Ilmastodenialismista

Pauli Ohukaisen ansiokas artikkeli Kriittisen terveysajattelun kymmenestä säännöstä (Skeptikko 2018-2) sivusi myös ilmastoskeptismiä, joten tässä kohden ilmastodenialisti sisälläni älähtää.

Pauli Ohukaisen mukaan on todennäköistä, että ilmastoskeptikko on väärässä, jos valtaosa tiedemiehistä on eri mieltä. Näinhän sen pitäisi olla, mutta haluaisin perustella, miksi painavia syitä voidaan esittää ilmastodenialismin puolesta (en tohdi tässä käyttää kunnianarvoisaa skeptikko-nimitystä).

Yleisesti hyväksytty tarina ilmastonmuutoksesta syyllistyy melkomoiseen pelotteluun mitä voisi tapahtua. Jääpalasilla keikkuvat jääkarhut ovat vakiokuvastoa, vaikka kyseessä olevat karhunpennut on kuvattu leikkimässä sataman jäälautoilla 1). Sitäkin pahempaa on leimaaminen, erimieliset leimataan joko hiililobbareiksi tai suoraan takapajuisiksi, kuten IPCC:n johtaja, joka käytti nimitystä flat-earthers, merkityksessä että ilmastonmuutoksen epäilijä uskoo maapallon olevan pannukakun muotoisen 2).

Ilmastonmuutoksessa, jolla tässä yhteydessä tarkoitan yksinomaan ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta, on hiukan yhteistä homeopatian kanssa. Voiko pieni pitoisuus 3)aiheuttaa suuren vaikutuksen, se on se sama ongelma sekä homeopatiassa että nykyisessä ilmastotieteessä.

Voiko ilmastonmuutosmielessä verraten heikkotehoinen kaasu, jonka pitoisuus on lisääntynyt sadassa vuodessa 0,1 promillea aiheuttaa sulavat jäätiköt ja hehkuvan kuumuuden? Voiko ihmisen tuottama hiilidioksidi aikaansaada tämän muutoksen, jos ihmisen tuottamaa hiilidioksidia on ilmassa 0,01 promillea (noin 10 ppm, miljoonasosaa)4)?

Jos ihmiskunnan vuosittain tuottaman energian määrä 5) vastaa muutaman minuutin auringonpaistetta 6), onko se silti merkityksellinen ilmastoon vaikuttava voima?

Jos geoterminen lämpövuo, jonka teho on promillen osia auringon säteilypakotteeseen nähden, on määrältään noin kolminkertainen ihmisen tuottamaan energiaan nähden, niin kumpi vaikuttaa enemmän ilmastoon, ihminen vai tulivuoret? Tässä yhteydessä voisi mainita, että 90% geotermisestä lämpövuosta tapahtuu merien alla, ja sen vuotuisia muutoksia ei tiedetä ja tuo kolminkertaisuuskin on vain arvio, ei täsmällisiin mittauksiin perustuva 7).

Lisäkysymyksenä voisi olla, voisiko maapallon magneettisuuden heikentymisellä olla vaikutuksia maapallon lämpötalouteen 8). Voisiko auringon säteilyn aallonpituuden vaihteluilla olla vaikutuksia ilmastoon, kun vaihtelut ovat isoja ja niitä ei ole liiemmin problematisoitu 9). Voisiko olla mahdollista, että voimakas aurinkotuuli vähentää avaruussäteilyä, joka on merkittävä tekijä pilvien muodostumisessa? Kenties valtamerien oskillaatio olisikin laskettava sadoissa vuosissa ennemminkin kuin kymmenissä? 10).

Ilmastotieteessä on nyt vakiintunut näkemys, että vain ihmisen toiminta on tärkeä ilmastoa muuttava tekijä. Myös IPCC:n tehtävänkuvauksessa mainitaan ainoastaan ihmisen toiminnan arvioiminen.

Vaikkapa viimekesäinen helle, ns. käristyskupoli. Hälyyn hukkui täysin meteorologin kanta, ettei yksittäisestä sääilmiöstä voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä 11). Kyse oli poikkeuksellisen vahvasta korkeapaineesta, ns. venäjän korkeasta. Toisaalla nopeasti laadittiin näkemys, että kyseessä oli kuitenkin ilmastonmuutoksen yksi ilmenemismuoto. Tarkoitushakuisuutta olen tässä näkevinäni, kun varsinaisesti ilmastonmuutoksen arveltiin lisäävän ilman kosteutta ja sitä kautta aiheuttavan meillä entistä kosteampia ja leudompia talvia. Nythän "käristyskupoli" oli kovin kuiva, takaisinkytkentää vesihöyryn lisääntymiseen ei voinut nähdä.

