Haluatko lukea lehden lukulaitteella tai e-kirjasovelluksessa? Lataa numero EPUB-tiedostona. Lataa EPUB
PÄÄKIRJOITUS
Risto K. Järvinen
2 5 V U O T T A K Y S Y M Y K S I Ä
uten huomaatte, Skeptikko on muuttunut lähes paranormaalilla tavalla. Kohta lähes 24 vuotta jatkunut matka kopiokoneella väännetystä lehdykästä kohti nykyaikaista aikakauslehteä jatkuu tässä numerossa siten, että lehden sivut ovat vaihtuneet kokoon A4. Yhdelle Skeptikon sivulle mahtuu nyt siis yli 40 prosenttia enemmän epäilevää materiaalia kuin muinaisessa menneisyydessä, eli viime joulukuussa. Lisäksi kaikki lehden sivut ovat nelivärisiä – ainakin jokaisella sivulla on mahdollisuus käyttää neljää väriä ja niiden sekoituksia.
Myös lehden painopaikka on vaihtunut. Tarjouskilpailun uudistuneen Skeptikon painamisesta voitti tamperelainen PK-Paino. Lehden sivut taittaa edelleen Tampereen Seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:n Mediapaja, jolle kuuluu kiitos jokaisesta tämänkin lehden upeasta sivusta, joka saa sinut heittämään innostuspäissäsi voltin. Toivonkin, että sinä, lukijamme, innostut uuden lehden parissa myös niin, että tarjoat Skeptikkoon juttuja ja kuvia. Niitä tarvitaan koko ajan ja nyt niille on tarjolla entistä näyttävämpää tilaa.
NO NIIN, hypetys sikseen, sillä skeptikkoahan täytyy harmittaa aina. Tällä hetkellä eniten minua ottaa päähän se, että ihminen ei pääse kuolemansakaan jälkeen turvaan hörhöiltä. Kansallisarkistossa asiakirjoja hurmospäissään mikrofilmaavat mormonit saattavat tuosta vain kastaa kuolleen ateisti-isoisäsi ja liittää hänet jäseneksi Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoonsa. Näin on Suomessa tehty mm. useille kuolleille presidenteille, esimerkiksi Mannerheimille.
Seis! Kun kysyin teiltä ulko-ovellani, miksi ette kerro, että Mormonin Kirjan alussa olevista silminnäkijöistä ensimmäiset kolme kaikki peruivat todistuksensa ja kahdeksasta seuraavasta peräti viisi, se tarkoitti: teidän pelleilynne ei kiinnosta! En todellakaan usko, että kuollut voi haudassa valita ottaako elävien tyrkyttämän mormonikasteen vastaan vai ei, niin kuin väitätte. Hän ei voi valita yhtään mitään. Niinpä ilmoitan tässä nyt, vielä hengissä ollessani, että kastetarjous ei kiinnosta minua nyt eikä maan alla. Turha tulla koputtelemaan arkunkantta, hankin siihen ovisilmän. Mukaani syvyyksiin otan kevyen kertasingon.
EDES VIATTOMAT ELÄIMET kana rauhassa. Sanomalehti liskuun alussa Maiccu eivät saa levätä rajan ta- Pohjalainen kertoi maa- Kostiaisesta, joka väittää kommunikoivansa elävien mutta myös kuolleitten eläimien kanssa ja tuovansa heiltä rauhoittavia viestejä omistajilleen. Kommunikointi toimii niin, että asiakas lähettää Kostiaiselle valokuvan elävästä tai kuolleesta lemmikistään – fyysisellä välimatkalla ei ole väliä. Sen jälkeen Maiccu heittää läppää eläimen kanssa ja kertoo asiakkaalle, miten eläin hänelle avautui. Ja lasku seuraa perässä.
Seis! Jotain rajaa hulluudelle ja itsepetokselle. Maiccu ”kahdella ceellä”, koska tajuat, että sinulla ei vaan ole mitään kykyä ja lupaa kommunikoida minkään eläimen kanssa henkisesti milloinkaan? Olen varma, että jos lähetän sinulle kuvan koirastani, et pysty kertomaan siitä edes yksinkertaisinta asiaa: nimeä. Lyödäänkö vetoa, 10 000 euroa?
Näin se menee. Kukaan ei pääse edes rajan takana hörhöistä eroon. Aina jostain ilmestyy joku Aulikki Plaami, jonka kautta edesmenneet maailmantähdet muka laulavat vanhoja biisejään – ja aina päin helvettiä. Kuulija ei voi muuta kuin nauraa, jos joutuu keikalle, jossa Plaami vakavissaan näyttelee olevansa haudan takaa suomalaisiin hörhöbileisiin yllätyskeikan heittämään tullut Louis Armstrong.
MINÄ OLEN -LEHDESSÄ 1/2012 ufotutkija Tapani Koivula kehtaa väittää röyhkeästi, että Ultra-lehden edesmennyt päätoimittaja Tapani Kuningas on ollut innoissaan mukana kirjoittamassa Koivulan askartelemaa rajatiedon sanakirjaa. Todisteena tästä Koivula kertoo saaneensa meedioiden välityksellä Kuninkaalta niin vakuuttavia ja yksityiskohtaisia viestejä, ettei niitä voi selittää normaaleilla tavoilla.
Seis! Jotain kunnioitusta. Jätä nyt sinäkin, Tapani Koivula, se kuollut ystäväsi rauhaan. Mikä oikeus sinulla on ratsastaa kuolleen maineella? Jos sinulla on tällainen oikeus, se on myös minulla.
Väitän siis ihan vakavissani, että päätoimittajakollegani Kuningas oli hengessä mukana, kun kirjoitin tätä pääkirjoitusta. Yllättäen hänestä on rajan takana tullut skeptikko, jonka mielestä Koivula on ”tutkimuksissaan” pahasti hakoteillä: ufoja ei ole, jumalaa ei ole, kuolemanjälkeistä elämää ei ole.
Suomen Lihavuustutkijat ry:n asiantuntija, ETM Patrik Borg luennoi Skepsikselle helmikuussa Tieteiden talolla Helsingissä.
utkimuksia laihdutuksen lyhyen aikavälin vaikutuksista on paljon. Voidaan sanoa, että elintavoissa on kymmenittäin yksittäisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat painoon. Koska vaikuttavia tekijöitä on runsaasti, niin mielekkäintä on katsoa pitkän aikavälin tutkimuksia ja arvioida, mitkä elintapatekijät nousevat niissä esiin eli vaikuttavat kaikkein keskeisimmiltä.
Tämä on mielekästä myös siksi, että laihdutustutkimuksessa laajasti ottaen ei ole kiinnostavaa, miten ihminen voi laihtua, sillä siihen on loputtomasti keinoja. Kiinnostavaa on, miten ihmiset onnistuvat laihtumaan pysyvästi useiden vuosien ajaksi ilman painon takaisin nousua.
LAIHDUTUKSEN OLENNAISET SEIKAT
PITKÄN AIKAVÄLIN tutkimuksista nousevat esiin selvästi muutamat tekijät. Käyttäytymisessä laajemmin keskeistä on elintapamuutosten joustavuus ja sopivuus arkeen – liian tiukat ja joustamattomat elintapamuutokset eivät näytä kestävän pitkään. Eli syömisenkin tulisi pysyä joustavana ja nautittavana asiana, jota ei saa liikaa kontrolloida vaikka laihdutusta haetaankin – syömisen hallinnassa onkin kyse sopivan tasapainon löytämisestä eikä vain täydellisestä hallinnasta.
Samoin keskeistä on omista voimavaroista huolehtiminen ja tuen hakeminen elämän tai painonhallinnan vaikeissa paikoissa – yksin arjen väsymyksen keskellä tsemppaajat eivät näytä olevan painonhallinnan onnistujia.
Ruokavalio on keskeinen painovaikuttaja ja siinä tasainen ateriarytmi, kunnon aterioiden syöminen, kasvisten runsas nauttiminen, herkkujen syömisen hallinta ja vähäinen energiapitoisten juomien nauttiminen ovat selvästi painonhallinnan keskeisiä keinoja. Voisi sanoa näiden olevan melko välttämättömiä muutoksia hyvälle laihdutukselle. Pienemmällä painoarvolla proteiinin määrä, hiilihydraattien laatu ja rasvan määrä vaikuttavat myös painoon, mutta ne eivät painonhallintaa ratkaise.
Syömisessä on myös lukuisia muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa painoon – mutta niiden painoarvo on hyvin pieni ja niistä ei kannata ottaa syömisen ohjenuoraa. Esimerkiksi kalsiumin saanti voi vaikuttaa painoon, mutta laihduttajan ei kannata silti käyttää kalsiumlisää.
Muista elintavoista liikunta vaikuttaa painoon, mutta melko vähän useille realistisen liikunnan lisäyksen kanssa. Liikunnassa paremmat perusteet painonhallintaan tulevatkin jaksamisen ja nälänsäätelyn kautta kuin lyhytaikaisen laihduttavuuden kautta. Riittävä uni on keskeinen hyvien voimavarojen edellytys ja nousee tutkimuksissa esiin selvästi painonhallintaa suosivana tekijänä. Todennäköisesti muutkin voimavaroja syövät tekijät vaikuttavat painoon voimakkaasti.
DIEETIT JA LAIHDUTUS
LAIHDUTUKSEEN JA PAINONHALLINTAAN on lanseerattu lukemattomia dieettejä, joiden perusteet vaihtelevat järkevistä älyttömiin. Näiden dieettien arvioinnissa mielestäni seuraavat pohdinnat ovat keskeisiä:
Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään
laihtumiseen assosioituvia elintapoja?
Parantavatko ne suomalaisten terveyttä? 3) Perustuvatko ohjeet tutkittuun tietoon ja ovatko
ohjeet näyttöön perustuvia?
Ovatko ohjeet laihduttamisen ja terveyden kannalta tilannetta parantavia (= ehkä riittävän hyviä) vai mahdollisimman hyvät?
Tekevätkö ohjeet syömisen ja muut elintavat
tarpeettoman hankalaksi?
Vastaus kysymykseen 1 on melko helppo. Melkein kaikenlainen huomion kiinnittäminen syömiseen parantaa keskivertosuomalaisen syömistä ja siten painonhallintaa. Jos dieetti ohjeistaa suurempaan kasvisten käyttöön, tasaisempaan ja kunnon aterioiden syömiseen ja vähentää energiapitoisten juomien, napostelun ja makeisten määrää, niin ohjeissa on mukana painonhallintaa auttavia teemoja. Valtaosa dieeteistä sisältää nämä elementit ja ei ole ihme, että tutkimuksissakin eri dieettityypeillä laihdutaan hyvin samankaltaisesti. Jos mukana on mahdollisesti vielä syömisen joustavuutta ja vapautuneisuutta lisäävää ohjeistusta, liikkumista lisääviä neuvoja ja stressinhallintaa, niin ohjeet ovat vielä paremmat ja auttavat pitkäaikaistakin painonhallintaa.
Vastaus kysymykseen 2 on pitkälti samankaltainen. Dieetistä riippuen yksittäisissä ruokavalion osatekijöissä voi olla mukana ohjeita, joita voidaan pitää terveyden kannalta haitallisina, mutta kokonaisuus on liki aina keskivertosuomalaisen terveyttä parantava.
Vastaus kysymykseen 3 on monisyisin. Vaikka käytännön ohjeet usein parantavatkin syömistä ja painonhallintaa, niin kirjojen ohjeiden tieteelliset perusteet ovat usein vajavaiset, yksipuoliset tai jopa täysin väärät.
Vastaus kysymykseen 4 on luonteltaan kiinnostavin ja melko vähän pohdittu. Monenlaisten dieettien ohjeet voivat auttaa painonhallintaa ja parantaa terveyttä lyhyellä aikavälillä, mutta ohjeet eivät edusta tietämystä mahdollisimman hyvästä ja terveellisestä tavasta laihtua. Jos ohjeet parantavat terveyttä ja painonhallintaa, mutta eivät ole mahdollisimman hyvät, niin ovatko ohjeet hyvät vai huonot?
Vastaus kysymykseen 5 on käytännössä erittäin oleellinen. Vaikka lyhyellä aikavälillä selkeät ohjeet ja säännöt auttavat painonhallintaa, niin pitkällä aikavälillä ohjeiden joustavuus ja noudattamisen helppous ovat aivan keskeisiä ennustajia pysyvälle painonhallinnalle. Dieettiohjeet ovat sitä paremmat, mitä vähemmän ne sulkevat ulkopuolelle yksilöllisiä toteutustapoja.
Katso ja kuuntele luento kokonaisuudessaan:www.youtube.com/watch?v=yZSLN1SIYKY
Asianajaja, OTT Marko Mononen luennoi Skepsikselle marraskuussa
Tieteiden talolla Helsingissä. Hänen mukaansa uskomushoitoja käyttävien
kuluttajien suojaaminen on oikeudellisen sääntelyn osalta kaikkinensa
hyvin puutteellista.
uluttajien suojaamisessa lähtökohta on siinä, että suhteessa elinkeinonharjoittajiin kuluttajien katsotaan olevan heikommassa asemassa. Tavaroita ja palveluita tarjoavilla elinkeinonharjoittajilla on kokemusta, tietoa ja taitoa ja ne toimivat voittoa tavoitellen ammattimaisesti. Kuluttajat taas toimivat vajavaisin tiedoin yksityishenkilöinä kertaluontoisesti tyydyttäen henkilökohtaisia tarpeitaan. Tämän takia on katsottu tärkeäksi, että kuluttajia suojataan.
Kuluttajien suojaamisessa keskeisinä tavoitteina pidetään sitä, että elinkeinonharjoittajien markkinoinnin tulee olla asiallista ja totuudenmukaista, myytävät tuotteet ovat turvallisia ja virheettömiä ja ongelmatilanteissa kuluttajat saavat oikeudenmukaisen kohtelun.
Suomessa kuluttajansuoja on kansainvälisestikin arvioituna varsin vahva. Kuluttajia suojataan monin eri tavoin. Meillä on mm. hyvin paljon pakottavaa (sopimusvapauden ohittavaa) oikeudellista sääntelyä, kuluttajien oikeuksia ja asemaa valvova Kuluttajavirasto sekä kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisiä erimielisyyksiä ratkova Kuluttajariitalautakunta.
EI SUOJAA EPÄRATIONAALISILLE PÄÄTÖKSILLE
KULUTTAJANSUOJA PERUSTUU lähtökohdiltaan massojen suojaan, joka on joko minimisuojaa tai ns. keskiarvosuojaa. Minimisuojelussa lähdetään siitä, että oikeudellisella sääntelyllä pyritään asettamaan kuluttajille tietyt vähimmäisoikeudet, jotka turvaavat kuluttajien asemaa suhteessa elinkeinonharjoittajiin. Keskiarvosuojelussa taas lähdetään siitä, että eri tilanteissa pyrimme mieltämään eräänlaisia keskiarvoja, jotka toimivat mittapuina sille, mitä pidetään oikeudenmukaisena kuluttajansuojan tasona.
