PEAR-laboratorion taru päättyy

Princetonin yliopiston yhteydessä toimiva Princeton Engineering Anomalies Research Laboratory (PEAR) lopettaa toimintansa kevään kuluessa. Tekniikan ja ihmismielen raja-alueita tutkinut laboratorio ehti toimia 27 vuoden ajan.


James Randi Educational Foundation
myönsi vuoden 2005 huuhaapalkintonsa
(lentävä sika ­Pigasus) PEAR:in johtaja
Brenda Dunnelle, joka menestyi
kategoriassa ”typerin tiedemiehen suusta
kuultu lause vuoden aikana”. Dunne tutki
PEAR:issa ihmisten kykyä liikuttaa esineitä
mielen voimalla, mutta palkitussa
lauseessaan hän totesi, ettei asia liity
mitenkään paranormaaleihin ilmiöihin.

PEAR:in taustavaikuttaja oli kone- ja ilmailutekniikan emeritusprofessori Robert Jahn, joka ehdotti laboratorion perustamista 1970-luvun lopulla. Jahn kiinnostui eräästä yliluonnollisia ilmiöitä koskevasta opiskelijaprojektista ja alkoi pohtia, miten insinööritieteet voisivat hyödyntää ihmismielen toimintaan liittyviä ilmiöitä.

PEAR tutki ihmisten ja koneiden vuorovaikutuksessa syntyviä selittämättömiä ilmiöitä. Vaikka yhteistyö eräiden yliopiston kurssien kanssa oli tiivistä, laboratoriossa ei annettu yliopiston tutkintovaatimuksiin kuuluvaa opetusta. Jahn itse arvioi, että PEAR:in erikoinen tutkimusala oli yliopistolle liian kova pala purtavaksi.

Valtavirran ulkopuolella jäävä tutkimusala herätti sekä kiinnostusta että ennen kaikkea kritiikkiä, joka ulottui varovaisesta skeptisyydestä täydelliseen torjuntaan. George P. Hansen, Jessica Utts ja Betty Markwick arvostelivat PEAR:in tutkimusohjelmaa jo vuonna 1992 lehdessä Journal of Parapsychology (2/1992, s. 97–113). He totesivat, että tutkimus ei noudata niitä kriteereitä, joita normaalisti edellytetään tieteellisiltä kokeilta. Heidän mielestään saavutetut tulokset ovat merkityksettömiä koejärjestelyiden ja tilastollisen päättelyn virheiden vuoksi.

PEAR työllisti enimmillään seitsemän päätoimista tutkijaa, ja ennätti tuottaa yli 200 artikkelia, joista useimmat ilmestyivät julkaisussa Journal of Scientific Exploration. Julkaisu tunnetaan konventionaalisen tieteen ulkopuolella liikkuvista aiheistaan, jotka voivat käsitellä mitä tahansa ufoista lumimiehen etsintään. Laboratorio tuotti valtavan määrän dataa, mukaan lukien satunnaisgeneraattorilla tuotettuja ykkösten ja nollien sarjoja, joihin käyttäjät yrittivät vaikuttaa.

Robert Jahn on itse luonnehtinut PEAR:ia ”henkilökohtaisesti stimuloivimmaksi älylliseksi aktiviteetiksi, jossa on saanut olla mukana.” Hän päätti laboratorion sulkemisesta rahoitusongelmien vuoksi.

Kari Kivioja
Kuva: Risto K. Järvinen

palaa alkuun