(engl. monism). Monismi on maailmankaikkeuden perusolemusta, ontologiaa, koskeva filosofinen näkökanta. Sen mukaan maailmassa on vain yksi olomuoto, joko materiaalinen tai henkinen. Suurin osa tutkijoista kannattaa materialistista monismia.
Materialistinen monismi on vastaus psykofysiologiseen ongelmaan (engl. mind-body problem) eli kysymykseen siitä, miten keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa. Tämän näkemyksen mukaan ei ole olemassa materiasta riippumatonta sielua tai tajuntaa, vaan mieli on materiaa. Materialistiset näkemykset eroavat sen suhteen, mitä materiaalisella mielellä tarkoitetaan (eliminatiivinen, reduktiivinen ja emergentti materialismi).
Materialistisen monismin suosio johtuu siitä, että se ei kärsi dualismin vakavista ongelmista. Päinvastoin se kykenee yhteensopivalla tavalla kuvaamaan ja selittämään mieltä ja aivoja koskevia ilmiöitä. On kuitenkin todettava, että tajunta on tutkijoille yhä ongelma. Toisaalta samaan hengenvetoon on todettava, ettei se enää ole täysin tuntematon mysteeri.
Katso: Dualismi.
Kirjallisuutta: Churchland 1993; Kalat 1995; Kolb ja Whishaw 1996; Pinker 1997; Revonsuo 1996.