Lisäksi kuluttajansuoja perustuu keskeisesti ajatukseen kuluttajasta rationaalisena henkilönä. Oikeudellinen sääntely lähtee pitkälti siitä, että kuluttajalle tulee antaa riittävästi oikeaa tietoa, jotta hän kykenee tekemään rationaalisia ostopäätöksiä sekä kantamaan niistä myös vastuun. Toisaalta kun kuluttajansuoja on rustalle, ei kuluttajansuojassa ylipäätään tä kuluttajien yksilöllisille olosuhteille rakennettu tälle pe-
anneta merkitysja heikommuudelle.
Suojaa ei myöskään anneta sille, että kuluttaja tekee epärationaalisia päätöksiä. Siten kuluttaja ei ylipäätään ole vahvoilla silloin, kun hän on esimerkiksi ”hurahtanut” jonkin uskomushoidon pauloihin.
KULUTTAJANSUOJALAIN MERKITYS VÄHÄINEN
USKOMUSHOIDOISSA LIIKKUU tänä päivänä suuret rahat. Uskomushoitoja tarjoavia elinkeinonharjoittajia on paljon ja huomattava määrä kuluttajia käyttää säännöllisesti uskomushoitoon liittyviä tuotteita ja palveluja. Tämä johtaakin kysymään, missä määrin kuluttajansuoja koskee myös uskomushoitoja eli miten uskomushoitoja käyttäviä kuluttajia suojataan.
Kuluttajansuojan perusta on asetettu kuluttajansuojalailla (KSL 20.1.1978/38). Uskomushoitojen kannalta relevantit KSL:n säännökset ovat luvuissa 2 ja 5.
KSL:n luku 2 koskee markkinointia. Keskeinen huomio siinä on, että markkinointi ei saa olla hyvien tapojen vastaista, sopimatonta, totuudenvastaista eikä harhaanjohtavaa. Elinkeinonharjoittaja ei myöskään saa käyttää markkinoinnissa tai asiakassuhteissa aggressiivisia menettelyjä. Mikäli elinkeinonharjoittaja rikkoo luvun 2 sääntöjä, häntä voidaan kieltää jatkamasta markkinointia. Koska lainkohta koskee markkinoinnin valvontaa, yksittäisen uskomushoitoa koskevan ostopäätöksen kannalta näillä säännöksillä ei ole käytännön merkitystä.
KSL:n luku 5 taas sisältää säännökset siitä, mitkä ovat kuluttajien oikeudet ja vastaavasti myyjien velvollisuudet kuluttajakaupassa. Nämä säännökset koskevat ainoastaan tavarankauppaa, joten ne eivät sovellu uskomushoitoja koskeviin palveluihin. Muutoinkaan KSL ei sisällä säännöksiä, joita voitaisiin soveltaa näihin palveluihin. Uskomushoitoihin liittyvien valmisteiden osalta KSL:n luvun 5 säännösten merkitys on siinä, milloin valmisteessa on katsottava olevan virhe ja mitä virheen perusteella kuluttaja on oikeutettu vaatimaan.
Jos uskomushoitoon liittyvässä valmisteessa voidaan katsoa olevan virhe, kuluttaja voi vaatia myyjältä uutta tuotetta, hinnanalennusta tai kaupan purkua. Virheestä voi olla kysymys silloin, kun tuote on viallinen, pilaantunut tai se ei vastaa annettuja tietoja. Näin ollen jos tuotteella ei ole myyjän lupaamaa vaikutusta, kuluttaja voi vaatia kaupan purkua ja saada siten rahansa takaisin. Toisaalta kuluttaja ei ole oikeutettu vetoamaan virheeseen, jos hänen olisi pitänyt tietää ja ymmärtää valmisteen teho tai tehottomuus.
Näin ollen voidaan perustellusti sanoa, että uskomushoitojen osalta KSL:n merkitys lienee käytännössä hyvin vähäinen.
TUOTEVASTUULAIN MERKITYS MARGINAALINEN
TUOTEVASTUULAKI (17.8.1990/694) suojaa kuluttajia uskomushoitoihin liittyvien valmisteiden aiheuttamien vahinkojen varalta. Tältä osin on huomattava, ettei myöskään tuotevastuulaki koske palveluita. Lisäksi tuotevastuulaki koskee käytännössä vain valmistajan ja maahantuojan vastuuta. Myyjä voi välttää tuotevastuulakiin perustuvan vastuunsa varsin helposti.
Tuotevastuulain perusteella kuluttaja on oikeutettu vaatimaan vahingonkorvausta silloin, kun tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin voidaan perustellusti olettaa, ja tämä tuote on sen vuoksi aiheuttanut hänelle vahinkoa. Toisaalta myös tuotevastuulain osalta merkitystä on sillä, mitä tuotteesta on kerrottu ja mitä kuluttajan olisi pitänyt muutoinkin tuotteen ominaisuuksista tietää.
Käytännössä voidaan sanoa, että yhtä lailla myös tuotevastuulain merkitys jää uskomushoitojen osalta varsin marginaaliseksi.
Näiden tarkasteltujen lakien lisäksi meillä ei oikein ole muuta lainsäädäntöä, joka suojaisi kuluttajia uskomushoitojen osalta. Tämän takia uskomushoitoja käyttävien kuluttajien suojaaminen on oikeudellisen sääntelyn osalta kaikkinensa hyvin puutteellista.
LIIKETOIMINTA SAA KIUSAAMATTA KUKOISTAA
YLEISESTI OTTAEN kuluttaja voi saada suojaa ja siten vastaavasti uskomushoitoja tarjoava elinkeinonharjoittaja voi joutua vastuuseen silloin, kun hoito ei vastaa sitä, mitä on luvattu. Kuluttajia suojataan myös, jos uskomushoitoja antava elinkeinonharjoittaja on antanut virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa uskomushoidon vaikutuksista tai on jättänyt kertomatta jonkin olennaisen seikan. Näissä tilanteissa kuluttaja voi vaatia kaupan purkua sekä korvausta hänelle aiheutuneista vahingoista.
Perinteisesti meillä on kuitenkin suhtauduttu vahingonkorvauksiin varsin tiukasti, mikä tarkoittaa, että vain todelliset vahingot voivat tulla korvattavaksi, kuluttajalla on raskas näyttötaakka ja korvaussummat ovat varsin pieniä. Siten vahingonkorvausvaatimuksiin kannattaa suhtautua maltillisesti.
Kuluttajien asemaa heikentää lisäksi se, että merkitystä annetaan aina sille, mitä kuluttajan olisi pitänyt itse tietää ja ymmärtää. Merkitystä on myös sillä, mikä on ollut yleisesti tiedossa. Lisäksi käytännön ongelman muodostaa se, että vaatimusten eteenpäin vieminen esimerkiksi tuomioistuimen kautta on hyvin kallista ja aikaa vievää.
Voidaan sanoa, että kuluttajan asema on verrattain vahva silloin, kun uskomushoitoja tarjoavan elinkeinonharjoittajan toiminta on selkeästi vaarallista tai vahingollista tai muutoin edesvastuutonta. Räikeät tapaukset pystytään karsimaan ainakin hetkellisesti pois.
Sen sijaan muilta osin uskomushoitoihin liittyvä liiketoiminta saa kuluttajansuojan kiusaamatta kukoistaa. Vaikka toiminnassa olisi puutteita, hoidot tehottomia tms. jää kuluttajansuoja käytännön ongelmien takia usein merkityksettömäksi. Jos elinkeinonharjoittaja ei suostu vapaaehtoisesti hyvityksiin, jää vastuu helposti uskomushoitoihin uskoneelle kuluttajalle itselleen.
katso Ja Kuuntele Luento Kokonaisuudessaan:www.youtube.com/watch?v=jcc9kezqmdm
ÄMÄ VUOSI on Skepsis ry:lle jälleen juhlallinen. Yhdistys täyttää nimittäin tasan puolet siitä iästä, minkä allekirjoittanut tänä vuonna, eli olemme parasta X.O laatua. Niin, ja tämä vanhus istuu puheenjohtajan pallilla viidettä vuotta.
Pitkään odotettu yhdistyksen keskustelusivujen uudistus on toteutettu. Uudistunut keskustelupalsta toimii ja on erittäin aktiivinen. Lisäksi palstalle kirjoittaminen vaatii nyt rekisteröitymisen, joten ainakin satunnaiset peikkoilijat ovat mukavasti vähentyneet. Joten sinne vain joukolla keskustelemaan ja väittelemään!
Helsingin Sanomissa oli 9.2. STT:n uutinen, jossa kerrottiin mm. ylivieskalaisen koulun kieltäneen lapsilta kännykän käytön, ei ainoastaan koulutyön häiriintymisen takia vaan myös, jotta lapset välttäisivät sähkömagneettisen säteilyn aiheuttaman terveysriskin.
Samassa jutussa oli FT, tutkija Mikko Ahosen lausunto, jossa hän väittää olevan tutkimusnäyttöä kännykkäsäteilyn haitallisuudesta: se saattaa olla yksi syy mm. uni- ja käytösongelmiin. Tutkija on siis eri mieltä Säteilyturvakeskuksen kanssa, jonka käsityksen mukaan näyttöä terveysriskeistä ei ole.
Tohtori Mikko Ahonen käyttää myös titteliä ”mittausasiantuntija”. Hän näyttää kiertävän puhumassa kännykkäsäteilyn vaaroista ja toimii yhteistyössä mm. emeritusprofessori Osmo Hännisen kanssa, joka on näennäistieteillyt niin kirlianauroista kuin sähköallergiasta. Ahonen käyttää esitelmissään Tampereen Yliopiston arvovaltaista logoa kertoessaan käsityksistään säteilyn aiheuttamista riskeistä. Tosin hän sattumoisin samalla omistaa yritystä, joka sattuu myymään ”sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksia” minimoivia tuotteita. Kasvatustieteistä väitellyt Ahonen ei näytä siis olevan erityisen puolueeton asiantuntija.
Lainaan tähän tohtori Ahosen lausunnon 27.11.2011
uheenjohtajan
WLAN-teknologian riskeistä: ”WLAN-tukiasema tuottaa perustaajuutensa (2450 MHz) lisäksi jatkuvasti 10 hertzin beacon-signaalia eli lähettää laite-ID-numeroaan myös silloin, kun siihen ei ole yhteydessä päätelaitteita. Unessa ihmisen aivot toimivat jopa 3 hertzin taajuudella ja häiriintyvät helposti ulkoisista ärsykkeistä. Siksi WLAN-tukiasema kannattaa napata pois yöksi. Lapsiperheeseen emme WLANia suosittele ollenkaan.”
Mitä tämä lausunto tarkoittaa? Mittasin EKD 512 -vastaanottimellani, enkä löytänyt 10 Hz:n alueelta mitään signaalia, joka tulisi WLAN-asemastani. Tosin radioni spesifikaatiot takaavat täyden vastaanoton vasta 14 Hz:stä alkaen, joten mittasin vielä langattomalla taajuuslaskurilla aivan WLAN-aseman vierestä löytämättä moista signaalia. En löytänyt mistään WLAN-teknologiaa käsittelevästä lähteestä tietoa, että jotakin lähettäisiin noin matalalla ELF-taajuudella (extremely low frequency, 3–30 Hz), jolle ei voisi järkevällä tavalla edes moduloida ID-numeroa.
Mitä sitten tulee tälläisen lähetteen kaukovaikutukseen ihmisaivoihin, on sekin tieteelle täysin tuntematon ilmiö.
Ahonen opettaa Tampereen Yliopiston Informaatio-tutkimuksen laitoksella, jonka toimialaan ei kuulu sen paremmin WLAN-, kännykkä- kuin minkäänlaisen sähkömagneettisen säteilyn tutkiminen.
Ylen alueellisilla toimituksilla näyttää olevan puutetta uutisista, joten kaikenlainen tarkistamaton hömppä kelpaa. Kun kerran kansanparantaja on sitä mieltä, että monet vaivat johtuvat edellisistä elämistä, pelko voi ilmetä polvikipuna ja mm. henkimaailma vaikuttaa terveyteen, niin julkaistaan se sellaisenaan, ihan ilman kommentteja. Näin teki YLE Etelä-Karjala viikolla 7…
Toistan itseäni, ainakin vuosittain, korostamalla jäsenmaksujen elintärkeää merkitystä toimintamme jatkumiselle. Maksakaa se!
”Psyykikko vaikutti hieman yllättyneeltä epäonnistumisestaan,mutta se ei tuntunut heikentävän hänen uskoaan ilmiöiden todellisuuteen.”
kepsikseen otti yhteyttä lokakuun 2011 puolenvälin vaiheilla psyykikko, joka oli kiinnostunut yhdistyksen 10 000 euron haasteesta tuottaa paranormaali ilmiö. Hän kertoi tekevänsä työkseen energiahoitoja, jotka ovat tehokkaita niin henkisiin kuin fyysisiin vaivoihin. Hänen ensimmäinen ehdotuksensa kokeeksi oli, että testissä olisi mitattu potilaan verenpainetta tai subjektiivisia kiputiloja kuten migreeniä, joihin hän väitti pystyvänsä vaikuttamaan.
Haasteemme perusperiaatteita on, että tulosten tulisi olla helposti ymmärrettäviä, eikä niissä pitäisi olla tulkinnanvaraisuutta; tunteista ja ajatuksista riippuva verenpaine olisi siis ollut hieman ongelmallinen mittauskohde. Suoraviivaisempi tapa toteuttaa haaste olisi sen kohdistaminen itse energiahoidon perustavanlaatuiseen taustailmiöön: energiakenttään, sen olemassaoloon ja havaitsemiseen.
NEUVOTTELUT
PYYSIN PSYYKIKKOA kertomaan hieman reunaehtoja: millaisissa oloissa ja kuinka kaukaa hän pystyy havaitsemaan yksittäisen ihmisen energiakentän, kuinka uniikki se on kullekin yksilölle ja kuinka pitkään hän pystyy pitämään sitä ”silmällä”?
Hän kertoi, että tunnustelee henkilön energiakeskusten kunnon yksitellen ja etsii sieltä erilaisia energioita poistettaviksi tai puhdistettaviksi. Hänen mukaansa tätä voidaan tehdä etäisyydestä riippumatta. Yhteyden hän saa helposti kuvan, esineen tai vain nimen avulla.
Koetta voitaisiin psyykikon mukaan jatkaa niin pitkään kuin pinnaa riittää, työskentely ei ole hänen ”reseptoreilleen” rasittavaa. Myös eri henkilöiden tunnistaminen olisi mahdollista, mutta hän ”kävisi kaikki energiakeskukset läpi” ennen kuin sanoisi mitään varmaa.
Psyykikko ehdotti, että testi voisi olla esineen omistajan löytäminen.
