Skepsis ry · Suomalaisten skeptikkojen yhdistys lauantai 24.10.2026
Skepsis ry

Kohta 40 vuotta kysymyksiä

Toiminta

Huuhaa-palkinto 1994

Huuhaa-palkinto on jaettu vuodesta 1989 yhteisöille, jotka ovat toiminnallaan edesauttaneet pseudotieteellisten uskomusten leviämistä.

« Kaikki Huuhaa-palkinnot

Huuhaa-palkinto 1994 · Skepsis ry on myöntänyt 1994 Huuhaa-palkinnon

YLE-TV:lle

Epätieteellisten väitteiden kritiikittömästä esittämisestä asiaohjelmissa

Skepsis ry on päättänyt suunnata tämän vuotisen perinteisen Huuhaa-palkintonsa kysymysmerkkien muodossa yleisradion televisio-ohjelmien päättäjille, tuottajille ja ohjelmia tekeville toimittajille epätieteellisten väitteiden kritiikittömästä esittämisestä asiaohjelmissa. Esimerkiksi FST:n lääketieteen käsitteen laajentamisesta palkittu Tulenarkaa-ohjelma esitti totena monia sellaisia väitteitä, joita tiedeyhteisö pitää vähintäänkin kiistanalaisina. Skepsis toivoo, että palkinto synnyttäisi näitä ilmiöitä koskevaa kriittistä keskustelua ja vastaväitteitä.

Toimiiko parlamentaarisesti valvottu yleisradio toimintaehtojensa mukaisesti oikeisiin tietoihin perustuvien maailmankuvien ainesten tarjoajana silloin, kun se erilaisia taikauskoja ja mystiikoita esitellessään tarjoaa tieteen kantaa vain yhtenä monista tasaveroisista uskomuksista?

- Voiko journalismi olla puolueetonta, kun vastakkain ovat kriittinen tutkimus ja taikausko?

- Miksi yleisradio ei pohdi näiden ilmiöiden taustaa ja yhteiskunnallista merkitystä?

- Pitäisikö ohjelmatarjonnasta päättävien miettiä painotuksia, kokonaiskuvaa ja tarjonnan piilosuuntauksia tämän sinänsä oikean sanomisen vapauden vallitessa?

- Onko yleisradion kulttuuritehtävän mukaista tehdä vaikeista, monisyisistä ja poikkitieteellisistä kysymyksistä harmitonta ja pelkkiä elämyksiä tarjoavaa viihdettä?

Skepsiksen Huuhaa-palkinto on aikaisemmin annettu mm. suurelle kustantajalle ja työväenopistolle. Palkinto ei kuitenkaan tarkoita, että palkinnonsaajien toiminta kokonaisuudessaan olisi jotenkin moitittavaa, sillä ne ovat tehneet merkittävää kulttuurityötä. Mutta juuri niiden merkittävyyden ansiosta niille asetetetaan myös poikkeukselliset laatuvaatimukset. Palkinnoilla on haluttu tuoda esille sellaisia yksityiskohtia näiden instituutioiden toiminnassa, jotka eivät ole sopusoinnassa korkeiden odotusten kanssa. Tänä vuonna Skepsis jatkaa tällä samalla linjalla. Suomalainen yhteiskunta ja elämänmuoto ovat voimakkaassa murrosvaiheessa. Kasvava joukko hämmentyneitä suomalaisia joutuu rakentamaan elämänsä kokonaan uudella tavalla. Tällaisessa tilanteessa ihmiset hakevat uutta tietoa ja ennen kaikkea joukkoviestimien kautta.

Parlamentaarisesti valvotun yleisradion tehtävänä on jo toimintaehtojensa mukaisesti tarjota kansalaisille oikeisiin tietoihin perustuvia maailmankuvan aineksia. Perinteisesti yleisradion luotettavuus todenperäisten tietojen välittäjänä on ollut suuri ja sen rooli – erityisesti television rooli – ihmisten maailmankuvan muovaajana on näissä jatkuvasti muuttuvissa oloissa entisestään korostunut.

Skepsis ry toteaa, että yleisradion ohjelmatuotannon ydinosa on vastuuntuntoisten ja ammattitaitoisten toimittajien työn tulosta. Asiallisten ja kiinnostavien tiedeohjelmien osuus on yleisradion ohjelmatuotannossa kiitettävästi lisääntynyt. Tervettä kriittistä asennetta ovat edustaneet esimerkiksi kunniamaininnan ansaitseva Kuningaskuluttaja ja radio-ohjelma Tänä iltana terveydestä. Yleisradio on pystynyt jopa itsekriittisyyteen, kuten TV 2:n tuottamassa ohjelmasarjassa Maailma sanojen vankina. Samalla yleisradio on kuitenkin mennyt kritiikittömästi mukaan helppohintaisten, taikauskoa esittelevien ohjelmien tarjontaan. Viihteen keinoin ihmisille tarjotaan maailmankuvan aineksia henkiparannuksesta ja muista lääketieteen piiriin kuulumattomista hoitokeinoista, okkultistisista maailmanselityksistä ja tieteen jo kauan sitten kumoamista ikivanhoista uskomuksista. Hyvänä esimerkkinä tästä on ollut TV 1 :n tuottama Usko tai älä-sarja, jossa paikoin asiallinenkin kriittisyys on hukkunut mystiikkaa tulvivan viihteellisyyden alle.

Huolestuttavinta Skepsiksen mielestä on se, että samanlaista kritiikittömyyttä on ollut havaittavissa myös silloin, kun näitä ilmiöitä on käsitelty vakavasti otettavissa asiaohjelmissa. Tekijät ovat asettaneet näiden ilmiöiden puolustajat ja tieteen näkemykset tasa-arvoiseen asemaan, jolloin katsojalle on jäänyt kuva, että tieteen tarjoamat perustelut ovat vain yksi osa ihmisten myyttistä uskomusjärjestelmää, ja siten yhtä uskottava tai epäuskottava kuin mystiikan tarjoamat selitykset. Tieteen esittäminen yhtenä vaihtoehtomystiikkana on juuri sitä tieteisuskoa pahimmillaan mistä tiedeyhteisöä syytetään.

Skepsiksen mielestä on oikein, että ihmisiä kiinnostavia aiheita ja ajassa liikkuvia ilmiöitä käsitellään televisio-ohjelmissa. Ohjelman tekijöiden ei pitäisi kuitenkaan edes sananvapauden nimissä tinkiä journalismin perusperiaatteesta, oikeiden tietojen välittämisestä. Myyttisiä uskomuksia koskevien väitteiden ohella ihmisillä on myös oikeus tietää, mihin nämä uskomukset perustuvat.

Palkintoa antaessaan Skepsis haluaa kiinnittää huomion kaikkiin muihinkin vastaavantyyppisiin ohjelmiin, joita kaikki tiedotusvälineet tuottavat yhä enemmän. Palkinto annetaan tällä kertaa nimenomaan yleisradiolle siksi, että yhteiskunnan valvomalle ja yleisön luotettavana pitämälle yleisradiolle on asetettava levitettävän tiedon oikeellisuuden ja laadun suhteen poikkeuksellisen korkeat vaatimukset.