Hakukoneissa, kuten Googlessa, nousee Wikipedian artikkeli useimmiten kärkeen. Se luetaan ensimmäiseksi ja sen linkeistä jatketaan eteenpäin. Englanninkielisen Wikipedian artikkelien lukumäärä lähenee jo kolmea miljoonaa ja suomenkielinenkin versio (noin 200 000 artikkelia) on laajempi kuin maailman suurin painettu tietosanakirja Encyclopedia Britannica. Wikipedian lähteistys ja viitteistys on parantunut viime vuosina.
Wikipedia tulee yhä tärkeämmäksi, kun painettujen tietosanakirjojen kustantajat pienentävät tietosanakirjaosastojaan. Myös Microsoft on äskettäin ilmoittanut netissä olevan Encartahankkeen tietosanakirjan (ei vapaasti muokattavissa) lopettamisesta. Se voikin mennä! Siinä esimerkiksi homeopatia- ja alternative medicine -artikkelit ovat täysin epätieteellisiä.
Se mikä on suosittua ja merkittävää, myös vetää puoleensa vandaaleja, häiriköitä ja oman edun tavoittelijoita. Wikipedia on vapaa tietosanakirja, jota kuka tahansa voi muokata. Avoimuuden hintana on hajottajien ja huuhaa-piirien toiminnan vaatima jatkuva tarkkailu ja korjailu.
Yksi hullu sotkee enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii korjata. Toistaiseksi korjaajia on monikymmenkertainen määrä suhteessa hajottajiin. ”Most insane person always wins” -kauhukuva tuskin toteutuu. Kaikki vanhat versiot säilyvät, joten sotkeminen voidaan helposti korjata muutamalla hiiren painalluksella.
Wikipedian ratkaiseva idea oli ottaa käyttöön lukuisten muokkaajien toiminnasta muodostuva joukkoäly ja -voima. Wikipediassa on samanaikaista kilpailua ja yhteistyötä. Wikipediassa tiedon lisääntyminen ja kehittymien tapahtuu vähittäisen evolutiivisen muutoksen kautta. Käyttäjät tekevät useita pieniä muutoksia, jotka kilpailevat muiden mahdollisten muutosten kanssa jatkuvassa vertaisarvioissa. Väärät tiedot karsiutuvat nopeasti pois ja hedelmällisimmät jäävät olemaan – kunnes joku osaa esittää asian vielä paremmin.
Wikipediaan tyytymättömät kristilliset piirit perustivat vuonna 2006 wikitekniikan mukaisille alustoille Conservapedia-nimisen hankkeen, jossa mm. nuoren maan kreationismi on pelkästään omillaan esillä. Suomessa viime vuoden syksyllä Tapio Puolimatkan ajattelua kannattavat henkilöt perustivat oman Apologetiikkawiki-hankkeensa, joka keskittyy evoluution vastaisten argumenttien esittelyyn.
Entä skeptikot, kannattaisiko oma wiki? Tuskin ainakaan Suomessa, koska hyvän wikin ylläpitoon vaadittava aika ja kriittinen massa on suuri. Englanninkielinenkin Skepticwiki (http://skepticwiki.org/) kitkuttelee. Sitä paitsi verkossa on saatavilla Risto Selinin kirjoittama skeptikon sanakirja (http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/), joka tosin ei ole muokattavissa.
Mielestäni Suomen skeptikoiden kannattaisi keskittää voimavaransa Wikipedian artikkelien muokkaamiseen. Skeptikoilla ei ole mitään erityistä intressiristiriitaa Wikipedian yleisten periaatteiden suhteen toisin kuin tieteellistä ajattelua karsastavilla ryhmillä.
Wikipedian tärkein periaate on neutraali näkökulma (Neutral Point of View, NPOV). Sen mukaan kaikki oleelliset näkökulmat ja tosiasiat esitellään objektiivisesti ja neutraalisti. Lähtökohtana ei siis ole näkökulman totuudellisuus, mikä saattaa aluksi tuntua väärältä lähtökohdalta. Kiistanalaisiin asioihin liittyvien monien näkemysten totuudellisuudesta on vaikea päästä kollektiivisessa hankkeessa yksimielisyyteen. Siksi on parasta kuvata neutraalin viileästi kaikki merkittävät eri näkökulmat ja antaa lukijan lopulta päättää kantansa.
Neutraali näkökulma ei ole varsinaista tietorelativismia: siinä ei väitetä, että kaikki väitteet olisivat yhtä totta, niiden totuudellisuuteen vaan ei oteta varsinaisesti kantaa.
Vaikka neutraaliin näkökulmaan sisältyy vaatimus siitä, että näkökannat on esiteltävä niiden kannattajakunnan määrää vastaavassa laajuudessa, tulkitsevat monet pienet ryhmät neutraalisuusvaatimusta tietorelativistisesti niin, että heidän näkökulmansa on oltava vähintään yhtä voimakkaalla painolla esillä kuin esimerkiksi tieteen näkökulman mukaisen ”koululääketieteen”.