Jatkoneuvottelujen pohjalta päädyimme siihen, että sovimme anonyymistä esitestistä, joka tehdään hieman epämuodollisemmin ja jonka onnistuessa teemme varsinaisen 10 000 euron haasteen kirjallisen sopimuksen, kameroiden ja tiukan turvallisuusvalvonnan kanssa.
löytynyt omistajia
KOEJÄRJESTELYT
PÄÄDYIMME PSYYKIKON kanssa seuraavaan esitestin koejärjestelyyn: - Psyykikko valitsee kymmenen koehenkilöä hieman laajemmasta ryhmästä - Annamme valituksi tulleille koehenkilöille kirjaimet A–J - Minä laitan oman avaimeni pussiin 0 vertailukohdaksi
Minä ja psyykikko poistumme tilasta erilliseen odotushuoneeseen - Koehenkilöt arpovat itselleen numerot 1–10 - Koehenkilöt laittavat kukin avaimen vastaaviin numeroituihin pusseihin - Koehenkilöt poistuvat tilasta - Minä ja psyykikko palaamme tilaan odotushuoneesta - Psyykikko varmistaa että tapaus 0 todellakin tuntuu minulta - Psyykikko esittää oman näkemyksensä numerot 1–10 => kirjaimet A-J - Koehenkilöt palaavat ja vertailemme psyykikon tulosta todellisuuteen.
TULOKSET
TÄSSÄ VAIHEESSA arvelimme, että homma lienee valmis kahdessa tunnissa. Perjantaina 9.12.2011 kello 18 kokoonnuimme Tieteiden talolle suorittamaan esitestiä vapaaehtoisten avustajien kanssa.
Koetta suoritettaessa kävi ilmi, että psyykikko tarvitsi alunperin arvioitua pidemmän ajan kerätäkseen koehenkilöistä muistiinpanoja. Tähän upposi luokkaa 80 minuuttia. Onnekas yhteensattuma oli, että Tieteiden talolla oli ollut kahvi- ja pullatarjoilu, josta riitti myös kaikille meidän esitestistä kiinnostuneille osallistujille.
Kuljin psyykikon mukana kokeessa, kuten olimme sopineet, ja seurasin hänen yritystään ratkaista viimeistä työvaihetta, eli tunnistaa avainten omistajat. Hänellä oli ilmeisesti vaikeuksia ”nähdä” avainten energiakenttiä, eikä hänen työnsä oikein edistynyt.
Kymmenen minuuttia ennen Tieteiden talon sulkeutumista, kello 19.50, sovimme psyykikon kanssa, että lopetamme niihin neljään henkilöön, jotka hänellä olivat siinä vaiheessa kasassa.
Tarkastuksessa kävi ilmi, että näistä neljästä tuloksesta ei yksikään osunut kohdalleen. Sovin psyykikon kanssa, että joudumme kehittämään jonkinlaisen toisen ratkaisun, mikäli hän haluaa tulla uudestaan testatuksi. Tarjosin psyykikolle kyydin kotiin. Juttelimme autossa koejärjestelyistä. Hän vaikutti hieman yllättyneeltä epäonnistumisestaan, mutta se ei tuntunut heikentävän hänen uskoaan ilmiöiden todellisuuteen.
Eräälle matkalla mukana olleelle koehenkilölle psyykikko lupasi lähettää energiaparannusta rullalautailussa aikoinaan hajonneisiin polviin. Tosin koehenkilö tunnusti psyykikon lähdettyä autosta, ettei hän ole rullalautaillut eikä hänellä mitään polvivaivoja ole. Hän vain halusi tietää, tunnistaisiko psyykikko valheellisen vaivan.
Kokeen perusteella opimme ainakin sen, että tulevissa useamman avustajan kokeissa varaamme reilusti enemmän aikaa sekä jonkinlaisen virvoketarjoilun.
Rauni-Leena Luukanen-Kildeä saatiin kuulla pitkästä aikaan Suomessa,
kun hän piti kolmen luennon sarjan tammikuussa Jyväskylässä,
Oulussa ja Rovaniemellä. Skeptikko Juha Keränen kävi 22.1. Oulun
kaupunginkirjastossa kuuntelemassa, mitä sanottavaa Norjassa nykyään
asuvalla Rauni-Leenalla tällä kertaa oli.
AUNI-LEENA Luukanen-Kilde (s. 1939) lienee maamme kuuluisin paranormaaleista ilmiöistä ja ufokontakteista kirjoittava ja esitelmöivä henkilö. Luukanen-Kilde (tuolloin Luukanen) tuli julkisuuteen 1980-luvun alussa paranormaaleja ilmiöitä käsittelevällä kirjallaan ”Kuolemaa ei ole” (1982). Myöhemmin hän on kirjoittanut ufokontakteista kertovat kirjat ”Tähtien lähettiläs” (1991), ”Kuka hän on?” (1993), ”Universumin lapsi” (1995) ja ”Salatut maailmamme” (2007).
Rauni-Leena toimi Lapin lääninlääkärinä ennen vuonna 1985 tapahtunutta vakavaa auto-onnettomuutta, josta hän omien sanojensa mukaan pelastui avaruusolentojen ansiosta. Eläkkeelle lääkärin toimesta hän jäi vuonna 1987.
SKEPTIKOT LEVITTÄVÄT VÄÄRÄÄ TIETOA RAHASTA
LUUKANEN-KILDEN LUENTO ”Kosmiset kontaktit, salatut suunnitelmat ja 2012” herätti kiinnostusta. Oulun kaupunginkirjaston 190 hengen Teuvo Pakkalan sali oli niin täynnä väkeä, että parisenkymmentä ihmistä ei mahtunut mukaan.
Puhe alkoi pohjustuksella siitä, mitä ihmiset pohjimmiltaan ovat, eli kuolemattomia energiaolentoja. Tässä yhteydessä Rauni-Leena viittasi Einsteiniin ja energian häviämättömyyteen. Luukanen-Kilden mukaan käsitys aivoista ihmisen tietoisuuden asuinsijana on vanhanaikainen, sillä oikeasti ihmisen tietoisuus asuu erillisessä energiaruumiissa.
Lisäksi NASA kertoo avaruudesta pelkkiä valheita, poliitikot käskevät mitä meille on kerrottava. Poliitikkoja puolestaan kontrolloi sionistinen eliitti, jonka tavoitteena on uusi maailmanjärjestys, New World Order NWO. Eri maissa vaikuttaa myös virallisia skeptikkoja, joiden tehtävänä on levittää väärää tietoa. He saavat siitä hyvän korvauksen.
NASA:N JA ARCTURUKSEN VAIHTO-OPPILASOHJELMA
SEURAAVAKSI ALKOI vyörytys, jossa kerrottiin, mitä maailmassa ”oikeasti” tapahtuu. Esitys eteni vauhdilla poukkoillen aiheesta toiseen ja palaten toistuvasti tiettyihin teemoihin. Ilman muistilehtiötäni olisin ollut täysin hukassa tätä kirjoittaessani.
Rauni-Leenan mukaan NASA esimerkiksi lentää raketeilla kaksi kertaa viikossa kuuhun, jossa on tukikohtia. Marsiin on jo rakennettu kaupunki, myös Saturnukseen lennetään. ”Planeetta Arcturuksen” kanssa NASA:lla on vaihto-oppilasohjelma.
NASA käyttää myös avaruusolennoilta peräisin olevaa tekniikkaa. Luukanen-Kilde on haastatellut pilottia, joka on lentänyt ”oikealla UFO:lla”. Ilmeisesti kyseistä tekniikkaa on saatu niin kosmisten kontaktien avulla kuin maahan syöksyneistä muukalaisten avaruusaluksistakin.
NASA käyttää myös ruumiista irtautumista avaruusmatkoihin. Jopa puolet ihmisistä on kokenut paranormaaleja ilmiöitä (mm. mainittu ruumiista irtautuminen), mutta lääketiede leimaa heidät mielisairaiksi.
Puolet ihmiskunnasta ei voi olla skitsofreenikkoja, siispä paranormaalit ilmiöt ovat tosiasioita!
SODANKÄYNTIÄ HARJOITELLAAN VANHOILLA NAISILLA
RAUNI-LEENA KERTOI edelleen, että maailman tiedustelupalvelut kuten CIA kouluttavat agentteja telepatiaan ja ruumiista irtautumiseen, ja menetelmiä käytetään vakoiluun.
Maailman tiedustelupalvelut ja armeijat myös pyrkivät kontrolloimaan ihmisiä mm. satelliittien kautta. Ihmisiin on asennettu mikrosiruja rokotusten yhteydessä. Satelliittien kautta on siten mahdollista lukea ihmisen ajatukset ja kontrolloida häntä, tehdä tästä jopa tahdoton robotti.
Esimerkiksi Anders Behring Breivik pakotettiin tekemään iskunsa, koska Norja ei antanut öljyrahoja USA:n pankeille.
Siruja on asennettu ihmisiin vuodesta 1952. Sikainfluenssa oli pelkkä juoni saada ”chippejä” ihmisiin, erityisesti lapsiin. Luukanen-Kilde kehottikin välttämään rokotuksia.
Vyörytys jatkui väitteellä, että kemiallista sodankäyntiä harjoitellaan vanhoilla naisilla; heidän makuuhuoneisiinsa pumpataan yöllä kaasua ilmanvaihdon kautta. Katulamppuja on kaikessa hiljaisuudessa vaihdettu; niillä salaliitto voi kontrolloida henkilöiden mielialoja tarpeen mukaan.
Haitin maanjäristys ja Japanin tsunami aiheutettiin Kanadaan sijoitetulla HAARP-laitteella (High frequency Active Auroral Research Program). Katastrofeilla saadaan tottelemattomat maat ruotuun tai kerätään rahaa salaliiton käyttöön, todisteena tästä Haitin huonosti sujuva jälleenrakennus.
MEDITOIMALLA KATASTROFIT KURIIN
KULUVASTA VUODESTA 2012 Luukanen-Kildellä oli painavaa sanottavaa. Hänen mukaansa Maya-kansalla oli kosmisia kontakteja, mutta Maya-kalenteriin perustuvat maailmanlopun ennustukset ovat salaliiton harhautusta, jonka turvin he ehkä hyökkäävät maapallolle tarkoituksenaan hävittää 85% ihmiskunnasta. Hyökkäyksessä tullaan käyttämään humanoideilta saatua tekniikkaa, jolloin tapahtuneen syy tulee menemään alienien niskoille
Oikeat avaruusolennot ovat hyviä ja korkeampimoraalisia kuin me, yhtä kehittyneitä meihin nähden kuin me muurahaisiin.
Onko ihmiskunnalla toivoa? Voimme meditaation avulla kehittyä korkeammalle tasolle ja pyytää universumilta voimaa. Positiiviset ajatukset torjuvat pahan valtaa.
Valaistuneet ihmiset onnistuivat näillä keinoilla estämään vuosituhannen vaihteeseen suunnitellun katastrofin.
Esiin manattu maailmankuva on vallan kauhistuttava, mutta uskoiko sitä kukaan?
Esitelmän loppupuolella oli mahdollisuus esittää kysymyksiä. Yleisöstä kuultiin useampi kysymys, jotka liittyivät kanavointeihin, avaruusolentoihin ja ufoihin. Ainoa ääneenpäässyt ”epäilijä” oli taipuvaisempi pitämään taivaallisia vieraita ennemmin enkeleinä kuin humanoideina.
Enkelikysymyksen jälkeen luennoitsija toivotti hyvää päivänjatkoa ja alkoi kerätä tavaroitaan.
”RAUNI-LEENA, ONKO MEILLÄ ENÄÄ MITÄÄN TOIVOA?”
EN SIIS SAANUT tilaisuutta esittää kysymyksiä. Olisin udellut, onko ”planeetta Arcturus” mahdollisesti Karhunvartijan Arcturus-tähteä kiertävä planeetta ja millä keinoin sinne matkustetaan. Millaiset olosuhteet tuolla planeetalla vallitsevat? Olisin kysynyt myös, kuinka viisaat ja hyväntahtoiset humanoidit antavat vetää itseään nenästä ja käyttää tekniikkaansa haljuihin tarkoituksiin. Jos humanoidit ovat todella yhtä kehittyneitä meihin nähden kuin me muurahaisiin, kuinka ihmiset ovat voineet hyödyntää heidän tekniikkaansa? Jos tutkin muurahaispesää ja pudotan kännykkäni sinne, saavatko muurahaiset käyttöönsä uutta teknologiaa?
Eikö outoja asioita kokeneen ihmisen kohdalla ole muita vaihtoehtoja kuin paranormaalit kyvyt tai mielisairaus, esimerkiksi unihalvaus, valve- tai selkouni, itsesuggestio, hypnoosiin liittyvä valemuisto? Eikö ihan oikeasti mieleltään järkkynyt voi saada vaarallisia vaikutteita tällaisesta esityksestä, esimerkiksi ryhtyä suoraan väkivaltaiseen toimintaan ns. NWO-salaliittoa vastaan?
Poistuvan väkijoukon puheensorinasta erottui kommentteja: ”Hyvä esitys, mutta tosi pelottava, voivatko asiat olla todella noin huonosti?”
Tilaisuuden loputtua pyrki luennoitsijan puheille hätääntyneen oloinen nuori mies, joka kysyi: ”Rauni-Leena, onko meillä enää mitään toivoa?” Luukanen-Kilde vaikutti hämmästyneeltä, ikään kuin ei olisi ymmärtänyt hätäännyksen syytä. Nuorukainen uudisti kysymyksensä. Rauni-Leena vastasi: ”Meditoimalla ja pyytämällä voimaa universumilta voimme ehkä estää suunnitelmien toteutumisen.”
Toivottavasti vastaus antoi toivoa kyseiselle miekkoselle.
”Mikä tahansa aiheuttaakaanäänen, ei meidän kannatavälittömästi panikoidaIlmestyskirjan pasuunoista.Mahdollisia maallisia selityksiäon tarjolla runsain mitoin.”
iime vuoden elokuussa YouTubeen ilmestyi outo video. Siinä harrastelija oli kuvannut kiovalaisen lähiön parvekkeelta kesäistä iltapäivää. Ihmettelyä aiheutti taivaalta kuuluva ääni. Metallinen, sykkivä kirskunta sekoittui huminaan. Ääni pelotti joitakin katsojia.
Ukrainalaiset kommentoijat esittivät monia vaihtoehtoja äänien lähteiksi: maanjäristyksen alkusoitto, Yhdysvaltojen salainen ase HAARP tai tuomiopäivän pasuuna.
Maltillisimmat tutkijat selvittivät lähiön sijainnin kerrostalojen ulkonäön perusteella. Kartoista selvisi, että kuvaaja asuu suuren rakennustyömaan vieressä. Äänen aiheuttaja voisi olla jokin työkone, metalliputkien hiominen tai tunnelin kaivaminen. Asia ei ole kuitenkaan selvinnyt varmuudella. Siksi villit teoriat jäivät kiertämään internetissä.
MAAILMANLAAJUINEN HUIJAUS
PARIN KUUKAUDEN kuluttua YouTubeen alkoi ilmestyä samanlaisia videoita oudoista äänistä. Videoita julkaistiin aina tämän vuoden tammikuuhun asti satunnaisin väliajoin. Sumutorvea muistuttava ääni raikui Costa Ricassa, Tsekin tasavallassa, Oklahomassa, Glasgowissa, Kanadan Albertissa.
Pian äänet päätyivät viihdeuutisiin. Kokoelmavideo parhaimmista äänistä sai yli kaksi miljoona katsojaa.
Yhä useampi ilmoitti pelkäävänsä ääniä. Eri ihmiset olivat taltioineet ääniä, joten ne eivät voineet olla yksinkertaisia huijauksia. Mitä maailmalla oikein tapahtui?