Astetta vakavampaa on WMO:n, maailman ilmatieteen pääsihteerin auktoriteetilla antamat lausunnot 12). Petteri Taalaksen mukaan hiilidioksidi pysyy ilmakehässä kymmeniätuhansia vuosia. Tämä on erikoinen näkemys, kun ilmakehää sanotaan vertailuna ohuemmaksi kuin omenan kuorta. Hiilidioksidia hyödyntävät kasvit ja se ilmaa raskaampana on hyvin sateiden ulottuvilla ja on vesiliukoinen kaasu, liukenee sateisiin. Pelkästään vuotuinen pitoisuuden vaihtelu sanoo, että puhe näin pitkästä ajasta on haasteellista. Ja laajan koontiraportin (science2017.globalchange.gov) mukaan ei pysykään. Siinä kasvihuonekaasujen väitetään pysyvän ilmakehässä kymmeniä tai satoja vuosia (Chapter 2). 13)

Muutakin hurjaa väitettä tieteen nimissä Taalas esittää. Meksikonlahden lämpötila on noussut puoli astetta ihmisen toiminnan vuoksi. Tätä ei voi todistaa, mutta vaikutusvaltainen mielipidejohtaja, aikakauslehti julkaisee näkemyksen nikottelematta. Merivesi lämpenee näillä alueilla olennaisesti auringon säteilystä. Noin 95% säteilystä jää mereen 14). Meri tuottaa itse vesihöyryn, joka hidastaa haihtumista. Vesihöyryn määrä ja teho on satakertainen hiilidioksidiin verraten (vesihöyry 4 % vs 0,4 promillea). On hiukan vaikeaa nähdä, miten ihminen osallistuisi Meksikonlahden lämmittämiseen 15). Pasaatituulet tuovat lämmintä pintavettä Atlantilta, siinäkään on vaikeaa nähdä ihmiskäden osuutta.

Taalas kertoo ilmastomallien pitäneen hyvin paikkansa. Tämä ei vastaa yleistä näkemystä. Optiikan professori Jyrki Kauppisen esityksessä youtubessa voi nähdä kaavion, jossa hän näyttää toteutuneen ja ilmastomallien ennustuksien erot. Hänen mielestään erot ovat suuria ja syntyneet sen takia, että hiilidioksidin merkitys on arvostettu malleissa johdonmukaisesti liian suureksi.

Yleisesti tunnetaan hiatukseksi nimetty ilmiö, eli se, ettei ilmasto ole lämmennyt odotetusti. Onpa koettu raportin mukaan sellaistakin, että ilmasto on joinakin vuosina viilentynyt. Sen ei pitäisi olla mahdollista, jos hiilidioksidi pysyy ilmakehässä kymmeniätuhansia vuosia ja hiilidioksidi ohjaa ilmastoa.

Siinä tapauksessa, että Taalaksen lausumia pidetään yliampuvina, mutta muutoin ilmastotiedettä oikeilla jäljillä olevana, ruodin hiukan tuon vuoden 2017 raportin mielestäni heikkoja piirteitä:

Virheellinen vertailu fysiikan ajureissa

Hiilidioksidin määrän raportissa osoitetaan kasvaneen paljon, samaan aikaan kun auringon säteilyn vaihtelut ovat olleet prosentuaalisesti vähäisiä. Mutta, auringon säteily on ensiluokan pakote, ja hiilidioksidi on vain heijastaja, toissijainen ilmiö. Promillenkin muutos auringon säteilyssä ylittää moninkertaisesti koko ihmiskunnan energiantuotannon ja näitä promillen muutoksia tapahtuu noin kymmenen vuoden frekvenssillä. Hiilidioksidin muutos on prosentuaalisesti suuri, mutta tehon muutos ei ole suuri, johtuen pienestä pitoisuudesta ja vaatimattomasta tehosta.

On vaikea nähdä raportin vertailua tahattomana erehdyksenä. Raportista käy myös ilmi, että auringon säteilyn aallonpituudet vaihtelevat rajusti. Mielestäni on itsestäänselvää, että tällä voisi olla suuria vaikutuksia ilmastoon, kun hiilidioksidin tehokin perustuu vain IR-aallonpituuteen. On laaja kirjo aallonpituuksia, jotka joko eivät lainkaan heijastu, kuten röntgensäteily ja aallonpituuksia, jotka eivät heijastu hiilidioksidista.

