Sebastian Porceddu tutkii muinaista Egyptiä.
Muinaisella Egyptillä Porceddu tarkoitti vuosia 3000–800 eaa. Selkeästi arvostetuin ammatti silloin oli ammattikirjuri. Se, mikä erotti Egyptin valtiona muista saman ajan väkirikkaista maista, oli korkealle kehittynyt kirjoitustaito. Sitä kautta maassa tunnettiin kirjanpito ja lait – siellä esiintyi myös byrokratiaa. Kirjallisen tiedon välittäminen oli tärkeää, mutta niin olivat myös kirjeet ja fi ktiiviset tarinat.
Egyptiläisten uskonnollinen kiinnekohta oli hautausseremonia. Sen tarkoitus oli säilyttää muisto vainajasta. Rituaalisesti suoritetut hautauhrit ja se, että vainajan nimi saatiin säilytettyä jälkipolvien muistissa, ylläpitivät vainajan elämän jatkumista myös tuonpuoleisessa. Kuninkaan ja hänen puolisoidensa haudat, pyramidit, olivat näyttävin esimerkki tällaisesta hautauksesta.
Kirjureille oli yleistä, että heillä oli myös toinen koulutus ja ammatti, täsmällisempi toimenkuva. He saattoivat olla esimerkiksi lääkäreitä, pahojen henkien pois ajamiseen magian keinoin erikoistuneita tietäjiä, esilukijapappeja tai taikureita. Tietyissä tapauksissa samalla henkilöllä saattoi olla hallussaan sekä kirjurin että lääkärin ja taikurin titteli.
Myös tähtien tarkkailulle ja matematikan harjoittamiselle, laskijoille, oli omistettu oma ammattikuntansa. Näitä ammetteja harjoitettiin Kirjojen talossa ja Elämän talossa. Jotkut niissä toimineista kirjureista saivat erityisen halutun tittelin ”kuninkaan suosikki”, joka tarkoitti sitä, että he olivat edenneet egyptiläisessä yhteiskunnallisessa statuksessa niin pitkälle kuin ei-kuninkaallisen oli mahdollista päästä. Elämän talon tiedetään tuhoutuneen kokonaan Egyptistä niin fyysisenä rakennuksena kuin instituutiona noin 1000–800 eaa.
Tärkeitä Elämän talon tehtäviä olivat magia, lääketiede ja tähtitieteen harjoittaminen. Kirjureiden taitoja tarvittiin esimerkiksi kuolleiden balsamoinnin oikeaoppiseen suorittamiseen. Hautaukseen liittyvä Kuolleiden kirja ja tämän tyyppinen materiaali oli Elämän talon hallussa. Talon kirjallisuuteen kuului myös muinaisegyptiläistä matematiikkaa ja unien selityskirjoja. Erään kirjan mukaan uni siitä, että on päässyt virkamieheksi, on huono enne – se tiesi kuolemaa. Uskonnollisena ja filosofisena päätavoitteena Elämän talon kirjureilla oli kosmisen järjestyksen ylläpitäminen.
Muinaisegyptiläiseen uskontoon kuului vahvasti ajatus, että ”alkujumala” oli luonut maailman käyttämällä sanan voimaa. Jonkin asian nimeäminen ja lausuminen teki asiasta todellisen. Kieli ja kirjoitustaito ei siis ollut egyptiläisille ainoastaan ihmisten arkisen kommunikaation väline, vaan keskeinen voima maailmankaikkeudessa, jolla uskottiin olevan maagisia vaikutuksia.
Muinaisegyptiläisestä taikuudesta tärkeintä osaa edustavat hautaukseen liittyvät loitsut, jotka tunnetaan aikajärjestyksessä nimellä pyramiditekstit, sarkofagitekstit ja Kuolleiden kirja. Egyptiläisistä haudoista, temppeleistä ja papyruksista on löydetty maagisia tekstejä niin paljon, että ne muodostavat merkittävän osan siitä kirjallisuudesta, mitä meillä on jäljellä muinaisesta Egyptistä. Myyttisen perinteen rikkaus johtuu osittain siitä, että egyptiläiset eivät tahtoneet missään vaiheessa luopua vanhoista myyteistään, uskomuksistaan ja perinteistään. Kun tarina oli kerran kirjoitettu muistiin, sitä säilytettiin ja kopioitiin eteenpäin siitä huolimatta, että se oli ristiriitainen uudemman ajattelun ja uudemman uskonnon, uudemman myyttien tai uudemman tieteen kanssa. Niin tärkeänä pidettiin perinteiden säilyttämistä.