Kanadassa kuvattu video oli taltioitu metsässä. Kaksi metsuria ihmettelevät outoa melua. Se kaikuu selkeästi puiden välissä, joten ääntä ei ole lisätty jälkeenpäin videoon. Mutta ääni on tismalleen sama ääni kuin alkuperäisessä Kiovassa kuvatussa videossa, taustahälyä ja linnunlaulua myöten. Jopa lasten leikkimisestä tulevat naurut ovat samat.
Joku on siis soittanut metsässä kauittimilla kiovalaista videota!
Samanlaiset kohdat löytyvät parista muustakin kokoelman videosta, eli huijausvideoita on tehty maailmanlaajuisesti.
Yhdellä videoista näkyy taustalla huristeleva kaivinkone, joka on selkeästi äänen aiheuttaja.
KAIKKIA VIDEOITA EI PIDÄ HETI PELÄTÄ
CLAUDINE GLADUE on kanadalainen opiskelija. Hän näki ystäviensä Facebook-sivuilla kysymyksiä näistä salaperäisistä videoista. Moni pelkäsi selittämättömiä ääniä. Toiset suuttuivat, jos videoita väitti tekaistuiksi.
Gladue päätti näyttää ystävilleen, miten helposti samanlaisia videoita valmistetaan kotikonstein. Hän laittoi kannettavan tietokoneensa soittamaan selittämätöntä ääntä, joka kuullaan kanadalaisten metsurien videolla. Sitten hän kuvasi parvekkeelta maisemaa iPhonellaan. Viereisellä tiellä ajavien autojen äänet sekoittuvat tietokoneen päästämiin ääniin.
Gladuen tuotos oli lähes identtinen ääniraidaltaan verrattuna joihinkin koosteen videoista.
Gladue selitti motiiviaan. Hän oli yllättänyt siitä miten nopeasti metsurien video levisi maailmalla, vaikka oli niin helppoa huomata sen olevan huijaus. Siksi hän päätti käyttää samaa ääntä videollaan.
Alunperin hän teki videon pelkästään ystävilleen ja perheelleen. Tarkoituksena oli todistaa, ettei kaikkea internetissä näkemäänsä kannata heti uskoa todeksi. Eikä kaikkia videoita pidä heti pelätä. Opiskelijan video lähti tietenkin kiertoon ystävien välityksellä. Pian Gladue sai palautetta tuntemattomilta ihmisiltä. Tuomiopäivän pasuunoihin uskovat halusivat hänen katuvan tekojaan, sillä heidän mielestään Gladuen video oli aito.
Mikä tahansa aiheuttaakaan äänen, ei meidän kannata välittömästi panikoida Ilmestyskirjan pasuunoista. Mahdollisia maallisia selityksiä on tarjolla runsain mitoin. Taustalla on joko liikennettä tai meren kohinaa tai lentokoneiden ääniä tai teollisuusalueen melua tai rakennustyömaan kolinaa. Joskus ihmettelyä aiheuttava ääni muistuttaa metallista kuminaa. Toisilla videoilla se on sähkömuuntajan huminaa muistuttava.
ÄÄNEN ALKUPERÄ EI VIELÄKÄÄN SELVINNYT
JOISSAKIN VIDEOISSA ääni on lisätty jälkeenpäin, kuten ns. Godzillavideolla oli tehty. Tämä Moskovassa syyskuussa 2011 julkaistu video oli aluksi erittäin suosittu. Siinä kuvataan ensin käsivaralla rankkasadetta. Taustalla pauhaa pahaenteinen sumutorvi. Sitten kuvaajaa asettelee kameran ikkunan viereiselle pöydälle. Harmaan saateen läpi erottuu scifi-elokuvista tuttu kolmijalkainen jättiläinen. Kaikki videolla kertoo, että äänen- ja kuvankäsittelyohjelmaa on käytetty. Kiovalaisen äänen alkuperä ei ole vieläkään selvinnyt. Videon äänenlaatu ei ole paras mahdollinen. Kun kuvaaja kääntelee kameraansa viereisten talojen suuntaan, näkyy pihalla kulkevan naisen reaktio ääneen. Hän ei käänny katselemaan taivaalle tai ihmettele, tulisiko ääni maan tärisisemistä. Sen sijaan hän katsoo suoraan kuvajaa kohti, aivan kuin ääni tulisi kameran takaa.
Kun kamera tarkentaa kauempana käveleviin ihmisiin, eivät he näytä ollenkaan reagoivan outoon ääneen. Aivan kuin he eivät kuulisi sitä.
Onko ääni sittenkin soimassa kuvaajan takana?
PIM – olet alasti!
Hypnoosiohjelma
Kiusallisiaik usallisia tilanteitaietnalit ja ja ta kuvittteteellisiaisilleivuk kkoonnfflliikkteja teja
itä tuli tehtyä on Lorenz Backmanin juontama tv-sarja, joka alkoi Nelosella 13.3. Ohjelmassa hypnotisoidaan julkisuuden henkilö, laitetaan hänet tekemään hassuja ja unohtamaan tekemänsä. Studio-osuudessa julkkis arvailee, miten on hypnoosissa käyttäytynyt. Mitä useammin hän osuu oikeaan, sitä enemmän hän voittaa rahaa hyväntekeväisyyteen.
Ohjelman hypnotisoijana nähdään karismaattinen, sumeasilmäinen Sami Minkkinen, Suomen NLP-opiston perustaja. Taustalla vaikuttaa 40 vuoden kokemuksella itseoppinut hypnotisoija Pasi Koivunen, joka on mm. esittänyt lavahypnoosia tv:ssä Katso pois -ohjelmassa vuonna 2004.
Sarjaa mainostetaan netissä viihdeohjelmana, jossa julkkikset kohtaavat hypnoosin vallan. ”Jani Sievinen ei tiedä, mitä teki viime lauantaina, mutta me tiedämme!”
Myös minä tiedän, mitä Jani Sievinen teki – itse asiassa tiistaina 28. helmikuuta. Kävin nimittäin seuraamassa ohjelman nauhoituksia Helsingin Messukeskuksessa.
SEKAVUUTTA, HÄPEÄÄ, VAINOHARHAISUUTTA…
OHJELMA ON herättänyt vakavaa kritiikkiä. Helsingin Sanomien Jussi Alrothin mielestä ohjelmassa halutaan hypnotisoida myös katsojat – ei hyppimään narua, vaan uskomaan, että hypnoosihommassa on jotain järkeä. ”Näin hypnoosin sirkushuvit muuttuvat pseudosyvälliseksi viihteeksi, hieman Da Vinci -koodin tapaan. Molemmat hyväksikäyttävät epätietoisuuttamme ja taikauskoamme.”
Iltalehdessä psykologian tohtori Martti Tenkku toteaa, että hypnoosiherkkä ihminen, jollaisia ohjelmaan nimenomaan on valittu, voi helposti mennä syvään hypnoosiin. Jos tällaisella ihmisellä on jokin ahdistus tai trauma, se saattaa paukahtaa yllättävän voimakkaasti esille. ”Hypnoosissa saattaa avautua sellaisia asioita, joita tämä henkilö ei ole valmis paljastamaan yleisölle. Ja jos näitä yllättäviä paljastuksia tulee, niin se voi puolestaan käynnistää uusia traumoja.”
Tieteellinen Hypnoosi ry julkaisi helmikuussa kannanoton, jonka mukaan lavahypnoosissa ei pyritä auttamaan ihmistä tai lievittämään hänen ongelmiaan, vaan vain tekemään kikkoja tai nolaamaan osallistujia. Yhdistyksen mukaan tällainen hypnoosin käyttö on terveydenhuollon näkökulmasta täysin tuomittavaa ja mahdollisesti myös vaarallista.
Kirjallisuudessa on kannanoton mukaan raportoitu lavahypnoosin jälkeen mm. sekavuutta, häpeää, pelästyneisyyttä, post-traumaattisia stressireaktioita ja vainoharhaisuutta. Vakavimmat sivuvaikutukset ovat harvinaisia, mutta mahdollisia – jopa kuolemaa on epäilty. Yleinen kokemus lavahypnoosiin osallistuneilla henkilöillä on ahdistuneisuus ja epäluuloisuus.
”Potilas- tai asiakastyössä terveydenhuollon ammattilaisen toteuttamaa hypnoosia edeltää aina tarkka kliininen haastattelu, jossa arvioidaan hypnoosin soveltuvuutta henkilön hoitoon. Lavahypnoosissa tämä harvoin toteutuu. Lavahypnoosin toteuttajalla on erittäin harvoin terveydenhuollon koulutusta. Valitettavasti Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä tunnista hypnoosia tai rajaa millään tavalla sen käyttöä. Monissa maissa tällaisia rajaavia lakeja on olemassa ja Suomessakin lainmuutokset ovat valmisteilla. Hypnoosin käyttö sairauksien ja oireiden hoidossa tulee rajata vain valvotuille terveydenhuollon ammattilaisille. Lavahypnoosiin ja hypnoosin viihdekäyttöön Tieteellinen Hypnoosi ry suhtautuu kielteisesti niiden mahdollisten haittavaikutusten takia.”
Lupaa: Ja Itki Hypnoosissa.
Missi Ja Juontaja Joanna Kuvaja Nauroi
Risto K. Järvinen
Hypnotisoija Sami Minkkinen: ”hypnoosi Ei Ole Vaarallista.”
JANI SIEVINEN PELKÄÄ KALOJA
ISTUN YLEISÖSSÄ ohjelman nauhoituksen ajan ja huomaan, että kaikki hypnoosiin liittyvät kliseet on otettu käyttöön: spiraalikuviot lavastuksessa, savukone ja hypnotisoija Minkkisen heiluri, psykoottinen katse sekä sormennapsautukset.
Ohjelman alussa nojatuolissa nukkuva Jani Sievinen työnnetään esiin ylätasanteelle. Hänellä on silmät kiinni, hänet on ilmeisesti hypnotisoitu. Herätyskello korvan juuressa herättää hänet. Hämmentyneellä miehellä ei näytä olevan käsitystä, missä hän on. Juontaja Backman saattaa kainalosauvoihin tukeutuvan ex-uimarin jyrkkiä portaita alas studioon.
Sievinen on pihalla kuin lumiukko. Hän naureskelee hämillisenä, kun hänelle näytetään videoita, joissa hän tekee kaikenlaista kummallista hypnotisoituna. Videoissa hän unohtaa numeron 3. Hän juo vettä, humaltuu, soittaa Bruce Springsteenille ja pyytää rokkaria jatkoille. Hän saunoo naisten vuorolla vaatteet päällä, mutta luulee olevansa alasti. Hän ei uskalla hakea rantapalloa uima-altaasta, koska allas kuhisee haikaloja. Työpaikkahaastattelussa hän näkee haastattelijanaisen ilman paitaa aina, kun nainen riisuu silmälasinsa.
Ohjelma on kieltämättä hauska. Nauran monta kertaa ääneen, vaikka ei ehkä pitäisi. Taputan villisti, mutta vain silloin, kun studio-ohjaaja määrää.
AHDISTUSTA JA ITKUA
OHJELMAN NETTISIVUILLA Sami Minkkinen toteaa, että hypnoosi ei ole vaarallista. Kyseessä on samanlainen tila kuin silloin, kun on hyvin keskittynyt yhteen tiettyyn asiaan. Kaikki, jotka meditoivat tai harrastavat joogaa ovat itsehypnoosissa, eikä Minkkinen ole kuullut, että meditointi olisi vaarallista. ”Turvallisuus tulee siitä, että kukaan ei voi hypnoosissa toimia vastoin omia periaatteitaan, vahingoittaa esimerkiksi toista ihmistä.”
Radio Aallon haastattelussa Minkkinen kertoo, että noudattaa työssään Hypnoosiliiton eettisiä sääntöjä. Kyseisen liiton jäsenistö on skeptikon näkökulmasta erikoista. Nettisivujen mukaan jäseninä on mm. kalevalainen jäsenkorjaaja, trager-terapeutti, akupunktiohoitaja, energiahoitaja ja menneiden elämien mielikuvitusohjaaja.
Hypnoosiliiton eettisten ohjeiden mukaan hypnoosityöskentelyssä esille tulevat tiedot ovat luottamuksellisia ja salassa pidettäviä. Kuinka tämä soveltuu tv-hypnoosiin? Jani Sievinen oli esimerkiksi hypnotisoitu huijaamaan pokeripelissä. Hän ei huijannut. Mitä, jos hän olisi osoittanut ”todellisen luontonsa” ja huijannut? Olisiko hän halunnut tämän hypnoosissa esille tulleen epärehellisen puolensa kaiken kansan tietoon?
Eettisten ohjeiden mukaan asiakkaan fyysinen ja mentaalinen hyvinvointi on aina ensisijalla. Sievinen oli niin pöpperöinen herätessään, että olisi helposti voinut kaatua, kun taiteili jyrkkiä portaita kainalosauvojen kanssa alas studioon. Samassa ohjelmassa muuan Minkkisen hypnotisoima katsoja retkahti niin syvään hypnoosiin, että meinasi pudota katsomosta permannolle. Minkkisen tapa vaivuttaa julkkis hypnoosiin oli erikoinen: insertissä hän tiputti Sievisen suorilta jaloilta tämän takana olevalle sohvalle.
Hypnoosiliiton eettisten ohjeiden mukaan hypnoosityöskentelyssä ei myöskään saa menetellä siten, että asiakkaalle syntyy vaikutelma, että hänen seksuaalista koskemattomuuttaan voidaan loukata. Vaikkei ohjelmassa suoraan käsiksi käydäkään, voin kuvitella, että ”alastoman” naisen näkeminen saunassa saattaa jostakusta miehestä tuntua seksuaaliselta.
Sarjan ensimmäisessä ulos tulleessa jaksossa missi ja televisiojuontaja Joanna Kuvaja näkee, että häntä hierovalla miehellä ei ole housuja. Missi peittelee silmiään ja kokee itsensä niin vaivautuneeksi, että Minkkisen pitää lopulta keskeyttää puuha ja vaivuttaa Kuvaja takaisin uneen. Juontaja Backman toteaa insertin jälkeen, että pikkaisen meni ahdistuksen puolelle.
Ahdistuksen puolelle menee myös kammottava haju, joka oksennusherkkä Kuvaja pantiin hypnoosissa aistimaan sekä hänen mieleensä nouseva muisto, joka saa hänet itkemään sydäntäsärkevästi.
Hauskaako? Ei enää niin hauskaa. Mutta elämä jatkuu. There's No Business Like Showbusiness!
