Visiot ja
politiikka
Pieter Bruegel: Talvimaisema

Pieter Bruegelin Talvimaisema
(1565) antaa idyllisen kuvan
yhteiskunnasta

   Nils Mustelin
               www.mustelin.net


Muutama sana saatteeksi

Hjalmar Gullberg
(prologi runoon Förklädd gud, "Jumala valepuvussa", runokokoelmasta Kärlek i tjugonde seklet, "Rakkautta 20. vuosisadalla", 1933; vuonna 1940 lisätyn prologin suomentanut NM):


Ei maailman vahvoille
vaan heikoille.
Ei sotureille vaan maamiehille,
jotka valittamatta ovat sarkaansa kyntäneet,
soittaa muuan jumala huilua.
Se on kreikkalainen taru...

Pär Lagerkvist
(kirjasta Det besegrade livet, "Voitettu elämä", 1927; lainauksen suomentanut Aija Kivioja):


Hän ei uskonut Jumalaan. Mutta ihmisessä olevaa jumaluutta hän ei voinut koskaan epäillä, vaikka se olisi miten piilossa. Sen voima on liian valtava ja kaikesta huolimatta maailmassa aina läsnä, jotta sen voisi kieltää. Miten voisimmekaan menettää toivomme, me jotka tunnemme sen sisimmässämme.

Bertrand Russell
(prologista kirjaan Elämäni, suomentanut Eila Pennanen, 1967):


Kolme yksinkertaista mutta voittamattoman vahvaa intohimoa on hallinnut elämääni: rakkauden kaipaus, tiedon etsintä ja sietämätön sääli kärsivää ihmiskuntaa kohtaan.

Arthur C. Clarke
(kirjasta Profiles of the Future, 1963; myöhemmin nimellä "Clarken toinen laki" tunnetun lainauksen suomentanut NM):


Ainoa keino löytää mahdollisen rajat on tunkeutua aavistuksen verran niiden taakse, mahdottomaan.

Nils Mustelin 1998
Kuva:
Kaius Hedenström
(lokakuu 1998)

Mutta miksi tämä sivu?

Jos olet lukenut sivun Miksi olen täällä?, tiedät myös, että alunperin perustin tämän sivuston esittäytyäkseni äänestäjille ennen vuoden 1999 eduskuntavaaleja, joissa olin ehdokkaana Helsingissä Ruotsalaisen kansanpuolueen listalla.

Koska en ole mikään poliitikko sanan tavallisessa merkityksessä, päätin esittäytyä hyvin yleisellä tasolla. Mutta halusin myös kertoa mihin meidän minun mielestäni tulisi panostaa halutessamme "parantaa maailmaa". Tästähän politiikassa on viime kädessä kyse: siitä, että pyritään kaikilla tasoilla rakentamaan parempaa yhteiskuntaa.

Siksi tein tämän sivun, joka alkaa muutamilla omia perusarvojani heijastavilla lainauksilla ja jatkuu lyhyillä, vaatimattoman vaalikampanjani aikana kirjoitetuilla teksteillä. Kaksi ensimmäistä kirjoitin omia kotisivujani varten, kun taas kolme viimeistä ensin julkaistiin muualla.

Voit klikkaamalla sisällysluettelon otsikoita valita ne tekstit, jotka haluat lukea – tai voit kaikessa rauhassa vaeltaa alaspäin ja pysähtyä, jos löydät jotakin lukemisen arvoista!

Miten eduskuntavaaleissa kävi? En tullut valtuksi, mutta lokakuussa 2000 pidetyissä kunnallisvaaleissa meni paremmin: minut valittiin uudelleen Helsingin kaupunginvaltuustoon, jossa olin jo istunut yhden kauden (1997-2000).

Vuosina 2001-2004 olen valtuustotehtävien ohessa myös Rkp:n edustaja Helsingin kaupunginorkesterin johtokunnassa sekä Ruotsinkielisen työväenopiston eli "Arbiksen" johtokunnan jäsen.