Hiilidioksidin teho ylipäätään

Vuonna 1992 tehdyn tutkimuksen mukaan hiilidioksidilla olisi noin 3%:n prosentin merkitys kasvihuoneilmiössä 16) (joka termi on itsessään kyseenalainen).

Nykyään ajatellaan, että hiilidioksidi lisää vesihöyryn määrää (takaisinkytkentä), ja se on paljon tärkeämpi, noin 20% merkitys ilmiössä. Mielestäni tämä takaisinkytkentä pitäisi todistaa hyvin, kun hiilidioksidi ainoastaan toimii sitä kautta että lisälämpeneminen lisää vesihöyryä. Tässäkin tuntuu homeopatian kosketus, kun pieni tekijä aikaansaa suuren muutoksen toisessa tekijässä. 17).

Vielä, Richard Lindzenin mukaan takaisinkytkentä voi olla yhtä hyvin negatiivinen. Jos vesihöyrystä muodostuu alapilviä, ne kesällä alentavat lämpötilaa, eivät nosta sitä.

Lämpötase

Konsensus vallitsee hiilidioksidin tehosta watteina/m2 18), tosin tässä ei oteta pilviä huomioon, joiden määrä ei ole vakio.

Pasaatituulten alueella, johon suurin osa auringon säteilystä osuu, lämpöä siirtyy sitä ripeämmin mitä korkeammaksi lämpötila nousee. Lämmin ja kostea ilma nousee tyvenellä vyöhykkeellä 19) ja sitä korkeammalle mitä lämpimämpää ilma on. Palatessaan ilmakehään hevoslatitudeilla ilma on jäähtynyt ja kuivunut. Muualla lämpö pakenee öisin, autiomaista ja navoilta, viimeistään talvella ja sitä nopeammin mitä lämpimämpää on. Tuo muutaman watin lisäyksen ei tarvitse näkyä kokonaisuudessa nimeksikään, koska maapallolla on tällaisia voimakkaita termostaattisia ominaisuuksia.

Erityinen termostaattinen ominaisuus on pyörremyrskyt joka siirtää liiaksi lämmenneen meriveden lämpöä avaruuteen isolla kädellä.

IPCC:n uskoakseni virheellinen ajatus on, että muutama watti saa ilmaston vinksahtamaan pois raiteiltaan. Vinksahdus voi tämän uskomuksen mukaan olla vaikka miten suuri ja juuri tähän mahdollisuuteen perustuu kaikki ilmastoalarmismi. Ajatus siitä, ettei hiili poistuisi lainkaan nopeasta kierrosta sedimentteihin ja maannokseen, ei ole myöskään mielestäni uskottava.

Sään ääri-ilmiöt

Tietääkseni edes IPCC:n raportti ei väitä ääri-ilmiöiden lisääntyneen. Ei myöskään tilastoista voi tällaista nähdä. Lindzenin mukaan lämpeneminen pienentäisi lämpötilaeroja ja itse asiassa johtaisi ääri-ilmiöiden vähenemiseen.

Kasvihuoneilmiö

Ilmastotiede vetoaa edelleen Svante Arrheniuksen keksimään kasvihuoneilmiöön. Ajalla, jolloin Arrhenius kehitti ajatuksensa, 1800-luvulla, ei ilmakehästä tiedetty juuri mitään. Avaruuden oletettiin koostuvan eetteristä. Kuhne-kylvyistä on jo luovuttu, saman aikakauden ajattelusta ei ole tässä kohtaa luovuttu, vaikka nykyfysiikan mukaan kasvihuoneella ja ilmastolla ei ole ainoatakaan yhteistä ominaisuutta. Ilmastossa ei todellakaan ole kupolia tai kupua, vaan se on yhteydessä avaruuteen 20). Mielikuva suljetusta tilasta auttaa narratiivia, missä pienikin muutos on merkityksellinen.

Ongelmat aikasarjoissa

Vuoden 2017 raportin mukaan ilmasto viileni vuosina 2014-2015. Miksi, jos hiilidioksidi ohjaa ilmastoa, lisääntyy koko ajan ja poistuu vain hitaasti. Vielä selkeämmin, pitkä ajanjakso vuosina noin 1940-1980 oli kylmenevän ilmaston aikaa, vaikka fossiilisten polttoaineiden käyttö yleistyi räjähdysmäisesti.

