(engl. eyeless vision, dermo-optical vision). Silmättömällä näkökyvyllä tarkoitetaan kykyä nähdä, vaikka silmät ovat peitetyt. Kyvyn omaavien väitetään esimerkiksi lukevan tai erottelevan värejä pelkästään lasisilmällä tai molemmat silmät peitettyinä. Tällaisia tapauksia yritetään selittää esimerkiksi väittämällä, että yleensä silmissä sijaitsevat näköreseptorit ovat siirtyneet otsaan, sormiin tai varpaisiin. Myös sokeiden on väitetty kykenevän näkemään, mutta kyseenalaiseksi on jäänyt kuinka ”sokeita” koehenkilöt ovat olleet. Samoin muita tutkimuksia ovat vaivanneet menetelmälliset heikkoudet.
Taikuutta tuntevien mukaan ilmiössä käytetään hyödyksi jotain lukuisista keinoista nähdä silmät — tai koko pää — peitettynä. Skeptikko ja taikuri Martin Gardner suositteleekin alumiinisen päähineen käyttöä tutkimuksissa. Suositus saattaa tuntua hieman yliammutulta, mutta kun tarkastellaan psyykikko Uri Gellerin ja taikuri James Randin saavutuksia ehdotus ei näytä niin kaukaa haetulta.
Gellerillä oli aikaisemmin esityksissään tapana ajaa autoa silmät peitettyinä. Peittämiseen käytettiin huivia, joka aseteltiin hänen toiveidensa mukaisesti. James Randin tarkoituksena oli eräässä tv-showssa toistaa Gellerin toimet ilman yliluonnollisia väitteitä, mutta hän osoittikin, että itseasiassa ilman taikavoimia päästään huomattavasti näyttävämpiin tuloksiin: Randin silmiin tungettiin taikinaa, ja ne peitettiin mustakankaisella silmäpeitteellä. Randin päähän laitettiin myös kaksinkertaisesta mustasta kankaasta valmistettu pussi. Tämän jälkeen taikuri ajeli autolla hitaasti, mutta virheettömästi väistellen parkkipaikalla olevia pylväitä sekä paikallaan seisovia ihmisiä.
Mikä oli Gellerin reaktio tähän temppuun? Hän jatkoi vakuuttelua kykyjensä aitoudesta, mutta lopetti autolla ajamisen silmät peitettyinä, koska ”se voidaan niin helposti toistaa taikuuden avulla”. Gellerillä näyttää olevan maallikosta poikkeava käsitys taikatemppujen helppoudesta.
Katso: Parapsykologia.
Kirjallisuutta: Benski ym. 1998; Gardner 1981, 1994a.