Tämä Skeptikko-lehden numero on jaettu kaikkiin Suomen lukioihin. Lehti on erityisesti tarkoitettu nuorille lukijoille ja tietenkin opettajille, joiden toivomme löytävän tästä lehdestä keskustelun aiheita tunneille.

Kun kerron olevani skeptikko, minulta kysytään usein, ettenkö siis usko mihinkään. Saan myös kuulla olevani jonkin sortin kieltäjä, joka haluaa estää muita uskomasta, ihan silkkaa ilkeyttään.

Oikeasti skeptisyyteni perustuu himooni saada oikeaa tietoa. Kun jokin asia epäilyttää, kaivelen aihetta mahdollisimman paljon. Rajaan tiedon etsimisen tieteelliseen tutkimukseen, koska luotan tieteen kykyyn tuottaa luotettavia tuloksia. Tosin tiedän myös, että tieteellinen tutkimus etenee koko ajan, joten tutkimukset voivat olla poskellaan – ja kaikkea ei vielä tiedetä.

Olen törmännyt monta kertaa myös käsitykseen, että ”kriittinen” tarkoittaisi samaa kuin ”negatiivinen”. Lehtien kulttuuripalstoilta voi hyvinkin saada sellaisen kuvan. Kriittinen ajattelu on kuitenkin erittäin neutraalia. Se tarkoittaa yksinkertaisesti eri väitteiden tarkastelua ja testaamista eri kanteilta, jotta ymmärretään, missä määrin ne vastaavat todellisuutta.

Uskomushoidoissa selitetään niiden tehoa usein jonkin erityisen energian virtaamisena parantajan käsistä hoidettavaan. Fysiikan tunnilla olemme kuitenkin oppineet, että käytämme sanaa ”energia” kuvaamaan ”kykyä tehdä työtä”.

Energialla voi olla erilaisia ilmenemismuotoja kuten liike-energia, sähköenergia, lämpöenergia. Voimme mitata energiaa tehtävään varta vasten kehitetyillä laitteilla kuten esimerkiksi lämpömittarilla.

Vaihtoehtoparantajan käyttämää energiaa ei voi tieteellisin menetelmin havaita. Siispä meidän ei kannata edes lähteä etsimään sellaista, vaan tutkimme asiaa siltä kantilta, tapahtuuko parantumisia oikeasti. Toistaiseksi tämä vaihtoehtoenergia on ollut niin heikkoa, ettei sillä tutkimusten mukaan näytä olevan parantavaa vaikutusta.

En siis skeptikkona kiellä etukäteen mitään, vaan yritän punnita kummallisen tuntuisia väitteitä kriittisesti eri puolilta. Kun katson, että tunnen asiaa riittävästi, olen mielelläni valmis kääntämään takkini riittävien todisteiden nojalla. Skeptisyydestäni huolimatta käyttäydyn usein irrationaalisesti ja olen nautinnonhaluinen ihminen.

Ihminen siis kykenee rationaaliseen ajatteluun, ainakin kun oikein ponnistaa. Tämän ominaisuuden avulla osaamme analysoida ja tutkia, mitä esimerkiksi luonnonilmiöiden takana on. Valitettavasti kaikki tieto ei aina ole kovin miellyttävää. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että ilmastonmuutos on vakavasti otettava tosiasia ja toteutuu huomattavasti nopeammin kuin tiedeyhteisö on kyennyt ennustamaan. Uskon kuitenkin, että tiede tuo tulevaisuudessa paljon yllättävääkin, ihmiskuntaa hyödyttävää tietoa.

Skepsis ry:n tärkeä tehtävä on tukea luonnontieteellistä näkemystä maailmasta ja maailmankaikkeudesta. Siksi julkaisemme Skeptikko-lehteä, jolle toivomme lukijoita mahdollisimman paljon myös jäsenistömme ulkopuolelta. Pieni mainos: meillä on edullinen jäsenmaksu nuorisolle, katsokaa sivulle 57!

Rentouttavaa kesälomaa teille kaikille!

Pertti Laine
Skepsis ry:n puheenjohtaja