Lindeman totesi, että vaikka suomalaiset nuoret ovatkin menestyneet kansainvälisessä oppilaiden eri taitoja mittaavissa Pisa-tutkimuksissa (Programme for International Students Assessment), me uskomme yliluonnolliseen suunnilleen yhtä paljon kuin väki muualla Euroopassa.
Ennen kuin Lindeman saattoi alkaa tutkia uskoa yliluonnolliseen, hänen täytyi selvittää, mitä termi yliluonnollinen tarkoittaa. Onko kyseessä sama asia kuin paranormaali? Tai sama kuin maaginen? Tai mystinen? Onko kyseessä sama asia kuin taikausko? Lindemanin mukaan kaikilla kyseisillä sanoilla on erilainen historia, mutta yksi yhteinen nimittäjä: ne kuvaavat kaikki yliluonnollisia uskomuksia – niiden välillä ei löydy minkäänlaista eroa.
Miten yliluonnollinen voidaan määritellä? Onko sadetanssi yliluonnollista? Entä meridiaanit, elävä ravinto, Tylypahka, reiki, kuuhulluus, astrologia, kiviterapia?
– Luettelosta ei selviä, mitkä ovat yliluonnollisten asioiden tyypilliset ominaisuudet suhteessa muihin uskomuksiin.
Yliluonnollinen on usein määritelty myös päättelyharhaksi tai irrationaaliseksi ja virheelliseksi uskomukseksi. Tämäkin määritelmä on ongelmallinen. Moni saattaa luulla, että lottorivi 1234567 on epätodennäköisempi kuin rivi 7251364, vaikka kummatkin ovat yhtä todennäköisiä. Kyse ei kuitenkaan ole yliluonnollisista uskomuksista. Yliluonnollisia eivät myöskään ole virheelliset uskomukset tyyliin ”New York sijaitsee Texasin osavaltiossa” eivätkä uskomukset, jotka ovat ristiriidassa tunnettujen tieteellisten lainalaisuuksien kanssa: ”Väri on esineen ominaisuus.” Näiden määritelmien perusteella ei selviä, miten yliluonnolliset uskomukset eroavat muista, mahdollisesti virheellisistä uskomuksista.
– Johtopäätökseni oli, että toistaiseksi ei ollut löytynyt tyydyttävää määritelmää termille yliluonnollinen.
Miksi ihmiset uskovat yliluonnollisiin asioihin? Lindeman kertoi, että asiasta on tehty satoja tutkimuksia. Vaikuttaako asiaan persoonallisuus? Ei. Sukupuoli? Ei merkittävästi. Mielenterveydelliset tekijät? Vain 2–5 prosentissa tapauksista. Tiedon, älykkyyden tai päättelykyvyn puute? Ei, koulutustaso ei välttämättä vaikuta uskoon yliluonnolliseen mitenkään. Tarve uskoa? Mitään universaalia tarvetta uskoa yliluonnolliseen ei ole havaittu. Tarve ymmärtää ja selittää maailmaa? Ei, koska yliluonnolliset asiat eivät selitä mitään. Selitykset ovat pikemminkin vaikeita tyyliin ”astrologia vaikuttaa ihmiseen geenien kautta”.
Selitys yliluonnolliseen uskomiseen löytyy jostain aivan muista tekijöistä.
– Johtopäätökseni oli, että toistaiseksi ei ollut löytynyt tyydyttävää selitystä sille, miksi ihmiset uskovat yliluonnolliseen.
Lindeman lähti lähestymään asiaa määrittelemällä yliluonnollisen ja sen selittämisen ns. ydintiedolla, joka perustuu aivojen toiminnalliseen erikoistumiseen.
Osa tiedosta on sellaista, joka opitaan helpommin kuin muu tieto. Se opitaan universaalisti saman ikäisenä. Ihmisillä on synnynnäinen, evoluution tuoma valmius oppia tiettyjä asioita ilman opetusta. Tätä kutsutaan Lindemanin mukaan alasidonnaiseksi ydintiedoksi.
Jo 2–3 -vuotias ymmärtää intuitiivisesti objektien fysikaaliset, aineelliset ydinominaisuudet; sen, että esineet ovat olemassa itsenäisesti ja että niitä voidaan siirtää, katsella ja koskettaa. Hän ymmärtää opettamatta myös, että objektit liikkuvat, jos toinen objekti koskettaa toista ja että voima (energia) saa aikaan tapahtumia toisessa objektissa. Lukumäärän käsite lapsilla on jo 5–6 kuukauden iässä.
Lapsi oppii intuitiivisesti myös biologisia asioita. Hän käsittää elollisuuden; sen, että ihmiset ja eläimet elävät, mutta kivet ja huonekalut eivät.
– Parivuotias nauraa isälle, joka tanssii haravan kanssa, koska hän tietää, että harava ei ole elävä.