Kultainen laiva
Poliitikko vai haaveilija?

Jos maatamme vertaa purjelaivaan, jota on ohjattava kohti parempaa tulevaisuutta yli tuntemattomien vesien, jotka ovat täynnä petollisia salakareja ja merirosvoja, kokenutta poliitikkoa vastaa taitava laivamies tai päällystöön kuuluva henkilö, joka hallitsee täydellisesti sekä navigoinnin että purjehdustekniikan.

Hänellä on luonnollisesti vankka käsitys siitä, mihin hän haluaa purjehtia. Mutta hän tietää myös tarkalleen, miten ruoria pitää kääntää erilaisissa olosuhteissa, mitä purjeita on reivattava tuulen yltyessä ja miten kukin toimenpide vaikuttaa purjehduksen taloudellisuuteen. Hänellä on myös selkeä kuva siitä, mitä pitää tehdä, jos horisonttiin ilmestyy merirosvolaiva.

Sellaisia tietoja ja taitoja minulla ei ole, ja siksi ei ehkä ole perusteltua kutsua minua poliitikoksi sanan perinteisessä merkityksessä.

Toisaalta olen tuskallisen tietoinen monista nykyisen yhteiskuntamme puutteista. Minulla on visio paremmasta tulevaisuudesta. Olen myös varma siitä, että hyvällä tahdolla ja etsimällä rehellisesti tietoa pystymme aikanaan toteuttamaan myös sellaisia visioita, jotka tällä hetkellä tuntuvat täysin saavuttamattomilta. Eli kuten joku viisas ajattelija on sanonut:

Tulevaisuus on täynnä jännittäviä haasteita, jotka ovat taitavasti naamioituneet ratkaisemattomiksi ongelmiksi.

Ilman eläviä ja innoittavia tulevaisuuden näkyjä politiikasta tulee vain askartelua – tai pahimmassa tapauksessa arvovaltataistelua ja valtapeliä. Yhteiskuntamme tarvitsee myös haaveilijoita – idealisteja, jotka eivät anna "realiteettien" lannistaa itseään, sillä pitkällä tähtäimellä juuri he muuttavat maailmaa.

Takaisin sisällysluetteloon!

Tanssivat leppäkertut
Miksi Ruotsalainen kansanpuolue?

Siihen että olen valinnut puolueekseni Ruotsalaisen kansanpuolueen, Rkp:n, on kaksi painavaa syytä:

  • Rkp:n puolueohjelma on keskeisimmiltä osiltaan sopusoinnussa oman liberaalin yhteiskunnallisen näkemykseni kanssa. Siihen kuuluvat yksilön vapaus ja vastuu, suvaitsevainen suhtautuminen vähemmistöihin sekä pohjoismaisen mallin mukainen voimakas yhteiskunnallinen vastuu koulutuksesta, terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta.
  • Rkp on ainoa poliittinen puolue, joka voimakkaasti ja määrätietoisesti tekee työtä edistääkseen maassamme elävää kaksikielisyyttä, mikä merkitsee meille ruotsinkielisille turvallisuutta ja viihtyvyyttä samalla kun se edesauttaa kestävien siltojen rakentamista muihin Pohjoismaihin ja kaksikielisen kulttuuriperintömme säilymistä koko kansan rikkautena.

Takaisin sisällysluetteloon!
Nils Mustelin esittäytyy kansanedustaja-
ehdokkaana
Tämä lyhyt teksti kirjoitettiin Rkp:n Internet-sivuille

Tieto ja inhimillisyys

ovat tärkeimmät työkalumme tulevaisuuden rakentamisessa. Tarvitsemme tietoa:

  • voidaksemme suunnistaa alati kasvavassa informaatiotulvassa ja suojautua taitavasti markkinoidulta huuhaalta,
  • voidaksemme avoimin silmin toimia paremman yhteiskunnan eteen,
  • vahvistaaksemme Suomen hyvää mainetta maailmalla ja voidaksemme sitä kautta vaikuttaa kehitykseen myös maailmanlaajuisesti.