Ilmastonmuutos on alkanut 1800-luvulla, vaikka ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt ovat olleet hyvin vaatimattomalla tasolla. Lämpeneminen on alkanut heti ensimmäisen höyrykoneen käynnistyessä, ilman viivettä, vaikka viiveillä mielellään selitetään hitaita jaksoja, joita ilmaston lämpenemisessä riittää.

Keskiajalla on ollut satojen vuosien pituinen lämpöjakso, jolloin Eurooppa on ollut merkittävästi lämpimämpi kuin nyt. Grönlannissa on harjoitettu maa- ja karjataloutta. Myös itäinen Pohjois-Amerikka on ollut nykyistä lämpimämpi. Tätä ei ilmastotiede myönnä globaaliksi ilmiöksi, vaikka Australiassakin on ollut tuolloin nykyistä lämpimämpää satojen vuosien ajan (Spannagelin luolatutkimukset) 21).

Korallit

Mielikuvituksellinen skenaario on IPCC:n tuore näkemys kuolevista koralleista puolen asteen lämpötilan nousun johdosta. Kuitenkin Suuri Valliriutta on niin pitkä että pohjoispää on aivan erilaisessa ilmastossa kuin eteläpää. Australiassa ihmetellään tätä johtopäätöstä (joannenova.com.au).

"Kaikki tiedemiehet"

Lopultakaan emme tiedä, mitä tiedemiehet ajattelevat. Ihminen tietenkin vaikuttaa ilmastoon. Olisi väärin sanoa, ettei vaikuta. Perhonenkin vaikuttaa.

Ryhmäpaine tieteilijöiden keskuudessa tuntuisi olevan kova. Lääkintöneuvos Mikko Paunio, ilmastoskeptikko, vertaa mccarthyismiin tapaa jolla ruotsalainen meteorologiskeptikko suljettiin tiedeyhteisön ulkopuolelle.

Entinen Greenpeacen johtaja ja perustajajäsen, tohtori ja ilmastoskeptikko Patrick Moore on mustattu maineeltaan tämän erottua Greenpeacesta vastalauseena järjestön heikosta tieteellisestä tasosta. Patrick Mooren 2015 GWPF esitelmä youtubessa on varmasti mielenkiintoinen kenelle tahansa ilmastosta kiinnostuneelle.

Merkittävä ilmastotieteilijän, Richard Lindzen (yli 200 julkaisua) kertoo GWPF-esitelmässään elokuussa 2018, että ilmastotieteilijöiden yksimielisyys on bogus-väite. Ja siltä se näyttää myös Stenhouse et al 2014 ja Maibach et al 2016 tutkimuksien mukaan. 22).

Mitään debattia ilmastotieteestä ei enää käydä, asia katsotaan todistetuksi, vaikka todistelu on yhtä heikkoa kuin ennenkin. Tässä suhteessa viimeisin IPCC:n raporttikaan ei tuo parannusta todisteluun, pikemminkin päinvastoin, kun ennustettua pienempi ja hitaampi muutos toisikin tulevaisuudessa vielä aikaisempia ennustuksiakin suuremmat seuraukset.

Ongelmia on luvassa, kun ilmastonmuutosta torjutaan heikosta teoriapohjasta välittämättä ja suurin kustannuksin. Yhä uusia ilmiöitä sovitetaan ilmastonmuutoksesta aiheutuvaksi, jopa Afrikan teiniraskaudet ovat Helsingin sanomien mukaan ilmastonmuutoksesta johtuvia.

Esko Karinen, Vantaa

Kirjoittaja on eläkeläinen, ekonomi ja pitkän linjan denialisti.

1) Amanda Byrd satama-alueella elokuussa 2004. "Ne eivät näyttäneet olevan pulassa", kuvaaja sanoi Media Watchille.

2) Rajendra Pachauri vuonna 2008. Pachauri itse on intialainen junainsinööri, tohtorinväitös aiheesta "Sähkön kysynnän ennustamisen dynaaminen malli P.- ja E.-Carolinassa".

3) Pitoisuus on n. 0,04% eli n. 400 ppm, parts per million.