PARISKUNTAA JA pappia syytetään teinitytön pahoinpitelystä ja hyväksikäytöstä. 14-vuotiaan tytön isä ja äitipuoli uskoivat lapsen olevan noita ja pahojen henkien riivaama. Karkottaakseen pahat henget pariskunta naispuolinen pappi apunaan kiduttivat tyttöä. Tyttö kertoi poliisikuulusteluissa karusta kohtelusta, jota hän koki manaustilaisuuksissa Malmössä. Häntä pidettiin lukkojen takana sidottuna ja häntä poltettiin tulikuumalla veitsellä. … 37-vuotiaan naispapin lisäksi kahden muun papin epäillään osallistuneen manauksiin. Epäillyt kuuluvat Malmössä sijaitsevaan evankelistiseen herätysliikkeeseen. Huhtikuussa 2010 pariskunta vei tytön kaupungilla sijaitsevaan seurakuntataloon. Siellä tyttö pidettiin lukkojen takana viikon ajan. Hänen ei annettu syödä eikä nukkua riittävästi ja öisin hänelle järjestettiin manauksia. Keskiyöstä aamukolmeen piti rukoilla, sillä silloin ”paholaisen voimat vaeltavat”. Rajuimmissa manaustilaisuuksissa tyttö vietiin osanottajien muodostaman piirin keskelle. Siinä häntä tönittiin, kunnes hän kaatui. Tyttö voideltiin, ja hänet pakotettiin juomaan öljyä. 48-vuotias pastori upotti varpaankynnen tytön vatsaan, mikä aiheutti kovia kipuja.
MONET AIVOALUEET aktivoituvat, kun ihminen altistuu harhaanjohtavalle mainonnalle, todistaa Pohjois- Carolinan osavaltion yliopistossa tehty tutkimus. … Koehenkilöitä kuvattiin funktionaalisella magneettikuvauksella, kun he lukivat painettuja mainoksia. … (Professori Stacy) Woodin mukaan koehenkilöt käsittelivät harhaanjohtavia mainoksia kahdessa vaiheessa. Aluksi aktiivisuus kasvoi aivokuoren päälaenlohkossa sijaitsevalla precuneus-alueella, joka on aktiivinen silloin, kun ihminen tietoisesti keskittää huomionsa johonkin. ”Huomasimme, että mitä harhaanjohtavampi mainos, sitä enemmän se vei huomiota”, Wood kertoo. … Toisessa vaiheessa aktiviteettiä esiintyi kahdella eri alueella, ohimolohkon keskusvaossa (superior temporal sulcus) lähellä kuulo- ja muistialuetta sekä temperoparietaalisen liitoksen alueella. Nämä aivoalueet liittyvät ”mielen teoriaan”, joka mahdollistaa toisen ihmisen tarkoitusten ymmärtämisen ja omien toiveidemme ja tarpeidemme erottamisen toisten toiveista ja tarpeista. … Vain lievästi harhaanjohtavat mainokset herättivät tässä vaiheessa enemmän aivoaktiviteettia, sillä ihmisten on helpompi sulkea pois mielestään kaikkein törkeimmin harhaanjohtavat mainokset kiinnittämättä niihin enempää huomiota. ”Nyt kun tiedämme, millaisia aivovasteet ovat, voimme ehkä helpommin tunnistaa ne neurologiset syyt, jotka johtavat siihen, että toiset lankeavat valheelliseen markkinointiin helpommin kuin toiset”, Wood sanoo. ”Esimerkiksi jos ikääntyminen vaikuttaa juuri näihin aivoalueisiin, se voi selittää miksi vanhukset ovat alttiimpia petoksille.” ... Tutkimus on julkaistu Journal of Marketing Research -lehdessä.
FOLIOHATTUJA KÄYTETÄÄN Yhdysvalloissa estämään hallituksen tiedustelupalveluiden CIA:n ja FBI:n harjoittama ajatusvakoilu. Maailman ehkä arvostetuimman teknisen korkeakoulun Massachusetts Institute of Technologyn tutkijoiden mukaan nykyiset foliohatut eivät laisinkaan sovi tähän tarkoitukseen. Tutkijat vuorasivat kolmen mallinnuken päät kaksinkertaisella alumiinilla ja sen jälkeen pommittivat foliohattuja 10 Khz –3 Ghz:n radiosignaaleilla. Hatut vaimensivat joillakin taajuuksilla lähetettyjä signaaleja 20 desibeliä. Useimmilla taajuuksilla signaalit eivät vaimentuneet kuin korkeintaan 10 desibeliä. Yhdysvaltojen valtion käyttämillä 1.2– 1.4 Ghz:n taajuuksilla hatut sen sijaan vahvistivat signaalia 20 desibeliä. Teleyritysten hallussa olevalla 2.6 Ghz:n taajuudella signaali vahvistui 30 desibeliä. Tutkijat epäilevät, että foliohattuvillityksen takana on hallituksen salaliitto. He ehdottavat, että salaliittoteorioihin uskovat foliohattujen käyttäjät kehittävät tehokkaampia hattuja torjumaan mahdollista ajatustenlukua.
ETELÄ-AFRIKASSA POLIISI on pidättänyt epäillyn huijarin, joka väitti olevansa vuosia sitten kuollut paikallinen laulajatähti. Mies väitti oikeusistunnossa, ettei oikeasti ollut kuollut, vaan joutunut noitatohtorin sieppaamaksi. Mies sanoi olevansa palkittu laulaja Khulekani Kwakhe ”Mgqumeni” Khumalo, joka kuoli 2009. Mies selitti KwaZulu-Natalen maakunnan oikeudessa, että noitatohtori sieppasi hänet, asetti kirouksen ja piti vangittuna luolassa muiden zombien kanssa. … Poliisi oli asiasta eri mieltä. Miehen sormenjäljet eivät vastanneet laulajan sormenjälkiä eikä hänellä ole samanlaisia arpia kasvoissaan. Miestä odottavat rikossyytteet huijauksesta.
ON MYÖS esitetty toja ja munuaisongelmia. tä koska täysikuu oletuksia, että täysikuu lisäisi verenvuo- Ajatukset nojautuvat siihen, etpanee Maan vesimassat liikkeelle, miksei se liikuttaisi nesteitä ihmisen sisällä. Vielä joitakin vuosia sitten brittikirurgit varoittivat leikkaamasta potilaita täydelläkuulla. Täydenkuun yksittäiseen ihmiseen kohdistama veto on kuitenkin yhtä voimakas kuin iholle istahtavan hyttysen ihmiseen kohdistama vetovoima. Ei siis ole ihme, ettei täydelläkuulla ole havaittu vaikutuksia nenäverenvuotoon tai munuaisongelmiin.
RISTEILYALUS COSTA CONCORDIA oli tuomittu epäonneen jo kastajaistilaisuudessaan, ainakin jos uskoo ikivanhoihin merenkulkijoiden tarinoihin. Sampanjapullo ei nimittäin rikkoutunut, kun laiva sai nimensä juhlallisessa tilaisuudessa Civitavecchiassa heinäkuussa 2006. Laivaa vihkimässä oli muun muassa huippumalli Eva Herzigova, kertoo Il Giornale -sanomalehti. Lehden mukaan kastajaistilaisuudessa otettu videofilmi näyttää, kuinka samppanjapullo pomppasi laivan kyljestä rikkoutumatta. Kaksi vuotta myöhemmin Costa Concordiaa kohtasi ensimmäinen epäonni. Se vaurioitui yrittäessään kiinnittyä Palermon satamaan. Viime perjantaina Costa Concordia kaatui karilleajon jälkeen Giglion saaren satamaan.
USKOMUS ONKIN totta: lämmintä kesää seuraa kylmä talvi. Kaksi edellistä talvea olivat poikkeuksellisen kylmiä koko pohjoisella pallonpuoliskolla ja lunta tuli aikaisempaa alemmilla leveyspiireillä jo syksyn aikana. Toisaalta on koettu myös kaksi kuumaa ja vähäsateista kesää – kansantieto kertoo usein, että kuumasta kesästä seuraa kylmä talvi. Nyt Yhdysvaltalaistutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että tällä uskomuksella on myös tieteellinen pohja. … Tänään ilmestyneessä julkaisussa yliopistotutkijat Alaskasta ja Massachusettsin osavaltiosta esittävät, että viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana koetut kylmät talvet eivät selity ainoastaan kausittaisella vaihtelulla. Sen sijaan lämpimien ja pitkien kesien vaikutus on tuntunut arktisilla alueilla ja nopeuttanut suurten jäälauttojen sulamista. Samaan aikaan maapallon arktisten alueiden ilmakehä on sitonut runsaasti kosteutta, mikä on lisännyt sateen todennäköisyyttä – kylmän ilmanalan vallitessa sade tulee maahan lumena. … Lisääntyneet lumimäärät saavat siis ilmaston viilenemään siitä huolimatta, että koko maapallon lämpötila on edelleen nousussa.
KUN RULETTIPYÖRÄN luvut lasketaan yhteen, tulee summaksi pahamaineinen luku 666, mikä ei ainakaan himmennä uhkapelin mainetta. Selitys ilmiölle löytyy pelin historiasta.
Ruletin ensimmäisen muodon kehitti ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal 1600-luvulla. Pelissä oli jo varhain kaksi ”talon taskua”, nolla ja tuplanolla, jotka lisäävät pelin järjestäjän voiton mahdollisuutta. Ranskalaiset Francois ja Louis Blanck kehittivät 1800-luvulla pelaajalle edullisemman yhden nollan version kilpaillakseen muiden kasinoiden kanssa. Perustettuaan Monte Carlon ensimmäiset kasinot vuonna 1843, miehet päättivät käyttää rulettipyörässä välillä 0-36 olevia numeroita, joiden yhteissummana oli 666, eli Raamatun Ilmestyskirjassa mainittu pedon luku. Tämä päätös synnytti osaltaan legendan, jonka mukaan miehet tekivät paholaisen kanssa sopimuksen saadakseen tietää ruletin salaisuuden.
pohtineen tähtitieteen ruokatrendit johtuvat valita. Hänestä ruoka ”Esimerkiksi luomuun
jossa luonto koho- MAAILMAN PITKÄN ajan trendejä professori Esko Valtaojan mukaan myös siitä, että ihmisillä on varaa on ottamassa uskonnon paikkaa. liittyy pseudouskonnollisia ajatuksia, tetaan mystiseen asemaan.”
NETTIPIRAATTIEN OMA uskonto, kopimismi, tunnustettiin Ruotsissa viralliseksi uskonnoksi. Liike aikoo tehdä työtä muiden uskontokuntien parissa levittäen sanomaansa, jonka mukaan sille on pyhää informaatio. Kopimistien sakramenttina on puolestaan kopiointi. Liikkeen ylipappi Isak Gerson puolestaan kertoo Dagens Nyheter -lehden artikkelissa, että ”uskonkappaleista tärkeimpiä ovat kopiointi ja levitys”. … Kopimismin uskonnoksi hyväksyneen Ruotsin kamarikollegion päälakimiehen mukaan maassa on myös aiemmin rekisteröity uskonnoiksi kummallisen kuuloisia liikkeitä. Usein taustalla on ollut opiskelijoiden kepposia ja liikkeet ovat jääneet lyhytikäisiksi.
undus vult decipi, ergo decipiatur - Maailma haluaa tulla huijatuksi, joten huijattakoon sitä. (Petronius).
Yliluonnollisuudet ovat niin eilispäivän juttuja, joten jatkossa palstani keskittyy laajemmin ihmismielen huijaamiseen temppujen, arvoitusten ja illuusioiden avulla.
Ensimmäisenä luvassa haastava pähkinä, joka on täydellinen esitettäväksi esimerkiksi kevään ensi terasseilla pöydälliselle insinöörejä.
YKSINKERTAISIMMILLAAN HAASTE ON SEURAAVA: KULJE PELIKORTIN LÄPI
TÄLLAISENAAN tarvittaisiin Deadiä taustalle niin. Hommassa Lisäksi tarvitaan että temppuun
ja Grateful kuitenkaan ole päättelykyvyllä. LAUSE kuulostaa siltä, kaktus-meskaliinia, taikasieniä soimaan, mutta asia ei selvitään ihan loogisella myös sakset.
MITEN SE TEHDÄÄN:
Taita pelikortti kahtia kuvan 1 mukaisesti. 2) Leikkaa korttiin kuvan 2 mukaiset viillot. Mitä enemmän saat viiltoja mahtumaan, sen suurempi renkaasta tulee. Reunimmaiset viillot pitää leikata taitoksen puolelta.
Avaa kortin taitos. Leikkaa taitoksen kohdalta kortti poikki kaikista väleistä, mutta ei reunimmaisten säikeiden kohdalta.
Levitä kortti renkaaksi ja suoristele sitä
kääntelemällä varovasti taitoskohtia tarvittaessa. 5) Ujuta itsesi renkaan läpi.
Muista, mitä paksumpi olet, sen enemmän viilloksia joudut leikkaamaan tempun onnistumiseksi!
Kukvat T : Yjjryirrryy I I I I Kakkkrjrrrajjlaaainennnneeneeeeeeeeeeeeniiiiaaaalallaaaajjjjrraa N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N
UOLESTUMINEN TÄSTÄ ylivallasta on noussut pinnalle useissa piireissä, mutta kaikkein vahvin parkaisu kuullaan toistuvasti vaihtoehtoterapeuttien suunnalta. Akateemiset piirit eivät vaali demokratian periaatteita. Tieteellisen metodin palvomisessaan lääketieteen tutkijat ovat ottaneet ohjenuorakseen dogman. Tuon dogman nimi on tieteelliseen näyttöön perustuva lääketiede. Sen ikeen alle aiotaan puristaa kaikki hyväksyttävät hoitomuodot. Poikkeukset kohtaavat karmean kohtalon. Niille ei anneta tukia verorahoista.
Karmaiseva esimerkki tästä ajatusmaailman diktatuurista tulee Australiasta. Yli 400 lääkäriä ja tutkijaa ovat laatineet vaatimuslistan. Ryhmän nimi on Friends of Science in Medicine, eli tieteen ystävät lääketieteessä. Se kuulostaa ystävälliseltä joukkiolta, mutta kätkee kulissien taakse pelkkää fasismia. He valittavat julkisesti yliopistojen tarjoamista kursseista. Jopa 19 yliopistoa pitää kurssilistoillaan mm. homeopatiaa, vyöhyketerapiaa, kinesiologiaa, iirisanalyysiä, akupunktiota, ja energiahoitoja. Friends of Science in Medicine vaatii niiden poistamista, jotta verorahat eivät tuhlaantuisi todistamattomalla teholla tepsivien hoitojen opetukseen. Eikä kursseilla enää heikennettäisi yliopistojen tieteellistä uskottavuutta.
IKSI YLIOPISTOISSA opetettaisiin lääketieteen kandidaateille, että homeopatia tepsii diabetekseen, reumaan tai autismiin? Näin tehtiin Southern Crossin yliopistossa. Opiskelijoille jää erikoinen käsitys tieteelliseen näyttöön perustuvasta lääketieteestä.
Johon vaihtoehtohoitojen edustajat vastaavat: kansalaisilla on oikeus saada haluamaansa koulutusta yliopistoissa. Ja pitämällä pseudotieteellisiä kursseja tehdään myös helpommaksi niiden tieteellinen tutkiminen. Joten joskus tulevaisuudessa joku tutkijaryhmä voi löytää pätevää tieteellistä näyttöä jollekin vaihtoehtohoidosta. Juuri sitähän skeptikot haluavat.
Yliopistot ovat puolustamassa tarjontaansa. Ei tosin tieteeseen vetoamalla. Australian päivälehtien mielipidepalstoille on kirjoitettu ahkerasti. Jotkut professorit toteavat, että kurssit pitää distettu etteivät terapiat tu piiloon.