Inhimillisyyttä tarvitsemme sekä johtotähtenä että työkaluna, tunteaksemme vastuuta yhteiskunnan huono-osaisista ja hätää kärsivistä, niin omassa maassamme kuin muualla maailmassa, ja käyttääksemme tietoamme niin, että Tellus-planeetasta tulee vähitellen yhä parempi koti sen asukkaille.

Nämä arvot ovat muodostaneet perustan toiminnalleni tiedemiehenä, kansainvälisenä virkamiehenä ja Skepsis-yhdistyksen puheenjohtajana. Ne ohjaisivat myös työtäni kansanedustajana.

Vapaa-ajan harrastukset:

  • Eurooppalainen kulttuuriperintömme, erityisesti musiikin alalla.
  • Tieteen maailmankuva – ja miten huuhaan kaupparatsut väristelevät sitä.

Takaisin sisällysluetteloon!
Nils Mustelin esittäytyy kansanedustaja-
ehdokkaana
Tämä teksti kirjoitettiin Rkp:n Pohjois-Helsingin paikallisyhdistyksen jäsenlehdelle Nyckelbladetille
Nyckelbladet
Tarvitsemme yhä enemmän tietoa

Jotkut lukijoista tuntevat minut varmasti televisiosta, radiosta tai lehdistä ja ovat ehkä huomanneet, että ainakin kolme asiaa on lähellä sydäntäni.

Radio-ohjelmien Musikväktarna ja Notnöten kautta olen yrittänyt jakaa kuulijoiden kanssa rakkauttani klassiseen musiikkiin.

Luonnontieteellisen tutkimuksen minulle avaamia visioita olen pyrkinyt välittämään kirjassani Elämää maailmankaikkeudessa? sekä samaa aihetta käsitelleiden tv-ohjelmien kautta.

Ja se syvä närkästys, jota tunnen aikamme taitavasti markkinoidun huuhaan vuoksi – astrologiasta ns. vaihtoehtolääkintään – on saanut minut uhraamaan aikaani ja voimiani sille tärkeälle kuluttajavalistukselle, jota Skepsis-yhdistys harjoittaa.

Yhteistä näille kolmelle sydämenasialleni on rakkaus tietoa kohtaan – tietoa, joka avaa huikaisevia näkymiä taiteeseen ja tieteeseen, mutta myös tietoa, joka suojelee ihmistä kaupallisen huuhaan massiiviselta hyökkäykseltä.

Lisäksi olen vakuuttunut siitä, että tarvitsemme lisää tietoa, sekä syvällistä että laaja-alaista, jotta pystyisimme menestyksellisesti jatkamaan työtämme luodaksemme pehmeämmän ja inhimillisemmän yhteiskunnan, joka on viime kädessä poliittisen toiminnan päämääränä.

Tästä syystä kaikki koulutukseen liittyvät asiat kiinnostavat minua suuresti, aivan erityisesti valtakunnalisella tasolla.

Takaisin sisällysluetteloon!
Nils Mustelin esittäytyy kansanedustaja-
ehdokkaana
Tämä teksti on hieman lyhennettynä ja toisella kuvalla varustettuna julkaistu Rkp:n lehden Medborgarbladet numeron 2/99 Helsinki-liitteessä
Pehmeät tassut – mutta
terävät kynnet kun tarvitaan
Kissanpoikaset Pamina ja Sarastro
Nils Mustelin esittelee kissanpoikasia Pamina ja Sarastro

"Pehmeät arvot" on hirveän kulunut käsite, josta ei ole kovin helppoa saada otetta. Minulle pehmeät arvot merkitsevät ennen kaikkea sitä lämmintä lähimmäisyyttä, jota tarvitsemme välttämättömien mutta tunteettomien markkinavoimien vastapainoksi, jotta vähitellen voisimme tehdä planeetastamme yhä paremman kodin sen asukkaille.

