Ruotsin puoskarilaki pähkinänkuoressa

Suomen Mielenterveysseura teki toukokuussa sosiaali- ja terveysministeriölle aloitteen laillistamattomien puoskarihoitojen saamisesta valvonnan alle Suomessa. Ministeriö piti aloitetta niin tärkeänä, että antoi Stakesille tehtäväksi perustaa asiaa selvittävän työryhmän. Tätä kirjoitettaessa työryhmän aikataulu ja kokoonpano eivät ole tiedossa.

Ruotsissa ammatillista toimintaa terveydenhuollon alueella koskeva puoskarilaki (Kvacksalverilagen) on ollut voimassa jo vuodesta 1960 lähtien (laki 1960:409, joka koskee kieltoa eräissä tapauksissa terveydenhuollon alueella tapahtuvaa toimintaa vastaan).

Lakia uudistettiin vuonna 1998. Uusi uskomuslääkinnällistä toimintaa koskeva laki (SFS 1998:531 – ammattimainen toiminta terveyshuollon alueella, luku 4) on asiasisällöltään samanlainen kuin vanha puoskarilaki.

Lain pääkohdat ovat seuraavat:

1. Puoskarilaki ei koske henkilöitä, joilla on pätevyys/toimikelpoisuus harjoittaa lääkärin ammattia tai jotka ovat toimiessaan sairaanhoidon alalla muuten sosiaalihallituksen valvonnassa.

2. Puoskarilaki koskee henkilöitä, jotka korvausta vastaan tutkivat toisen terveydentilaa tai hoitavat toista sairauden tai samankaltaisen tilan takia. Jotta toiminta kuuluisi puoskarilain piiriin, edellytetään sitä, että annetusta konsultaatiosta peritään maksua ja lisäksi sitä, että tapahtuman yhteydessä määrätään tai ryhdytään joihinkin toimenpiteisiin ongelmaa hoitavassa tai lieventävässä tarkoituksessa.

3. Henkilö, jota puoskarilaki koskee, ei saa:
a) Hoitaa sairauksia, jotka tartuntasuojalain mukaan ovat yhteiskunnalle vaarallisia, kuten esimerkiksi polio, hepatiitti B, tippuri, HIV-tartunta, hepatiitti A sekä klamydia.
b) Hoitaa syöpää, sokeritautia, kaatumatautia eikä raskauden ja synnyttämisen yhteydessä esiintyviä sairaustiloja.
c) Tutkia tai hoitaa lapsia, jotka eivät ole täyttäneet kahdeksan vuotta.
d) Henkilökohtaisesti tutkimatta antaa asiakkailleen hoitoa koskevia kirjallisia neuvoja tai ohjeita.
e) Sovittaa tai myydä piilolinssejä (laki 1982:292).

4) Henkilö, jota puoskarilaki koskee, ei myöskään saa harjoittaessaan kohdassa 2 tarkoitettua toimintaa tutkia tai hoitaa henkilöä, joka on ruiskeen saatuaan yleis- tai paikallispuudutuksessa tai joka on hypnotisoituna, eikä hän liioin saa hoitaa ketään käyttäen radiologisia menetelmiä.

5) Vastuu

a) Joka tutkii tai hoitaa toista tavalla, joka on ristiriidassa kohdan 3 kanssa, voidaan terveyttä vaarantavasta puoskaroinnista tuomita sakkoihin tai korkeintaan 1 vuoden vankeuteen.
b) Myöskin henkilö, joka ei toimi kohdan 3 vastaisesti, voidaan tuomita terveyttä vaarantavasta puoskaroinnista. Näin voi tapahtua, jos hän tahallisesti tai varomattomuudesta aiheuttaa hakijalle vahinkoa, joka ei ole vähäinen, tai synnyttää vaaran tällaisesta vahingosta. Tämä kaikki riippumatta siitä, onko vahingon tai vaaran aiheuttanut ei-tarkoitusmukainen hoito, käynnissä olevan lääkärihoidon keskeytys tai lääkärihoidon viivyttely.
c) Jos henkilö koulutuksen tai kokemuksen puutteesta johtuen ei ole osannut oivaltaa sairauden luonnetta tai ennakoida vaaraa, tämä ei vapauta häntä edellä mainitusta vastuusta.

6) On huomattava että sosiaalihallitus ei mitenkään valvo puoskarilain piiriin kuuluvia henkilöitä. Oikeuslaitos selvittää mahdolliset rikkomukset puoskarilakia vastaan vasta jonkun tehtyä rikosilmoituksen. Sitävastoin ja siinä tapauksessa, että joku on tuomittu terveydelle vaarallisesta puoskaroinnista, sosiaalihallitus pystyy kieltämään asianomaista määräaikaisesti harjoittamasta toimintaansa.

Göran Törnwall

Ruotsin puoskarilaki löytyy osoitteesta http://62.95.69.3/SFSdoc/98/980531.PDF

palaa alkuun