Muinaisegyptiläisen taikuuden merkitys oli säästyä lopulliselta kuolemalta – uhmata kuolemaa taikuutta käyttämällä. Myös arkielämää varten oli loitsuja. Oli loitsuja pahaa silmää vastaan, loitsuja parantamiseen ja loitsuja, joilla kutsuttiin jumalat tekemään jonkin halutun teon maan päällä. Parantaminen käsitettiin pahojen henkien ajamisena pois esimerkiksi vatsasta. On löydetty myös loitsuja käärmenpuremaa vastaan, loitsuja vaarallisia krokotiileja vastaan ja myös lemmenloitsuja.
Muinaisegyptiläinen koki, että maailmassa toimi kolme aktiivista voimaa jatkuvasti: jumalat, elävät ja kuolleet. Egyptiläinen magia pyrki tuomaan näitä ryhmiä uudelleen yhteyteen toistensa kanssa; pyytämään apua kuolleilta ja jumalilta elävien ongelmissa, ja toisaalta auttamaan kuolleita etenemään polullaan jumalten luokse.
Egyptiläisessä kirjallisuudessa on monituisia tarinoita esilukijapappien tekemistä taioista. Heidän ihmetekoihinsa kuului esimerkiksi vahasta muovailtu seitsemän sormea pitkä krokotiili, josta veteen heitettynä kasvoi elävän kokoinen palvelijakrokotiili. Eräässä tarinassa velho palautti kahdelle linnulle ja yhdelle härälle takaisin näiden irti leikatut päät. Joskus esilukijapappi kutsuttiin paikalle, jos sairaalla henkilöllä epäiltiin olevan sairaus, joka johtui pahan hengen riivauksesta.
Kirjurien yhteiskuntaluokka piti huolta myös muinaisegyptiläisestä ajanlaskusta. Lisäksi Niilin korkeus on merkitty ylös kuluneina vuosina. Tämä kertoo, että egyptiläisillä esiintyi vakavaa kiinnostusta mittaamiseen ja laskemiseen eksakteilla mittayksiköillä kuten kyynärällä ja vaaksalla.
Tähtien tarkkailijoiden eräs tärkeä tehtävä oli juhlapyhien ajoituksen määrittäminen. Muinaisegyptiläisistä tähtikartoista kehittyi myöhemmin eläinradan kuvauksia, jotka sittemmin kytkeytyivät kreikkalaiseen ja mesopotamialaiseen astrologiaan. Egyptiläisille tähdet kertoivat huonoista ja hyvistä päivistä. Oli päiviä, jolloin ei pitänyt matkustaa ja päiviä, jolloin kaikki onnistuisi. Kyseessä oli astrologian kaltainen ennustaminen, mutta sillä poikkeuksella, että ennustuksiin ei vaikuttanut pelkästään tähtitaivas vaan myös monet muut tekijät, kuten Niilin voimakas nousu, vallalla olleet tuulet ja tiettyihin päiviin liittyneet vahvat myytit.
Matematikkaa muinaisegyptissä käytettiin lähinnä käytännöllisiin toimiin, eri alueiden ja tilavuuksien mittaamiseen. Myöskään tähtitieteessä ei käytetty erityisen tarkkaa matematiikkaa, vaikka muun muassa pyramidien ilma-aukoista on nykyään tehty hyvinkin tarkkoja laskelmia ja esitetty hurjia väitteitä siitä, mitä kaikkea egyptiläiset olisivat niihin liittyen muka laskeneet. Toki pyramidien rakentamisessa on käytetty kyseiselle ajalle harvinaista huikeaa matemaattista taitoa.
Risto K. Järvinen