Pehmeisiin arvoihin kuuluu mielestäni yhteiskunnan heikoista jäsenistä huolehtiminen, olipa sitten kyse lapsista tai vanhuksista, sairaista tai kehitysvammaisista, tai niistä, jotka vain eivät pysty elämään yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti.

Pehmeisiin arvoihin kuuluu myös kaikki se, mikä edistää hyviä ja luottamuksellisia suhteita ihmisten välillä – perheessä, yhteiskunnassa ja koko maailmassa.

Tiedon terävät kynnet

Mutta samalla tavalla kuin kissa, joka ei pärjää pelkillä pehmeillä tassuillaan vaan tarvitsee myös teräviä kynsiään, me ihmisetkin tarvitsemme tehokkaita työkaluja pehmeiden arvojen puolustamiseksi ja edistämiseksi.

Tieto on ehdottomasti tärkein työkalumme – ja tarkoitan ennen kaikkea tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa.

Mutta ei riitä, että yliopistoissamme harjoitetaan korkeatasoista tutkimusta ja että teknologiamme on kansainvälistä huipputasoa. Vähintään yhtä tärkeää on se, että tavallisella kansalaisella on tarpeeksi tietoa, jotta hän pystyy kriittisesti arvioimaan informaatiota, jota nykyään tulvii kaikkialta, erityisesti television ja Internetin välityksellä. Meidän on opittava erottamaan toisistaan tieteelliseen tutkimukseen perustuva luotettava tieto ja ideologisista tai kaupallisista syistä levitettävä harhaanjohtava tieto.

Huuhaan esiinmarssi

Pelottava tosiasia on, että tämän päivän yhteiskunnassa on vahvoja voimia, jotka häikäilemättä käyttävät hyväkseen ihmisten tietämättömyyttä luonnontieteeseen ja lääketieteeseen liittyvissä asioissa, markkinoidakseen palveluja ja oppeja, jotka on poimittu suoraan pimeältä keskiajalta tai lainattu paikoilleen jämähtäneistä itämaisista uskomuksista.

Vielä pelottavampaa on se, että nämä hämärät voimat saavat yhä enemmän vastakaikua, ja että sekä joukkoviestimet että yhteiskunta rohkaisevat niitä sen sijaan että taistelisivat niitä vastaan asiallisen valistuksen avulla.

Niin kauan kuin huomattava osa kansastamme uskoo, että ihmisen kohtaloa voidaan ennakoida planeettojen asemasta hänen syntymähetkellään – tai että sairauksia voidaan määrittää tarkastelemalla silmän iiristä – tai että kehon "energiatasapainon" voi palauttaa hieromalla tiettyjä jalkapohjan kohtia, meillä on huonot mahdollisuudet tehdä päätöksiä, jotka todella edistävät pehmeitä arvoja.

Magiaan pohjautuva toiveajattelu ei voi koskaan korvata sitä tietoa, jota vain tieteellinen tutkimus voi meille antaa.

Elinikäinen oppiminen

Tiedon ja terveen järjen puolesta on taisteltava monilla eri tasoilla. Peruskoulun ja lukion muotoa ja sisältöä on jatkuvasti harkittava uudelleen. Tiedottamista tieteen menetelmistä ja saavutuksista on lisättävä. "Elinikäinen oppiminen" ei saa jäädä tyhjäksi iskusanaksi – voidaksemme rakentaa paremman tulevaisuuden tarvitsemme yhä terävämpiä kynsiä!

Takaisin sisällysluetteloon!
Tämä sivu on viimeksi muutettu 6.9.2002
Suomennos: Riitta Eskelinen
Kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita sähköpostitse: nils.mustelin@dlc.fi