Australia ei ole ainoa ottaa pois vasta sitten, kun on to-
toimi. Todistustaakka on heivatmaa, jossa tapahtuu outoja.
HDYSVALTOJEN PRESIDENTTIVAALIT kuumenevat. Äänestyksen valmisteluissa on huomattu, että äänestysrekisteri on pölyttynyt. Tuore selvitys äänestäjistä paljastaa 1,8 miljoonan äänestäjän olevan jo autuaamilla äänestyskopeilla. Kuolleet äänestäjät pitäisi poistaa luetteloista. Vahva demokratia vaatii mahdollisimman laajan ja pätevän äänestäjäkunnan. Kaikki potentiaaliset äänet kannattaa käyttää. Äänestyskelpoisista äänestäjistä jopa 51 miljoonaa on syystä tai toisesta jättänyt rekisteröitymättä.
Yhdysvalloissa on lukemattomia meedioita. Heillä on lupa elättää itseään henkimaailman jutuilla. Tämä työväki kannattaa värvätä selvittämään kuolleiden ääniä. Vaalikelpoisia tuloksia saisi helposti paperille vaikkapa automaatiokirjoituksella. Elävät äänestäjät tuhertelevat vaalilappuihin epäsoveliaita kuvia, joten jokainen meedion välittämä vaalikelpoinen merkintä vaalilappuun olisi voittoa.
Eikä ole soveliasta syrjiä presidenttiehdokkaita pelkästään sillä syyllä, että he ovat kuolleita. Useampi senaattiin pyrkinyt ehdokas on valittu niukalla äänten enemmistöllä, vaikka he ovat kuolleet kampanjoinnin aikana. Kaksi vuotta sitten demokraattien Jenny Oropeza kuoli syöpään kaksi viikkoa ennen vaalipäivää. Oropeza sai 58 prosenttia äänistä. Elävä haastaja sai tyytyä 36 prosenttiin. Puolueiden ei kannata välittömästi hylätä kuolleita poliitikkoja. He voivat olla ehtymätön voimavara pitkillä kiertueilla. On fakta, että kuolleet poliitikot tekevät vähemmän virheitä kuin elävät.
Tietenkin vaalivirkailijoiden kannattaa varmistaa, ettei yksikään meedioiden välittämä kuollut ääni ole reinkarnoitunut. Useammin kuin kerran äänestäminen on rikollista toimintaa. Kuolleiden sakottaminen on kuitenkin melko vaikeaa.
OVANIEMEN KIHLAKUNNANOIKEUS totesi tammikuussa yksityisyrittäjä Ritva Tuulikki Rissasen syylliseksi kuolemantuottamukseen ja tuomitsi hänet kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Rissanen oli edellisenä keväänä hoitanut Lauri Niemelä -nimistä ranualaista poikaa, joka sairasti sokeritautia. Rissasen neuvosta Laurin vanhemmat jättivät lääkärin määräämän insuliinihoidon pois ja hoitivat poikaa ns. kuhne-kylvetyksellä. ...
Skeptikon toimitus perehtyi kihlakunnanoikeuden istuntojen pöytäkirjoihin, joista tapahtumien kulku käy yksityiskohtaisesti ilmi. Rissanen ja hänen kollegansa Pauli Lehtonen käyttivät oikeudessa pitkiä puheenvuoroja, joissa ei peitelty vihaa lääketiedettä ja lääkäreitä kohtaan…
IDIN KERTOMUS. Oikeus kuuli aluksi Helmi Niemelää. Hän kertoi ensimmäisestä tapaamisesta Rissasen kanssa seuraavaa: … ”Hän oli omakotitalossa Rovaniemellä ja me menimme sinne (19.2.), että me halusimme Lauria näyttää hänelle, kun hän pystyi ihmisestä päälle päin omien sanojensa mukaan sanomaan, tehoaako siihen hoito vai ei. Hän vannoi ja vakuutti, että se Laurin tapauksessa tulee tehoamaan ja kehotti meitä ottamaan kesken sairaalahoidon pojan pois sairaalasta, että päästäisiin aloittamaan pikemmin, mutta häntä ei kuitenkaan otettu ennenkuin sieltä päästettiin (21.2.).” ...
Kaksi päivää insuliinin lopettamisen jälkeen Lauri vietiin Rissasen nähtäväksi. Rouva Niemelän mukaan Rissanen oli tuolloin kehottanut jatkamaan kylpyjä. ”Hän kehui kauheasti, kun oli insuliinilääkitys jätetty pois, että näkee päälle päin pojasta kuinka se on tervehtynyt. Nyt kyllä käsittää, että tottakai se oli tervehtynyt, kun insuliini oli hoitanut pojan kuntoon.” ...
Seuraavan kerran Rissaseen otettiin yhteyttä 25.3., kun Laurin verensokeri oli kohonnut. Helmi Niemelän mukaan Rissanen antoi ohjeen: ”Käski heittää sokerimittarilla vesilintua, että sitä ei tarvita, että tyhjää hermostutatte itseänne mittaamisella, että tähän hoitoon kuuluu, että Laurin tila menee takaisin siihen mikä se oli ennen lääkäriin vientiä ja sitten tapahtuu vasta kääntyminen parempaan suuntaan.”
SÄN KERTOMUS. Sakari Niemelän mukaan Rissanen oli 22.4. taloon tultuaan moittinut Niemelöitä liian kylmien kylpyjen antamisesta. ”Meillä on öljylämmitys, ja hanasta tulee 80-asteinen vesi… Kun me ei poikaa saatu istumaan sen kuumemmassa höyrykylvyssä, niin sen takia me emme antaneet kiehuvavetistä höyrykylpyä. Kun Rissanen tuli itse hoitamaan meille Lauria, niin hän antoi sille kiehuvavetistä höyrykylpyä, ja silloin pojan pylly paloi. Se tapahtui siinä vaiheessa, kun poika oli tajuton. ...”
Keskiviikkona 23.4. Rissanen oli kuitenkin valmis antamaan insuliinia. Sakari Niemelän mukaan ”Ritva sanoi minulle, että kun tuo teidän vaimo näyttää ottavan niin raskaasti pojan hoidon, niin sen takia hän vain ehdotti insuliinilääkitykseen palaamista. Poika ei tarvitse insuliinia, mutta kun pojan vanhemmat näyttävät tarvitsevan. Minä sanoin…, että vanhempien takia sitä ei tarvitse antaa…”
Lopuksi Sakari Niemelä kertoi, että torstaina insuliinipiikki kuitenkin annettiin. Se ei kuitenkaan enää vaikuttanut Laurin verensokeriin, vaan poika vietiin lääkäriin – liian myöhään.
ARANTAJAN KERTOMUS. ”He ottivat kuhnekirjat Uusi lääketiede ja Kasvonilmeoppi, joihin kehotin heitä perehtymään hyvin tarkkaan ennen hoitojen aloittamista. Selitin myös, että hoidon teoriaan sisältyy se, että tässä ei käytetä lääkkeitä, että se on vaihtoehtona… ”
Noin kuukauden kuluttua Laurin kuhne-kylvetyksen alkamisesta Rissanen oli saanut tietää, että Niemelät ovat edelleen antaneet pojalle insuliinia. ”Tämän seurauksena minä selvitin Helmi Niemelälle, mitä tapahtuu kehossa, kun käytetään insuliinia ja kylpyjä yhdessä. Minä selitin sen, että kylvyt kumoaa lääkkeet ja lääkkeet kumoaa kylvyt eli veren sokeri laskee liian alas, jonka seurauksena on kooma ja näinhän tapahtuikin.” ...
Lopuksi puheenvuoron käytti Rissasen avustaja ja liikekumppani, liikkeenharjoittaja Pauli Lehtonen. Hän kiisti syytteen ja puolusteli kuhne-hoitoa seuraavasti: … ”Kuhnehoidolla on parannettu sokeritautia Suomessa ja tällä vuosisadalla aikaisemminkin eikä vain pelkästään meidän aikana. Se on tärkeää, että ymmärretään, että tällä hoitomenetelmällä ei ole mitään tekemistä koululääketieteen kanssa. Ainoa yhteinen asia on keho. Koululääketieteessä työnnetään kehoon synteettisiä myrkkyjä, kun taas kuhnehoidolla pyritään poistamaan kehossa olevia vieraita aineita, joista sairaudet johtuu.”
Jussi K. Niemelä (toim.): Mitä uusateismi tarkoittaa? Savukeidas, 2011.
Skeptikko-lehden toimitusneuvoston jäsenen Jussi K. Niemelän
toimittama kirja on ensimmäinen maassamme julkaistu laaja-
alainen esittely uusateismista.
unnettuja uusateisteja ovat Richard Dawkins, Daniel C. Dennett, Sam Harris ja Christopher Hitchens. Victor J. Stengerin usein siteerattu lausahdus kuuluu: ”Tiede lennättää sinut kuuhun, uskonto taas päin rakennuksia.” Uusateistit ovat kritisoineet paitsi fundamentalistista myös maltillista uskontoa, koska se kuljettaa yliluonnollisia piiloelementtejä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tekee näin hyväksyttävämmäksi myös uskonnolliset ääri-ilmiöt.
Jussi K. Niemelä toteaa kirjan esseessään, että mikäli uusateistit vaativat itselleen yhdenvertaista asemaa ja vakaumusten tasa-arvoa, he eivät voi lähteä siitä, että uskonnolliset ihmiset pitää käännyttää ateisteiksi. Uusateistien ei pidä leimata uskonnollisia ihmisiä fundamentalismin suojapatteriksi, vaan liittoutua maltillisten uskovien kanssa uskonnollisia ja poliittisia fundamentalisteja vastaan.
Matti Kamppinen kertoo, että ateismi on jumalaton maailmankatsomus, jonka mukaan ihmisenkaltaiset metsänhaltijat, Vanhan testamentin äreät luojajumalat tai hindulaisen filosofian abstrahoimat maailmanhenget eivät kuulu todellisuuden kalusteluetteloon. Uusateismin perusteesi on, ettei uskonto, tukeutuminen yliluonnolisiin olentoihin, tarjoa hyviä perusteluita moraalille tai tiedonhankinnalle.
Väite, jonka mukaan ateismi on pelkkää uskontojen kieltämistä, jää Kamppisen mukaan vaille perusteita, koska aikamme uusateistit näkevät paljon vaivaa sekulaarin humanismin mukaisen moraalin ja tiedonhankinnan rakentamiseksi.
Kamppinen myöntää, että luostarit ovat eri uskonnoissa tarjonneet sivistyksen tukikohtia, mutta kysyy, mikä on ollut uskonnollisten ainesten osuus tässä sivistyksessä. ”Entä jos Tuomas Akvinolainen olisi käyttänyt resurssinsa muuhun kuin sen pohtimiseen, kuinka monta enkeliä mahtuu nuppineulan päähän – kuinka paljon pitemmällä olisimme sivistyksen tiellä?”
Jaakko Wallenius kirjoittaa, että uusateismi on paradoksaalisesti syntynyt, kasvanut ja elää edelleen lähes kokonaan alunperin kristityissä länsimaisissa yhteiskunnissa, mutta liikkeen synty johtuu suurelta osin nimenomaan islamista. Harrisin, Dawkinsin ja Hitchensin kirjoittamat uusateismin kulmakivet ovat vuoden 2001 WTC-iskujen jälkeisen uudenlaisen henkisen maailman tuotteita.
Wallenius toteaa, että uusateistien mukaan ongelmia ei aiheuta yksilön usko sinänsä, vaan yksilön uskoa hyödyntävä organisoitu uskonto ja sen sisältämä dogmaattisuuden vaatimus. Nimenomaan islamin keskeiset dogmit ovat äärimmäisen vanhanaikaisia muutoin lähes täysin muuttuneessa maailmassa.
Ilkka Pyysiäinen kysyy, johtaako uskonnon ja tieteen törmäys tyrmäykseen. Teoreettisella tasolla yhteentörmäys on hänen mukaansa jo johtanut uskonnon tyrmäykseen, mutta arkielämässä uskonto sinnittelee tieteen rinnalla olennaisena osana ajattelua. Ei ole nähtävissä, että maallistuminen johtaisi uskonnon lopulliseen häviöön, koska uskonto on evoluutiossa kehittyneiden kognitiivis-emotionaalisten taipumusten vääjäämätön parasiitti.
Uskontoja on käytetty monin tavoin legitoimaan naisten alistaminen ja syrjiminen, muistuttaa Tiina Mahlamäki. Hänen mielestään on suoranainen ihme, etteivät naiset ole sankoin joukoin hylänneet uskontoperinteitään ja kääntyneet ateisteiksi. ”Tilanne on itse asiassa aivan päinvastainen, sillä naiset ovat miehiä huomattavasti uskonnollisempia.” Merkittävää Mahlamäen mukaan on, että uusateistien ja feministien lähestymistavat uskontoihin muistuttavat hyvin paljon toisiaan.
Kimmo Ketola selostaa empiirisiä tutkimuksia, jotka osoittavat varsin tyhjentävästi, että uskonnollisella uskolla sinällään ei voida selittää suvaisemattomuutta ja uskonnollisia väkivallantekoja. ”Tässä suhteessa uusateistit levittävät virheellistä katsantoa, jota tieteellinen tutkimus ei tue.”
Uusateistit eivät Ketolan mukaan silti ole kokonaan väärässä kritisoidessaan uskontoja näistä asioista. Useimmat tutkimukset osoittavat, että uskonnollisuus laajasti ottaen on positiivisessa yhteydessä ennakkoluuloihin, suvaitsemattomuuteen ja uskonnollisen väkivallan kannatukseen.
”Ajatus siitä, että maailma olisi parempi paikka elää kunhan sieltä kitkettäisiin uskonnollinen usko, saattaa olla vaarallinen harhakuvitelma.”
uonna 1955 syntyneen Steve Jobsin elämäkerrasta löytyy paljon skeptikoita kiinnostavia sivuja.
Jobsin kalifornialaiset ottovanhemmat halusivat antaa pojalleen uskonnollisen kasvatuksen, vaikka eivät itse olleetkaan kiihkomielisiä uskovaisia. He veivät Steven luterilaiseen kirkkoon useimpina sunnuntaipäivinä. Käytäntö loppui Steven ollessa kolmetoistavuotias, kun hän vei pyhäkouluun Life-lehden heinäkuun numeron 1968, jonka kannessa oli kuva nälkään nääntyvistä lapsista Biafrassa.
Jobs kysyi pastorilta: ”Jos nostan sormeani, tietääkö Jumala jo etukäteen, mitä sormea aion nostaa?” Pastori vastasi: ”Kyllä. Jumala tietää kaiken”. Jobs veti esiin Lifen kansikuvan ja kysyi: ”Onko Jumala selvillä tästä ja siitä, mitä näille lapsille tapahtuu?” Pastorin vastaus oli kyllä. ”Jumala tietää senkin.”
Walter Isaacsonin kirjoittaman elämäkerran mukaan Jobs ilmoitti silloin, ettei halua enää olla missään tekemisissä tuollaisen Jumalan palvonnan kanssa. Hän ei koskaan palannut kirkkoon.
