Professori Nils Mustelin on kutsuttu Skepsis ry:n ensimmäiseksi kunniajäseneksi. Kunniadiplomi luovutettiin Mustelinille yhdistyksen kymmenvuotisjuhlaseminaarissa 17. toukokuuta.
Nils Mustelin, parailmiöiden kriittinen tarkkailija ja kommentoija on tullut tutuksi suurelle yleisölle Mister Skepsiksenä, johon on personoitunut paljolti yhdistyksen julkinen kuva sekä hyvässä että pahassa. Skeptikoille hän on hymyilevä harmaatukkainen herrasmies, joka keksi sporalogian, ja jonka teräviä ja perusteltuja analyyseja parailmiöiden, varsinkin astrologian luonteesta ja taustoista on saatu kuulla ja lukea eri tiedotusvälineistä ja Skepsiksen yleisötilaisuuksissa. Parailmiöiden harrastajat taas ovat yrittäneet leimata hänet räksyttäväksi rakkikoiraksi.
– Erityisen ylpeä olen nimestä, jonka eräs Ultra-lehden kolumnisti kerran antoi skeptikoille: musteliinit. Kolumnistin mielestä nämä olivat kaikkein pahimpia skeptikoita, jotka antavat kyytiä viattomillekin, Mustelin naurahtaa.
Professori Mustelin oli mukana perustamassa Skepsis-yhdistystä ja toimi sen puheenjohtajana neljä vuotta (1989–1993). Hän kertoo kiinnostuneensa jo koulupoikana tähtitieteestä, eikä siksi voinut ymmärtää ihmisten viehtymystä astrologiaan.
– Minusta on ”aina” ollut käsittämätöntä ja järkyttävää se, että vielä tänäänkin niin monet ihmiset elävät keskiajan ajatusmaailmassa; ihan kuin tähdet ja planeetat edustaisivat maagisia voimia tai viestejä ihmiselle, professori motkottaa. Hän kiistää olevansa astrologian asiantuntija, vaikka onkin joutunut julkisuudessa useaan otteeseen kommentoimaan aihetta ja kirjoittanut muun muassa useita artikkeleita astrologiasta.
– En pystyisi esimerkiksi laatimaan yksinkertaistakaan horoskooppia. Olen tutustunut astrologiana vain sen verran, että pystyn ymmärtämään ja selittämään muille, miksi se on valetiedettä, joka ei kytkeydy minkäänlaisiin empiirisiin havaintoihin.
Skepsiksen kuluneesta vuosikymmenestä Mustelinilla on vain hyvää sanottavaa.
– Skepsis on alkanut näkyä entistä useammin. Nykyisin jo toimittajatkin ottavat oma-aloitteisesti yhteyttä ja pyytävät kommentteja paranormaalia ilmiöitä koskevista väitteistä. Enää ei tarvitse tyrkyttää heillä skeptisiä näkökulmia, kuten ehkä joskus aiemmin. Mustelin arvelee, että varsinkin nuoret ovat alkaneet huomata, ettei aina tarvitse uskoa siihen, mitä kirjoissa väitetään.
Toisaalta huuhaan kasvu huolestuttaa.
– Tekniikka on tavallaan luonut uusia kanavia huuhaan levitykselle. Nyt voi esimerkiksi soittaa maksulliseen palvelunumeroon, jossa ennustaja tai Lapin noita paljastaa tulevaisuutesi. Tällaista ei ollut kymmenen vuotta sitten, Mustelin muistuttaa.
Professori Mustelin jäi vuoden alussa eläkkeelle Teknologian kehittämiskeskuksesta, Tekesistä, jossa hänen päätehtävänään oli organisoida suomalaisten tutkimuslaitosten osallistumista eurooppalaiseen COST-yhteistyöhön. Hän opiskeli teoreettista fysiikkaa Åbo Akademissa ja väitteli filosofian tohtoriksi 1963.
Nils Mustelin tunnetaan ansioituneena tieteen kansanomaistajana. Vuonna 1981 hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon kirjastaan Elämää maailmankaikkeudessa?. Tasavallan presidentti myönsi Mustelinille professorin arvon vuonna 1989.
Tietokirjojen ohella Mustelin harrastaa myös musiikkia. Hän on muun muassa juontanut erilaisia musiikkiaiheisia ohjelmia yleisradion ruotsinkielisellä kanavalla. Tuorein ohjelmasarja, yhdeksän jaksoa käsittävä musiikkitietokilpailu ”Notnöten 1997”, on juuri nauhoitettu ja kuullaan sunnuntaisin 15. kesäkuuta alkaen.
Marketta Ollikainen