Hän ymmärtää myös terveyden kannalta tärkeitä asioita: mikä on puhdasta, mikä syötävää, mikä myrkyllistä. Psykologisen ydintiedon ensimmäisenä opittuja asioita on tajuisten olioiden kyky autonomiseen liikkumiseen noin 8–18 kuukauden iässä. Lapset oppivat tunnistamaan psyykkisten olioiden seuraavan tunnusmerkin: tahdon olemassaolon. Saman ikäisenä lapset osaavat erottaa hyvän ja pahan ja tunnistaa muissa ihmisissä perustunteita, onnen ja pahanolon. Nelivuotiaana lapset ymmärtävät, että ihmisillä on tietoa ja että tuo tieto voi olla oikeaa tai väärää. Näin on kehittynyt mielenteoria eli ymmärrys siitä, että ihmiset ovat olioita, joilla on tahtoa, tunteita ja tietoa, ja että ihmiset ovat tavoitteellisia toimijoita, joiden toiminnalla on tietty tarkoitus.
Psyykkisen, biologisen ja fysikaalisen ero selkenee lopullisesti kouluiässä. Tällöin lapsi ymmärtää, että naarmuinen polvi ei tartu ja ajatus ei avaa saksia. Hän ymmärtää, että kehon sisällä tapahtuu asioita, joihin ei voi vaikuttaa ja että esineillä, puilla ja sateella ei ole omaa tahtoa.
– Yliluonnollinen maailma avautuu, kun fysikaalinen, biologinen ja psykologinen ydintieto sekaantuvat.
Silloin ihminen voi uskoa, että ajatuksella on fyysistä voimaa (psykokinesia), ajatus liikkuu autonomisesti (telepatia), eloton elää (verta vuotava Madonna), elävä on tajuinen (animismi), hyvä ja paha ovat numerossa (13), energia ja voima elävät (Chi, Feng shui), energia ja henki parantavat (henkiparannus), planeetoilla on tietoa, elävää, henkistä energiaa ja voimaa (astrologia), psyykellä on itsenäinen olemassaolo (henget, jumalat, meediot, spiritismi), joka on hyvä tai paha (paholaiset, demonit, riivaajat; enkelit, jumalat) ja että tapahtumilla on tarkoitus (Piispa Leo tsunamista: ”Ehkä Jumalan tahto oli yhdistää ihmisiä.”).
– Näin ajattelemalla saatamme ymmärtää, miksi yliluonnollisia uskomuksia voi olla lähes ääretön määrä ja miten ne eroavat muista uskomuksista kuten neitseellisestä syntymästä, ufoista, grafologiasta ja elävästä ravinnosta, Lindeman sanoi.
Cro Magnon -ihmiset elivät 30 000–50 000 eaa. Heidän aikanaan tapahtui ”kulttuurin suuri pamaus”: ilmestyi taide, uskonto, teknologia, vaatteet yms. Heitä ennen eläneillä Homo habilis-, Homo erectus- ja Homo neanderthalensis -ihmisillä oli kyllä tietoa ihmisistä, esineistä, eläimistä ja luonnosta, mutta ei kykyä soveltaa tietoa alalta toiselle. Heiltä ei ole löytynyt merkkejä uskosta yliluonnollisiin ilmiöihin eikä myöskään merkkejä sosiaalisista esineistä kuten koruista.
Cro Magnon -ihmisillä oli tärkeä ero edeltäjiinsä: suuri etuotsalohko. Juuri etuotsalohkon tehtävä on Lindemanin mukaan toimia aivojen kokoavana alueena, yhdistää tietoa eri alueilta. Etuotsalohkon kasvu mahdollisti alasidonnaisesta ajattelusta irrottautumisen. Kyky soveltaa tietoa alalta toiselle kehittyi dramaattisesti. Kyky soveltaa tietoa alalta toiselle, tutusta tuntemattomaan; se on analogista ajattelua.
Cro Magnon -ihmiset pystyivät siis tekemään analogioita tutusta tuntemattomaan. Tutusta psykologisesta ydintiedosta saatettiin tehdä analogia: Planeetat ovat eläviä ja maailmankaikkeus syntyi, kun Unkulunkulujumala teki ensimmäisen miehen ja naisen kaislasta. Samanlaisia analogiopita on lapsilla. Biologisesta ydintiedosta syntyy analogia: vesi on elävää, koska se voi mennä mihin tahtoo. Fysikaalisesta ydintiedosta syntyy analogia: unet tulevat taivaalta sänkyyn.
Tutkimustulosten mukaan yliluonnolliseen uskovilla esiintyy samankaltaisia ydintiedon sekaannuksia kuin muinaisilla kansoilla ja pienillä lapsilla. Päinvastoin kuin skeptikot he voivat pitää väitettä ”vanhat huonekalut tietävät asioita menneisyydestä” kirjaimellisesti totena.