4) Ihmisen osuus on todistettu hiilidioksidin isotooppien avulla. Määrät tosin eivät tuntuisi olevan huimaavia. Lisäksi myös tulivuoret tuottavat ilmakehään hiilidioksidia, jonka hiili on fossiilisista lähteistä. Isotooppitutkimuksesta: Continuous isotopic composition measurements of troposheric CO2 at Jungfrauhoch, Switzerland.

5) Otettu USA:n energiaministeriön sivuilta, fossiilista energiaa ihmiskunta käyttää sen mukaan noin 310 eksajoulea vuodessa.

6) Auringon kokonaissäteily maapallolle vuodessa 3 766 800 eksajoulea, Yuval Hararin kirjassa Sapiens.

7) Yksi vedenalainen tulivuori saattaa tuottaa lämpöä ydinvoimalaitoksen verran. Pohjoisnavan alla on 1300 kilometriä pitkä repeämä, huomioitava myös ns. Tyynenmeren tulirengas eli yhteensä tulivuoret tuottavat arvion mukaan noin kolme kertaa enemmän energiaa meriveteen kuin on koko ihmiskunnan energiantuotto. Tutkimus mm. Little et al. 1987, Rona and Trivett 1992, Ginster et al. 1994.

8) Tähän minulla ei ole lähdettä, enkä ole tutustunut aiheeseen. Luulisin väitteen silti pitävän paikkansa. Aihetta sivuten voi todeta, että magneettinen pohjoisnapa on todistetusti siirtynyt, mm. maalta merelle, ja sen kautta arkijärjellä ajatellen siirtyy energiaa meriveteen.

9) Zharkova et al. 2015 tutkimuksen esittely GWPF, nähtävänä youtubessa, mainitaan suuri aallonpituuksien vaihtelu auringon säteilyn aallonpituuksissa ja että se tutkimusryhmän mukaan vaikuttaisi maapallon lämpötalouteen, erityisesti XUV-säteilyn takia ilmakehän yläkerroksiin.

10) MIT:n ilmastotieteen professori Richard Lindzenin luento 2018 GWPF, nähtävänä youtubessa.

11) Melko yleisesti tunnetaan se, että sää vaihtelee laajoissa rajoissa. Jos säätä verrattaisiin ihmisiin, ihmisten pituus voisi olla 0,5 - 25 metriä.

12) Petteri Taalas Suomen kuvalehdessä no. 37

13) Lisäksi Ilmakehä, sää ja ilmasto-kirjan mukaan hiilidioksidi pysyy ilmakehässä 5 - 200 vuotta. Puoliintumisaika ilmakehässä on norjalaisen tutkimuksen mukaan 6 vuotta.

14) Tropiikissa missä suurin osa auringon säteilystä osuu meriin. Valtameret ovat niin kirkkaita, että säteily ulottuu sataan metriin asti, ja se ei heijastu sieltä ilmakehään kuin ajan kanssa.

15) Meksikonlahdella, meren päällä 4% pitoisuus vesihöyryä on tavanomainen. Vesihöyry ja hiilidioksidi toimivat molemmat kasvihuonekaasuna infrapuna-alueella (Ilmakehä, sää ja ilmasto).

16) Freidenreich and Ramaswamy, Solar Radiation Absorption by Carbon Dioxide, Overlap with Water etc.

17) Iso osuus hiilidioksidin vaatimattomasta tehosta kuluisi tuolloin veden haihtumiseen, mikä kuluttaa paljon energiaa, näin siis maalaisjärjellä ajateltuna.

18) 3,7 W/m2, Lindzenin esitelmä. Se on hiilidioksidin koko teho. Ihmisen osuus kokonaishiilidioksidista on oltava paljon vähäisempi kuin hiilidioksidipitoisuuden nousu 150 vuodessa, sillä sulaneen jään alta on vapautunut paljon hiilidioksidia, samaten entistä lämpimämmästä merivedestä.

19) tyven vyöhyke, ITCZ

20) Ilmakehä, sää ja ilmasto: "Kasvihuoneilmiö...nimitys ei ole erityisen onnistunut".

21) J. P. Lunkka: Maapallon ilmastohistoria.

22) Yleisimmin kuultava väite 97%, on peräisin Cook et al. 2013 tutkimuksesta. 97% otoksesta oli sitä mieltä että ilmastonmuutos on todellinen. 67% oli sitä mieltä, että ihmisen osuus on siinä suuri tai melko suuri. Stenhousen ja Maibachin tutkimuksien mukaan ihmisen osuutta ei pitänyt merkittävänä näinkään suuri osa.