Esimerkiksi homeopatian kannattajat esittävät usein jopa niin, että vain homeopaatilla voi olla oikeaa tietoa asiasta ja muita näkökulmia ei pidäkään esitellä.
Tästä voi vakuuttua esimerkiksi lukemalla suomalaisen Wikipedian homeopatia-artikkelin muokkaushistoriaa ja keskustelusivua, jossa eräs aktiivisesti muokkaava käyttäjä sanoo seuraavasti: ”Kuulun Suomen Homeopaatit ry:n hallitukseen… Yritän korjata Wikipedian sivustoa homeopatiasta asianmukaiseksi. Hallituksemme kokouksessa tämä tehtävä on minulle annettu.” Hän ryhtyikin tehtävänantonsa mukaisesti voimakkaasti muokkaamaan artikkelia.
Englanninkielisessä Wikipediassa homeopatia-artikkeli on ajoittain muokkauskiellossa vastaavan yhden näkökulman tyrkyttämisen vuoksi.
Näilläkin jo pärjää – lyhyt Wikipedian muokkausohje
Napsauta ”Muokkaa”-painiketta Wikipedian muokattavalla sivulla. Kirjoita neutraaliin tietosanakirjatyyliin tervettä järkeä käyttäen. Paina ”Esikatsele” tai ”Näytä muutokset” ja tarkista, että muokkauksesi on kunnossa.
Kirjoita muutamalla sanalla ”Yhteenveto” -kenttään lyhyt kuvaus muokkauksestasi. Paina ”Tallenna sivu”. Mutta lue myös nämä lisäohjeet:
Tee itsellesi käyttäjätunnus, saat tällöin lisää oikeuksia ja muita mahdollisuuksia.
Tutustu Wikipedian käytäntöihin ja ohjeisiin – kohta ”Ohje” ruudun vasemmassa laidassa.
Wikipedia on tietosanakirja, ei paikka uuden alkuperäistutkimuksen harjoittamiseen eikä mainostamiseen tms.
Omaksu Wikipedian neutraali näkökulma: siellä esitetään kaikki merkittävät näkökulmat lukuun ottamatta aivan pienten vähemmistöjen kantoja, joita ei välttämättä tarvitse esittää ollenkaan. Näkökannat esitellään suhteessa siihen laajuuteen ja painoon, mikä niillä on luotettavissa lähteissä (etenkin tieteellisissä asioissa) tai suhteessa niiden kannattajakunnan määrään tai näkökannan merkittävyyteen, esimerkiksi julkisessa keskustelussa.
Muista tietojen tarkistettavuus ja vaatimus: merkitse viitteet lähteisiin. Kaiken ei heti tarvitse olla muodollisesti täydellistä, muut kyllä parantelevat. Pitemmälle edistyneet käyttävät viitemallineita.
Wikipedia on yhteistyöhanke – artikkelit eivät ole niiden kirjoittajien omaisuutta. Muokkaa rohkeasti mutta perustellusti muiden kirjoittamaa tekstiä. Äläkä loukkaannu, jos muut löytävät omasta tekstistäsi paranneltavaa.
Oleta hyvä tahto: korjaa virheet, mutta ojenna osaamatonta lempeästi, mikäli kyseessä ei ole selvä vandaali. Rähinöimään tai ilkkumaan ei kannata ryhtyä – muista muutenkin hyvän käytöksen wikiketti.
Toistuva häiriköinti tai muu väärinkäyttö johtaa käyttökieltoon. Osoitepaljastinoikeuksin varustetut ylläpitäjät saavat selville käyttäjätunnusten ip-osoitteet esimerkiksi useita käyttäjätunnuksia ottaneiden paljastamiseksi.
Käytännössä neutraalin näkökulman toteuttamisen tuottaa usein ongelmia: Kaikki mielipiteet on esiteltävä, mutta missä laajuudessa, asiantuntijoiden joukossa vai koko väestön joukossa edustetussa määrin? Onko oikein, että kaikki mielipiteet esitellään samassa määrin ja lukija itse päättää? Lukijalla usein ei ole riittävästi aikaa perehtyä asiaan, jolloin kannan näkyvyys artikkelissa ratkaisee kannan.
Englanninkielisen Wikipedian muokkaussotia ratkaiseva välityslautakunta otti vuonna 2006 kantaa näennäis- ja rajatieteiden käsittelyyn (http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Fringe_theories/Noticeboard). Koska suomenkielisen Wikipedian ohjeistuksessa niitä ei ole erikseen käsitelty, esittelen seuraavassa tämän välityslautakunnan päätöksiä asiasta:
Neutraalin näkökulman soveltaminen tieteeseen: Neutraali näkökulma on Wikipedian peruskäytäntö ja se vaatii tieteellisen erimielisyyden ollessa kyseessä kaikkien merkittävien vaihtoehtojen tasapuolista esittämistä. Merkittävinä vaihtoehtoina tieteellisissä erimielisyyksissä ei tässä pidetä pseudotieteitä.