Yliluonnolliseen uskovat prosessoivat EEG-mittausten mukaan hitaammin sellaisten lauseiden totuudenmukaisuutta kuin ”suru liikkuu vatsassa” ja ”vesi tuntee kiven”. He myös usein uskovat, että biologisilla elimillä ja prosesseilla on oma tahtonsa. Kun meillä on haava sormessa, mitä tapahtuu, kun se paranee? ”Sormi haluaa parantua.”
Lindeman kertoi, että hyvin kehittynyt analoginen ajattelu edellyttää kykyä soveltaa vain tarkoituksenmukaista tietoa alalta toiselle, kykyä keskittyä olennaiseen ja kykyä epäolennaisen informaation hylkäämiseen. Toisin sanoen hyvin kehittynyt analoginen ajattelu edellyttää kognitiivista inhibitiota. Tämä toimii tiedonkäsittelyn suodattimena, estää tarpeettoman aineksen tulemista mieleen, hylkää huonot/sopimattomat vaihtoehdot.
– Kognitiivinen inhibitio ohjautuu etuotsalohkolta ja kehittyy yksilön- ja lajinkehityksessä viimeisenä. Siinä on suuria yksilöllisiä eroja.
Lindeman kysyi, voimmeko olettaa, että usko yliluonnolliseen siis ilmentää heikkoa inhibitiota. Onko kaikkien cro magnon -ihmisten, lasten ja yliluonnolliseen uskovien tiedonkäsittely samalla tasolla? Omaavatko he vain alkeellisia analogioita? Onko heidän kognitiivinen inhibitionsa kehittymätöntä?
Tällainen ajattelu edustaisi Lindemanin mielestä yksiulotteista näkemystä ihmisen ajattelusta ja tiedoista; olisi hyvä ja kehittynyt ajattelu versus huono ja kehittymätön. Todellisuudessa ihmisellä on useita tiedonkäsittelyjärjestelmiä: mm. tietoinen järjestelmä (5–15 %) ja tiedostamattomat järjestelmät (85–95 %). Muinaisilla kansoilla ja lapsilla on tiedostamattomassa järjestelmässä lapsuuden ajan tietovaranto sekä vaistonvarainen tiedonkäsittely. Koulutetuilla länsimaisilla aikuisilla tiedostetun järjestelmän vaikutus on suurempi.
Lindemanin ryhmän tutkimustulosten mukaan taikauskoisten ja skeptikoiden välillä ei löydy eroa tieteellisen tiedon määrässä. Kummatkin tietävät, että energia voi ilmetä lämpönä ja haava puhdistuu tuhoutuneista soluista, mutta vain taikauskoisilla on kaksi näkemystä samasta asiasta. Haava puhdistuu heidän mielestään tuhoutuneista soluista, mutta samaan aikaan sormi myös haluaa parantua.
On kaksi tapaa ajatella. Järki, analyyttinen ajattelu, on tietoinen tapa, jossa ajattelu ja päättely ovat kielellisesti ilmaistavissa. Tähän voidaan vaikuttaa koulutuksella ja se korreloi älykkyyden yms. seikkojen kanssa. Intuitio on tiedostamattomien prosessien synnyttämä vaikutelma jostain asiasta. Ajatuksen kulkua ei voi perustella kielellisesti, siihen on vaikea vaikuttaa koulutuksella ja se ei korreloi älykkyyden kanssa.
Tiedostamattoman ja tiedostetun välinen inhibitio on todennäköisesti skeptikoilla vahva (neitseestä syntyminen on heidän mielestään mahdotonta), mutta uskonnollisilla ihmisillä heikko (vaikka he ymmärtävät, että se on nykyisen biologisen selityksen mukaan mahdotonta, he sallivat itselleen uskon neitseestä syntymiseen). Tämä inhibitio heikkenee, kun ihminen vanhenee tai ryhtyy luovaksi. Vahva inhibitio saattaa vähentää skeptikoilla tiedostamattoman nousua tietoisuuteen, ja intuitiota myös pystytään käsittelemään rationaalisesti.
Voisi päätellä, että harva skeptikko toimii opettajana, sillä ammattikunnista juuri opettajat kuuluvat kärkikaartiin siinä, kuinka paljon heillä on ydintiedon sekaannuksia.
Inhibitio on perustava mekanismi kaikilla inhimillisen elämän alueilla. Se voi ehkä selittää myös, miksi toisille usko on itsestään selvää ja toisille täysi mahdottomuus, miksi yliluonnollinen voi elää tieteellisen tiedon rinnalla sekä sen, mikä yhdistää kaikki yliluonnolliset uskomukset. Jos toisen todellisuuden olemus avautuu ihmiselle, hän ei voi sitä kielellisesti kuvata eikä rationaalisesti perustella. Silloin kaikki on mahdollista.
– Toinen todellisuus on intuition kuvaama todellisuus.
Risto K. Järvinen