Juuri ennen käsissäsi olevan lehden kirjapainoon lähtemistä pyysin Skepsiksen keskustelupalstalla ehdotuksia lehden pääkirjoituksen aiheeksi. Ehdotuksia tuli kiitettävästi, useimmat jopa asiallisia. Voittajaksi päätyi henkilökohtaiseen sähköpostiini omalla nimellä lähetetty ehdotus kirjoittaa ”kuluttajavalituslautakunnan häpeällisestä päätöksestä olla rankaisematta puhelinennustajaa, joka oli antanut kahtena peräkäisenä päivinä kaksi täysin erilaista ennustusta samalle soittajalle”.
Kuluttajavalituslaitakunta julkaisi 5. lokakuuta tiedotteen otsikolla ”Kuluttaja ei voi odottaa mahdottomia”. Tiedotteessa todettiin yleisesti, että palvelussa on virhe, jos se ei vastaa kuluttajien perusteltuja odotuksia.
”Virheellisyyttä arvioidaan sen perusteella, mitä kuluttajilla on yleensä aihetta olettaa palvelun sisällöltä. Kuluttajavalituslautakunnan täysistunto otti kantaa ennustuspalvelun markkinointia sekä palvelun sisältöä koskevaan valitukseen. Lautakunnan täysistunto totesi, ettei kuluttaja voinut vedota vääriin tietoihin markkinoinnissa, kun hänen itsensäkin olisi pitänyt ymmärtää tiedot virheellisiksi.”
Valituksen tehnyt kuluttaja oli tiedotteen mukaan saanut ennustuksia tarjoavasta palvelunumerosta perättäisinä päivinä kaksi täysin erisisältöistä ennustusta. Kuluttaja vaati palvelun tarjoajaa palauttamaan puheluista perityn hinnan, koska ristiriitaisista ennustuksista ei ollut hänelle mielestään mitään hyötyä.
Ennustuspalvelu kiinnitti valitukseen antamassaan vastauksessa huomiota siihen, että kyse oli ajanvietepalvelunumerosta, ja kiisti kuluttajan vaatimuksen. Kuluttajavalituslautakunta oli yllättäen samaa mieltä.
Lautakunnan päätös on käsittämätön. Se totesi, että palvelun virhettä arvioitaessa ei yksittäisen kuluttajan henkilökohtaisilla odotuksilla ole ratkaisevaa merkitystä, vaan arviointi perustuu yleisempään mittapuuhun.
”Puhelimitse tarjottavien ennustuspalveluiden sisällöltä kuluttaja ei voi edellyttää luotettavuutta. Kuluttajan tulee ymmärtää, että kyse on viihdepalvelusta riippumatta siitä, mitä palveluksen markkinoinnissa on luvattu. Kuluttaja ei voi lautakunnan mukaan vedota palvelun virheenä sellaiseen väärään tietoon palvelun sisällöstä, joka kuluttajan itsensäkin tulee ymmärtää paikkaansa pitämättömäksi. Lautakunta ei pitänyt kuluttajan saamia erisisältöisiä ennustuksia tämän vuoksi palvelun virheenä.” (TI 03/39/3091)
Kuten pääkirjoituksen aiheen ehdottaja totesi, päätöksen perustelut ovat kestämättömiä. Huuhaa-markkinoiden valtava vetovoima samoin kuin erinäiset ihmisten uskomusten tutkimukset näyttävät, että suuri osa kansaa ei todellakaan pysty erottamaan faktaa fiktiosta. Lautakunnan lähtöoletus kuluttajien omasta harkintakyvystä on siis täysin erheellinen.
Jos kaikki vastuu on kuluttajalla, mihin koko kuluttajavalituslautakuntaa edes tarvitaan? Pitäähän jokaisen itsekin ymmärtää, että halvempi kännykkä ei kestä päivääkään takuuajan yli…
Hampaatonta on ollut myös muiden viranomaisten toiminta. Tämän lehden sivulla 45 Pertti Laine kertoo tiedottaneensa erilaisista huuhaa-laitteista sekä niiden myyjistä usealle viranomaistaholle kuten Kuluttajavirastolle, Lääkelaitokselle ja Elintarvikevirastolle. Viranomaisten toiminta on Laineen mukaan ollut valitettavasti täysin hampaatonta: ”On tyydytty lähettämään myyjille ja maahantuojille ohjeita ’terveysväitteiden käytöstä markkinoinnissa’, eikä muihin toimenpiteisiin ole ryhdytty.”
Terästäytykää, viranomaiset! Muuten saattaa koittaa päivä, jolloin minä perustan oman ennustuspalvelun. Soittajille ennustan, että lähitulevaisuudessa minusta tulee rikas ja heistä hieman köyhempiä. Valituksia on turha tehdä, koska satun jopa olemaan täysin oikeassa.
Kirjoittaja Risto K. Järvinen on Skeptikko-lehden päätoimittaja