Arvostettavat tietosanakirjat esittävät tieteelliset kysymykset vallitsevan, arvostetun tieteellisen käsityksen mukaisesti. Wikipedian pyrkimys on olla tällainen vakavasti otettava, merkittävä tietosanakirja (serious encyclopedia).
Välityslautakunta esitti myös seuraavat neljä ryhmittelyä:
1. Ilmiselvä näennäistiede: teoriat, jotka esittävät itsensä tieteellisiä, mutta ovat ilmiselvästi väärennöksiä kuten Time Cube.
2. Yleisesti pseudotieteinä pidetyt alat: Näillä aloilla on kannattajia, mutta tiedeyhteisö pitää niitä näennäistieteinä, esimerkiksi astrologia.
3. Tieteellisyys kyseenalainen: merkittävä kannattajakunta, esimerkiksi psykoanalyysi, mutta joita monet kriitikot pitävät pseudotieteenä.
4. Vaihtoehtoiset teoreettiset muotoilut: Näillä on tiedeyhteisön sisällä kannattajakunta ja ne eivät ole näennäistieteellisiä vaan osa tieteen kehitysprosessia.
Kaksi ensimmäistä voidaan Wikipediassa sijoittaa luokkaan näennäistiede ja maininnat epätieteellisyydestä voidaan kirjoittaa myös artikkelien tekstiin. Kolmannen tekstiin voidaan laittaa tietoa näennäistieteen mahdollisuudesta, mutta niitä ei luokitella kategoriaan näennäistiede.
Esimerkiksi artikkelissa Bigfoot on seuraavanlainen maininta: ”The scientific community considers Bigfoot to be a combination of folklore, misidentification, and hoaxes, rather than a real creature. Despite the repudiation of Bigfoot by science, it is one of the more famous examples of cryptozoology.” Artikkelissa on lisäksi yhtenä luokituksena Category: Pseudoscience. Suomenkielisestä Wikipediasta vastaavat maininnat monista artikkeleista toistaiseksi puuttuvat.
Jos artikkeli on luokiteltu näennäistieteeksi esimerkiksi englannin, saksan tai ruotsinkielisessä Wikipediassa, niin voi olla varsin varmoilla jäljillä luokituksessa suomalaisessakin laitoksessa.
Välityslautakunta lausui myös (http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Requests_for_arbitration/Fringe_science), että tiede ei ole näkökulma vaan tutkimusmenetelmä: ”Science is not a point of view. While scientists have points of view, scientific inquiry itself is a methodology, and cannot hold one.” Tiede ei siis ole vain yksi näkökulma muiden joukossa. Neutraalisuusvaatimus ei estä esittämästä perusteltuja tieteellisiä argumentteja näennäistieteellisiä väitteitä vastaan, vaan NPOV suorastaan vaatii sitä. Lukijaa ei pidä jättää hämmentyneeseen tilaan, jos asiasta vallitsee tieteellinen yksimielisyys.
Wikipedioiden menettelyohjeet ovat kielikohtaisia, mutta mielestäni Suomessakin kannattaisi ohjeistaa yllä esitettyjen periaatteiden mukaan.
Näennäistieteet tai rajatieteet ovat sosiaalisia ilmiöitä ja siksi merkittäviä. Tällä perusteella ne on esiteltävä, mutta niille ei tarvitse antaa yhtä suurta huomioarvoa kuin asiantuntijoiden keskuudessa vallitseville näkemyksille. On muistettava myös, että poikkeukselliset väitteet vaativat painavat todisteet.
Mitä ainakin voisi tehdä aluksi? Skeptikoiden kannattaa käydä läpi olemassa olevia artikkeleja ja lisätä niihin tieteellinen näkökulma ja oikea luokittelu. Se on helpoin tapa päästä eteenpäin ennen kokonaisten uusien artikkelien luomista. Muista aina viitteistää luotettaviin lähteisiin, muuten lisäys voidaan poistaa. Huuhaa-porukat haluavat lisätä jatkuvasti näkyvyyttään wikissä. Huijarien virheet kannattaa korjata, mutta pitää välttää antautumasta pitkiin keskusteluihin heidän kanssaan.
Englanninkielisessä wikissä on projektit: WikiProject Rational Skepticism, Pseudoscience, Intelligent design. Niistä voi ottaa mallia. Englanninkielisessä wikissä pseudotieteeksi luettavat artikkelit, katso http://en.wikipedia.org/wiki/Category:Pseudoscience.
Markku Javanainen