MEDITAATIOTA JA LSD:TÄ
KUUSITOISTAVUOTIAANA Steve Jobs aloitti koko elämänsä jatkuneet pakonomaiset dieettikokeilut. Hän saattoi syödä vain hedelmiä ja vihanneksia, joka teki hänestä hoikan ja ”kireän kuin piiskansiima”. Hän myös opetteli tuijottamaan ihmisiä silmiään räpäyttämättä. Lisäksi hän harrasti pitkiä äänettömyyden jaksoja, joita seurasi konekiväärimäinen puheenpapatus.
Omalaatuinen sekoitus intensiteettiä ja kylmäkiskoisuutta yhdessä olkapäille valuvien hiuksien ja risuparran kanssa tekivät hänestä hullun samaanin kaltaisen hahmon.
Vuonna 1972 Jobs kirjoittautui ottovanhempiensa rahoilla Reedin yliopistoon Portlandissa, Oregonissa. Kampuksella Jobs kävi kirjastossa ja luki lähinnä zen-filosofiaa käsitteleviä kirjoja. Ystäviensä kanssa hän rakensi meditaatiohuoneen, joka sisustettiin intialaisilla julisteilla ja matoilla, kynttilöillä, suitsukkeilla ja meditoimiseen soveltuvilla paksuilla tyynyillä.
”Minä kasvoin aikuiseksi maagiseen aikaan”, Jobs muisteli myöhemmin. ”Meidän tietoisuuttamme kasvattivat zen ja myös LSD.” Jopa myöhemmissä elämänsä vaiheissa hän antoi psykedeelisille huumeille ison ansion oman tietoisuutensa kohottamisesta.
Jobsin kiinnostus itämaisia uskontoja kohtaan ei ollut vain ohimenevä villitys eikä nuoruuden haihattelua. Hän sukelsi aihepiiriin hänelle tyypillisellä intensiteetillä ja se syöpyi syvälle hänen persoonallisuuteensa.
Jobsin kiihkeällä elämäntyylillä todellisen nirvanan saavuttaminen oli kuitenkin vaikeaa. Hänen zen-tietoisuuteensa ei liittynyt suuria annoksia sisäistä rauhaa, mielentyyneyttä tai pehmeää suhtautumista toisiin ihmisiin.
VIIKON OMENADIEETTI
ENSIMMÄISENÄ OPISKELIJAVUOTENA Jobsista tuli kasvissyöjä. Hän eli maissihiutaleilla, taateleilla, manteleilla ja porkkanoilla. Hänen ihonsa muuttui joskus oranssinväriseksi, koska hän oli syönyt niin paljon porkkanoita.
Jobsin syömätavat muuttuivat entistäkin neuroottisemmiksi hänen luettuaan 1900-luvun alkupuolen saksalaissyntyisen ravitsemusfanaatikon Arnold Ehretin kirjan Musucless Diet Healing System. Ehret ei luottanut mihinkään muuhun ravintoon kuin hedelmiin ja tärkkelyksettömiin vihanneksiin, joiden hän väitti estävän elimistöä muodostamasta vahingollista limaa. Lisäksi hän esitti kehon puhdistamista säännöllisin väliajoin pitkien paastojen avulla.
Yhdessä vaiheessa Jobs sinniteli kokonaisen viikon syömällä pelkkiä omenoita, minkä jälkeen hän alkoi kokeilla vieläkin tiukempia paastoja. Hän aloitti kahden päivän täydellisellä syömälakolla ja yritti lopulta pidentää paastoa viikkoon ja jopa sen ylikin. Lopettaessaan paastonsa hän nautti hyvin varovasti vain vettä ja salaattia. ”Saat tonnikaupalla elinvoimaa vain siitä syystä, ettei sinun tarvitse sulatella kaikkea sitä ruokaa”, hän sanoi.
Kasvisravinto ja zen-buddhalaisuus, mietiskely ja hengellisyys, huumeet ja rock. Jobs sitoi elämäkertansa mukaan kiihkeällä tavalla yhteen kaikki ne vaikutteet, jotka olivat tyypillisiä sen ajan valaistumista etsivälle kampusten alakulttuurille.
GURUA ETSIMÄSSÄ
VAIN VUODEN yliopistoa käytyään Jobs siirtyi vuonna 1974 pelisuunnittelijaksi Atarille. Jobsista tuli yksi Atarin viidestäkymmenestä ensimmäisestä työntekijästä. Eräs Steven työkaveri kuvaili häntä yhdeksi perkeleen hipiksi – ja haisevaksi sellaiseksi. Jobs nimittäin piti yhä kiinni uskomuksesta, jonka mukaan hänen hedelmävoittoinen kasvisdieettinsä estää liman lisäksi myös hien erittymistä. Hän ei käyttänyt deodoranttia tai käynnyt säännöllisesti suihkussa. Ongelma ratkaistiin siten, että Jobs siirrettiin yövuoroon.
Jonkin ajan päästä Jobs kertoi Atarin väelle eroavansa, koska lähtee etsimään gurua Intiassa. Hän vietti reissussa seitsemän kuukautta. Paluu Amerikkaan oli hänelle paljon suurempi kulttuurisokki kuin meno Intiaan.
”Ihmiset Intian maaseudulla eivät käytä älykkyyttään samalla tavalla kuin me, he käyttävät älyn asemasta intuitiota ja se on heillä kehittynyt paljon pitemmälle kuin muualla maailmassa. Intuitio on voimakas juttu, minun mielestäni älykkyyttä voimakkaampi. Sillä on ollut iso vaikutus työhöni”, Jobs muisteli vuosia myöhemmin.
”Länsimainen rationaalinen ajattelu ei ole synnynäinen inhimillinen ominaisuus. Se opitaan ja se on länsimaisen sivistyksen suuri saavutus. Intian kylissä sitä ei opittu koskaan. He oppivat jotakin muuta ja se on joissakin suhteissa aivan yhtä arvokasta, joissakin muissa suhteissa taas ei. Se on intuition ja kokemuksen kautta hankitun viisauden voima.”
TUULETIN TIETOKONEESSA EI OLE ZENIÄ
VUONNA 1976 Jobs ja Steve Wozniak perustivat Appleyhtiön. Yhtiön nimi tuli Jobsin kummallisten harrastusten kautta. Hän ehdotti nimeä Apple Computer, koska oli juuri silloin hedelmädieetillä. ”Olin juuri palannut omenafarmilta. Se nimi kuulosti hauskalta, innostavalta eikä millään tavalla uhkaavalta.”
Applen väki työskenteli alussa Jobsin ottovanhempien autotallissa. Jobsin äiti ei ollut moksiskaan, vaikka menetti suuren osan talostaan komponenttiröykkiöille ja vierasjoukolle, mutta häntä ahdistivat poikansa yhä omituisemmiksi muuttuvat dieetit. Äiti halusi poikansa pysyvän terveenä, mutta poika julisti mitä mystisimpiä ravinto-oppeja kuten ”minä olen hedelmiensyöjä ja syön vain lehtiä, jotka neitsyet ovat poimineet kuunvalossa”.
Jobsin hengellisyys ilmeni jopa tietokoneiden rakentelussa. Apple II:ta suunnitellessa Jobs halusi hoitaa laitteen sähkön tavalla, joka ei edellyttäisi tuuletinta. Miksi? Koska tuulettimet tietokoneiden sisällä eivät hänen mielestään olleet zeniä.
Vaikka Jobs sai mainetta ja mammonaa, hän kuvitteli yhä olevansa vastakulttuurin lapsi. Käydessään luennoimassa Stanfordissa hän riisui pikkutakkinsa ja kenkänsä, nousi pöydälle, risti jalkansa lootus-asentoon ja alkoi vastailla opiskelijoiden kysymyksiin.
KIELTÄYTYI LEIKKAUKSESTA
VUONNA 2003 Jobsilla havaittiin haimasyöpä. Kasvain osoittautui saarekesolusyöväksi. Kyseessä on harvinainen, mutta hitaasti kehittyvä syöpämuoto, minkä vuoksi hoidon onnistumistodennäköisyys on tavallista suurempi. Jobsilla oli onnea, koska kasvain löydettiin niin aikaisessa vaiheessa – rutiininomaisen munuaistutkimuksen sivutuotteena. Niinpä kasvain voitaisiin poistaa leikkauksella ennen sen leviämistä laajemmalle.
Ystäviensä ja vaimonsa kauhuksi Jobs päätti, ettei menisi leikkaukseen kasvaimen poitamiseksi. ”En todellakaan halunnut niiden avaavan ruumistani, joten yritin nähdä, josko muutamat muut jutut toimisivat”, hän muisteli vuosia myöhemmin.
Aivan erityisesti hän pitäytyi tiukassa vegaanidieetissä ja nautti suuria määriä porkkana- ja hedelmämehuja. Diettiinsä hän lisäsi akupunktiohoitoja, useita yrttilääkkeitä ja satunnaisesti myös muita hoitoja, joita löysi internetistä tai keskusteluissa ihmisten kanssa ympäri maata. Hän käytti myös meedion palveluita.
Jonkin aikaa hänen hoidoistaan määräsi lääkäri, joka operoi luonnonmukaiseen parantumiseen tähtäävää klinikkaa Etelä-Kaliforniassa. Tämä lääkäri korosti orgaanisten yrttien, hedelmäpaastojen, usein toistuvien suoliston tyhjennysten ja hydroterapian merkitystä ja kielsi kaikkien negatiivisten tunteiden osoittamisen.
SYÖPÄ EHTI LEVITÄ
JOBSIN VAIMO ja ystävät yrittivät useita kertoja taivutella häntä hyväksymään leikkauksen ja sädehoidot. ”Steve puhui minun kanssani siinä vaiheessa, kun hän yritti parantaa itseään syömällä hevosenpaskaa ja hevosenpaskanjuuria ja minä kerroin hänelle, että hän oli ihan hullu”, Andy Grove muistelee kirjassa.
Jobsin vastahanka kesti yhdeksän kuukautta. Osittain se johtui hänen todellisuuden vääristelytilansa mustasta puolesta. Hän uskoi pelkällä tahdonvoimallaan pystyvänsä muuttamaan asiat haluamaansa suuntaan. Joskus aikaisemmin häntä oli jopa palkittu tästä ajattelutavasta, mutta syöpä ei kuitenkaan toiminut sillä tavalla.
Jobsilla oli ihmeellinen kyky fokusoida haluamiinsa asioihin. Sen kääntöpuoli oli hänen pelokas taipumuksensa suodattaa yksinkertaisesti pois sellaiset asiat, joiden kanssa hän ei halunnut olla tekemisissä.
Vihdoin, heinäkuussa 2004, hänelle näytettiin tietokonetomografiatuloksia, jotka osoittivat kasvaimen laajenneen ja mahdollisesti myös alkaneen levitä. Se pakotti hänet kohtaamaan todellisuuden.
Syöpä oli levinnyt. Leikkauksen aikana lääkärit löysivät kolme etäispesäkettä Jobsin maksasta. Jos leikkaus olisi tehty yhdeksän kuukautta aikaisemmin, ne olisi ehkä saatu poistettua ennen leviämistä.
Vuonna 2009 Jobsille jouduttiin tekemään maksansiirto. Leikkaus onnistui, mutta ei tuottanut lopullista helpotusta. Poistaessaan Jobsin maksaa lääkärit löysivät läikkiä vatsakalvosta. Lisäksi kasvaimia oli kaikkialla poistetussa maksassa, mikä tarkoitti sitä, että syöpä oli luultavasti levinnyt myös muualle.
Leikkauksen jälkeen Jobsin voimat palasivat hetkeksi lähes täysin, mutta lopulta hän meni heikkoon kuntoon paitsi syövän myös syömisongelmien takia. Nuorena miehenä hän huomasi saavuttavansa euforisen ja jopa ekstaatisen tilan paastoamalla ja edelleen jossakin hänen tietoisuutensa hämärillä rajamailla häälyi vanha taipumus paastota ja käyttää Arnold Ehretin hedelmädieetin kaltaisia ruokavalioita.
KESKUSTELUA
KLIK, JA OLET POISSA
KUN JOBSIN syöpää alettiin viimein hoitaa, se tehtiin täysillä. Tuoreet tieteelliset läpimurrot auttoivat lääkäritiimiä pitämään Jobsin yhden askeleen syövän edellä. Hän kuului siihen kaikkialta maailmasta koottuun kahdenkymmenen ihmisen ryhmään, jonka sekä syöpäkasvaimesta että normaalista DNA:sta oli tehty täydellinen geenikartoitus. Siihen aikaan prosessi maksoi 100 000 dollaria.
Koska Jobsin lääkärit tunsivat tarkoin hänen syöpäkasvaimensa geneettisen ja molekyylirakenteen, he pystyivät valitsemaan todellisen täsmälääkityksen. Jobsin lääkkeet vaikuttivat suoraan niihin vaurioituneisiin molekyylitason etenemispolkuihin, jotka saivat syöpäkasvaimet kasvamaan epänormaalilla tavalla.
Täsmälääkitys ei kuitenkaan ollut ihmehoito, vaikka välillä siltä vaikuttikin.
Yksi lääkäreistä kertoi orastavista toiveista, joiden mukaan Jobsin syöpä ja muutkin syövät voitaisiin pian luokitella hoidettavassa oleviksi, kroonisiksi sairauksiksi. ”Minä olen joko yksi ensimmäisistä potilaista, joka selviytyy tämänkaltaisesta syövästä tai yksi viimeisistä, joka kuolee siihen”, Jobs kertoi.
Jobs kuoli lokakuussa 2011. Elämäkertansa kirjoittajalle hän myönsi kuoleman lähestyessä nostaneensa Jumalan olemassaolon todennäköisyysprosenttia. ”Haluan uskoa, että jotakin jää jäljelle kuoleman jälkeen”, hän sanoi. ”Mutta toisaalta, ehkä se on kuin pois-päälle -nappula”, hän lisäsi. ”Klik, ja olet poissa.”
Ehkä juuri siitä systä Jobs ei koskaan halunnut on-off -nappuloita Applen valmistamiin laitteisiin.
ANAKSAGORAS, DARWINJA VIISAUDEN KIRJA
Skeptikko-lehden numerossa 4/2011 Risto K. Järvinen tarkasteli Marko Marttilan kirjaa ”Ihminen Jumalan edessä” ja mainitsi tekijän nähneen ns. apokryfikirjoihin kuuluvassa Viisauden kirjassa eräänlaista evoluutioteorian ennakointia, siinä kun sanotaan maaeläinten muuttuneen vesieläimiksi ja uiden liikkuvien nousseen maalle. Kun Viisauden kirjan kirjoittajan mainitaan vaikuttaneen ajanlaskumme alun tienoilla ja olleen perillä aikakautensa luonnontieteestä, tuntuu ilmeiseltä että hän tunsi myös satoja vuosia aikaisemmin eläneen Anaksimandroksen ajatuksia.
Tämä alkuaan miletolainen luonnonfilosofi, Thaleen tuttava ja kenties suorastaan oppilas, lienee kirjoittanut kokonaisen kirjan ”Luonnosta”, jossa hän ensimmäistä kertaa muotoili ”luonnonlain” käsitteen, käyttäen juridisia termejä. Mutta Anaksimadrokselta tunnetaan myös eliöiden syntyyn liittyvä fragmentti: ”Elävät olennot syntyivät (kosteudesta), kun se oli haihtunut auringossa. Ihminen muistutti aluksi muita eläimiä, erityisesti kaloja.”
