Rajatiedon kysymykset humanoideista henkiparannukseen, telepatiaan ja ruumiista irtautumiseen antavat yleensä lupauksen sellaisista voimista, joiden avulla elämä tulee helpommin hallittavaksi, sanoo dosentti Marjaana Lindeman Helsingin yliopiston psykologian laitokselta. – Ne ovat tunne-elämän kannalta miellyttäviä selityksiä.
– Kaikki ristiriidat ja epävarmuudet voidaan pyyhkiä pois elämästä, jos ajatellaan, että on yliluonnollinen voima, joka hoitaa asiat. Ennustamaton tulevaisuus ei aiheuta niin paljoa ahdistusta epävarmuutta.
Lindeman korostaa, että tutkimuksia siitä mitä kaikkia tehtäviä yliluonnolliset uskomukset ihmisessä palvelevat ei ole olemassa. – Niissä on paljon samanlaisia elementtejä kuin uskonnossa ja ne toimivat uskontona ainakin joillekin ihmisille, vaikka useimmat suhtautuvatkin näihin asioihin kepeästi.
Usein rajatiedon uskomukset kulkevat käsi kädessä siten, että usein samat ihmiset uskovat moniin erilaisiin tieteellisesti todistamattomiin rajatiedon asioihin aina humanoideista homeopatiaan. – Jotkut ihmiset vain ovat herkkäuskoisempia, myöntää Lindeman.
– Nämä uskomukset täyttävät jonkun oleellisen osan minä-kuvassa, joka muilla ihmisillä täyttyy jostain muusta asiasta.
Myös epävarmuuden sietokyvyssä on paljon eroja. - Jotkut meistä varsinkin täällä, Lindeman viittaa naurahtaen yliopistoon, pitävät ristiriidoista ja epävarmuudesta. Monet kuitenkin pyrkivät välttämään niitä.
– Useimmat vaihtoehto-opit antavat hyvin ristiriidattoman ja loogisen kuvan koko elämästä ja ne ovat sillä tavoin elämyksellisesti helppoja, miellyttäviä ja optimistisia.
– En halua asettaa uskomuksia arvojärjestykseen sen perusteella mikä on totta ja mikä ei, koska ei se ole oleellista ihmisten toiminnassa. Totuuteen nojaaminen on saanut yhtä paljon pahaa aikaan kuin virheellisiin uskomuksiin nojautuminen. Oleellista on minkälaisia toimia ja elämyksiä se saa aikaan. Jos se palvelee ihmistä, hänen toimintakykyään ja mielenterveyttään, niin ihan turhaa alkaa asetella niitä kyseenalaisiksi.
– Sen takia uskomukset elävät vuosisadoista toiseen ja yhteisöstä toiseen, että ne saavat ihmisen voimaan hyvin tai ainakin paremmin kuin ilman niitä. Sellaiset opit ja uskomukset, jotka eivät saa tätä tunnetta aikaan eivät menesty. Sama pätee hänen mukaansa myös uskontoihin.
Pete Pakarinen
(Artikkeli on julkaistu Nykypäivässä maaliskuussa 1995)