Tässä Hippolytoksen kertomassa fragmentissa on nähty yhtäläisyyksiä joihinkin itämaisiin myytteihin, ja ilmeisesti sekä Aristoteles että Theofrastos pari vuosisataa Anaksimandroksen jälkeen tunsivat sen. Charles Darwinin esitettyä evoluutioteoriansa 1859 Anaksimandros muistettiin tuota pikaa ikään kuin hänen edeltäjäkseen. Mutta tietenkin edeltäjiä oli pitkin 1700-lukua ollut useita, tunnetuimpana heistä Jean- Baptiste Lamarck, joka julkaisi oman teoriansa 1800-luvun alussa.
Näin ollen ei tarvitse pitää Viisauden kirjaa evoluutioteorian ennakointina, sillä ajatus vesieläinten kehittymisestä maaeläimiksi ei sen kirjoittamisen ajankohtana ollut mitenkään uusi ja tuntematon. Antiikin aikanahan ei ollut mitään syytä vastustaa käsityksiä eliömaailman muuttumisesta; se aika tuli vasta kun eräät muinaisheprealaiset kirjoitukset julistettiin ainoaksi, kumoamattoksi ja kirjaimelliseksi totuudeksi.
Pim van Lommel: Consciousness Beyond Life: The Science of the Near-Death Experience. HarperOne. 2010.
”Kirja tarjoaa puutteistaan huolimatta varsin hyvän
yhteenvedon NDE-tutkimuksen nykytilasta.”
ollantilainen kardiologi Pim van Lommel kohtasi near-death experience -ilmiön (kuolemanrajakokemus; käytän tästä englanninkielistä lyhennettä NDE) ensimmäisen kerran nuorena lääkärinä elvytettyään sydänkohtauspotilaan vuonna 1969. Kaikki olivat onnistuneesta elvytyksestä hyvin tyytyväisiä paitsi potilas, joka oli hyvin pettynyt jouduttuaan palaamaan takaisin kokemastaan onnellisesta olotilasta, joka sisälsi kuolemanrajakokemukselle tyypillisiä piirteitä kuten tunnelin, valon, kauniin maiseman ja musiikin.
Van Lommel oli koulutuksessaan oppinut, että sydämenpysähdyksen aikana olisi mahdotonta olla tietoinen mistään, koska aivotoiminnan pitäisi lakata. Van Lommel aloitti systemaattisen NDE-tutkimuksen vuonna 1986 luettuaan NDE-kokemuksesta kertovan kirjan. Hän raportoi yhdessä kolmen muun hollantilaisen tutkijan kanssa pitkittäistutkimuksen tulokset vuonna 2001 arvostetussa the Lancet -lehdessä (van Lommel et al., 2001).
Van Lommelin kirja kuolemanrajakokemuksista kokoaa yhteen tutkimustuloksia yli 30 vuoden ajalta. NDEkokemus tapahtuu joillekin ihmisille, kun heidän aivotoimintansa on vakavasti rajoittunut kuten sydänkohtauksen aikana tai vakavan liikenneonnettomuuden jälkeisen kooman yhteydessä. Se voi tapahtua kuolemanvaaran uhatessa, mutta myös ilman mitään erityistä lääketieteellistä syytä mietiskelyn tai jopa luonnossa kävelyn aikana. Myös pienet lapset ovat kertoneet kokeneensa NDEkokemuksen. Elvytysmenetelmien kehittyminen on lisännyt NDE-kokemusten määrää; on arvioitu, että viimeisen 50 vuoden aikana yli 25 miljoonaa ihmistä olisi kokenut NDE:n.
SYVÄLLE NDE-KOKEMUKSELLE tyypillisiä piirteitä ovat mm. rauhan tunteen kokeminen, elämän tapahtumien läpikäyminen lapsuudesta asti, ruumiista irtautuminen (out-of-body experience, OBE), tunnelin läpi meneminen, kuolleiden omaisten tapaaminen ja kirkkaan valon kohtaaminen. Onpa näistä kokemuksen piirteistä laadittu ”kuolemanrajakokemuksen luokittelumittari”, jonka validiteetti ja reliabiliteetti on osoitettu asianmukaisella tavalla. Pieni osa kokemuksista (van Lommelin arvion mukaan 1–2 %) on pelottavia: niissä ihminen kokee olevansa pimeässä tilassa, josta ei tunnu olevan poispääsyä.
Van Lommel selvittää the Lancet -lehdessä julkaistua tutkimusta tarkkaan. Se oli ensimmäinen NDE-alan prospektiivinen seurantatutkimus, jossa kaikkia tietyissä sairaaloissa elvytettyjä henkilöitä seurattiin mahdollisesti ilmenevien NDE-tapausten osalta. Aikaisemmat tutkimukset olivat olleet metodologisesti heikompia retrospektiivisiä tutkimuksia, joissa tarkasteltiin menneisyydessä tapahtuneita NDE-kokemuksia. Hollannissa toteutettuun tutkimukseen otettiin mukaan kaikki sydänkohtauksesta elvytetyt potilaat (n = 344) heti, kun näitä pystyttiin haastattelemaan. 18 prosenttia potilaista kertoi kokeneensa NDE-kokemuksen; verrokkiryhmän muodostivat potilaat, joilla ei ollut NDE-kokemusta. Kaikilta potilailta oli käytettävissä elvytyksen aikaiset sydänkäyrät, elvytykseen ja hoitoon liittyvä lääketieteellinen tieto (mm. lääkitys) ja relevantit taustatiedot. Tuloksena oli, että NDE-kokemuksen esiintymiseen eivät vaikuttaneet mm. sydänkohtauksen tai tajuttomuuden kesto, lääkitys, aikaisempi tieto NDE-kokemuksista, uskonnollinen vakaumus tai koulutustaso. Vaikuttavia tekijöitä puolestaan olivat mm. alle 60-vuoden ikä, useampi elvytyskerta tai aikaisempi NDE-kokemus.
PITKITTÄISTUTKIMUSOSUUDESSA haastateltiin elossa olevia ja suostumuksensa antaneita potilaita uudelleen kahden vuoden ja kahdeksan vuoden kuluttua. NDE- ja kontrolliryhmän välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja sosiaalisissa asenteissa (mm. toisten hyväksyminen ja empaattisuus), kuolemaan ja kuolemanjälkeiseen elämään suhtautumisessa sekä uskonnollisissa asenteissa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että – ehkä yllättävästi – NDE-kokijoiden kiinnostus perinteisten kirkkojen uskonnollisuuteen vähenee. (Yhden piirteen verifioitavuus tosin jää kriittistä lukijaa epäilyttämään: monet NDE-ryhmän jäsenet ilmoittivat saaneensa paranormaaleja kykyjä.) Van Lommelin ryhmän pitkittäistutkimuksen elämänmuutoksiin liittyvät löydökset olivat samansuuntaisia kuin aikaisemmissa retrospektiivisissä tutkimuksissa, joista kirjassa esitetään yhteenveto.
Kirjassa tarkastellaan erilaisia tieteellisiä selitysmalleja NDE-kokemukselle. Ne jakautuvat kahteen luokkaan: fysiologiset ja psykologiset teoriat. Ensimmäisenä mieleen tulevana fysiologisena teoriana on luonnollisestikin aivojen hapenpuute. Aivojen hapenpuute aiheuttaa endorfiinien eritystä, hallusinaatioita ja myös autuuden tuntemuksia. On myös esitetty, että tunnelikokemus voisi selittyä silmän tai aivokuoren näköalueen hapenpuutteella. Hapen puutteen yhteydestä NDE-kokemukseen ei kuitenkaan saatu näyttöä toisessa prospektiivisessa tutkimuksessa (Parnia & Fenwick, 2002), jossa tosin NDEkokijoiden määrä oli liian pieni tilastollisen vertailun toteuttamiseksi. Toinen selitysmalli liittyy kehon hiilidioksidin määrän lisääntymiseen, mikä esiintyy hapenpuutteen yhteydessä. Hiilidioksidin mahdollinen vaikutus NDE-kokemukseen näyttää olevan edelleen tutkimuksen ja debatin kohteena (esimerkiksi Greyson, 2010).
Aivoissa esiintyvistä psykoaktiivisista aineista van Lommel nostaa tässä yhteydessä esille DMT:n (dimetyylitryptamiini), jolla on joitakin kuolemanrajakokemusten kaltaisia vaikutuksia. Van Lommel tarkastelee myös Nature-lehdessä julkaistua tutkimusta (Blanke et al., 2002) , jossa tietyn aivoalueen sähköisellä ärsytyksellä saatiin aikaan joitakin NDE-ilmiössä esiintyviä piirteitä. Hän ei kuitenkaan pidä löydöstä tässä yhteydessä merkittävänä, koska hänen mukaansa indusoituneet piirteet eivät täyttäneet NDE-kokemusten kriteerejä.
Yhtenä psykologisena selityksenä on esitetty kuolemanpelkoa. Kyseessä voisi olla voimakkaan stressireaktion defenssimekanismi. Toinen psykologinen selitysmalli korostaa uskonnollisten ja kulttuurisidonnaisten odotusten merkitystä NDE-kokemuksessa. Onkin näyttöä siitä, että NDE-kokemuksissa on jonkin verran kulttuurien välisiä eroja, esimerkiksi maorien ja tšamorrojen kokemuksista puuttui elämän tapahtumien kertaus, mutta OBE-kokemus ja kuolleiden omaisten tapaaminen esiintyi myös heillä.
PSYKOLOGI SUSAN BLACKMORE on esittänyt, että NDEkokemuksessa tapahtuvan ruumiista irtautumisen aikaiset havainnot selittyvät muistojen, mielikuvituksen, odotusten ja onnekkaiden arvausten yhdistelmällä (Blackmore, 1993). Tässä auttaa Blackmoren mukaan se, että kuulo- ja tuntoaistit voisivat kenties jossakin määrin toimia myös sydänpysähdyksen aikana. Elvytyksen kuvailun pitäisikin olla helppoa, koska moni on nähnyt elvytyksiä TV-sarjoja ja elokuvissa. Van Lommel toteaa tähän, että hypoteesia on testattu empiirisesti: sydänpotilaita – sekä NDE-kokijoita että niitä, joilla ei kokemusta ollut (kontrolliryhmä) pyydettiin kuvaamaan oma elvytyksensä. NDE-kokijat kykenivät kuvailemaan yllättäviäkin yksityiskohtia omasta elvytyksestään, kun taas kontrolliryhmän kuvauksissa oli ainakin yksi oleellinen virhe.
Onko sitten mahdollista tehdä havaintoja sydänpysähdyksen aikana? Kirjassa tarkastellaan mitä aivoissa tapahtuu sydänpysähdyksen aikana. Aivokuoren sähköinen toiminta on tällöin poissa kuten EEG-käyrä osoittaa. On esitetty, että osassa aivokuorta ja syvemmissä aivorakenteissa sähköistä toimintaa voisi olla, vaikka kaikki kliinisen kuoleman tunnukset täyttyisivätkin (sydänpysähdys, hengityksen lakkaaminen, ei pupillireaktiota). Van Lommel toteaa, että vaikka jotakin aivotoimintaa sydänpysähdyksen aikana olisikin, se ei ainakaan nykyisen aivotutkimuksen mukaan pystyisi selittämään kirkasta tietoisuudentilaa NDE-kokemuksen aikana. Ratkaisevaa tässä onkin se, ovatko NDE-kokemukset todella tapahtuneet sydänpysähdyksen aikana vai silloin kun tietoisuus menetetään tai kun tietoisuus elvytyksen onnistuttua palaa kuten Blackmore (1993) esittää.
On mielenkiintoista, että tähän kysymykseen näyttäisi olevan empiiristä aineistoa. Van Lommelin Lancet- tutkimuksessa kerrotaan potilaasta, joka tuotiin syvässä koomassa sairaalaan (tapaus kerrotaan myös kirjassa). Hoitaja oli ottanut intubaation vuoksi tekohampaat pois ja laittanut ne talteen laatikkoon. Myöhemmin hoitaja tapasi miehen sydänosastolla, ja mies kertoi heti, että kyseinen hoitaja tietää, missä hänen tekohampaansa ovat. Mies sanoi nähneensä elvytyksen itsensä ulkopuolelta. Van Lommel oli pyytänyt hoitajalta kirjallista lausuntoa tapauksen aitouden varmistamiseksi.
The Lancet -lehden toimittaja kommentoi editorialpalstalla edellä kuvattua tapausta, ja huomautti, että tutkijat eivät olleet tarkistaneet asiaa potilaalta, mikä heikentää tapauksen uskottavuutta (French, 2001). Hän kuitenkin totesi, että jos myöhempi tutkimus löytäisi huolellisesti suunnitelluissa koejärjestelyissä (esim. kattoon asennettavia symboleja, jotka ovat näkyvissä vain ylhäältä katsottaessa) näyttöä kehon ulkopuolella tehdyistä havainnoista NDE-kokemuksen aikana, niin ne tarjoaisivat erittäin vakavan haasteen mille tahansa naturalistiselle selitykselle. Van Lommelin esittämä tapaus ei ole ainutlaatuinen: vuoteen 2007 mennessä oli raportoitu yhteensä 40 tapausta, joissa kuolemanrajakokemuksen yhteydessä tehtyjä tarkkoja havaintoja oli saatu vahvistettua luotettavana pidetyistä lähteistä (Holden, 2007). Nämä tapaukset osoittavat ainakin sen, että pelkkä hallusinaatio ei voi olla NDE-kokemuksen selityksenä.
VAN LOMMEL samoin kuin monet muutkin alan tutkijat ovat vakuuttuneita siitä, että tapausten selittäminen ei onnistu uskottavasti nykyisen aivotutkimuksen paradigman puitteissa (kirjassa esitellään nykyisen aivotutkimuksen tuloksia ja avoimia ongelmia). Van Lommel esittää, että NDE-tutkimuksen tulokset viittaavat voimakkaasti siihen, että tietoisuus ei ole aivojen tuottama ilmiö, vaan aivot toimivat tietoisuuden välittäjänä. Ei liene yllättävää, että kaikki eivät jaa tätä tulkintaa: esimerkiksi Braithwaiten (2008) mielestä NDE-tutkimuksen löydökset ovat täysin yhteensopivia nykyisen neurotieteen kanssa. On myös syytä todeta, että vakuuttavastikin verifioiduille NDE-havainnoille on esitetty mahdollisia naturalistisia selityksiä (Augustine, 2007).
Kirjan loppuosassa van Lommel esittelee teoriaansa tietoisuuden ja aivojen suhteesta. Tämä osuus ei ainakaan tämän kirjoittajaa vakuuta. Van Lommel perustelee teoriaansa kvanttimekaniikalla ja sen yhteydellä tietoisuuden ongelmaan. Niinpä hän tekeekin katsauksen kvanttimekaniikan kiehtoviin käsitteisiin: mm. todennäköisyysaallot, komplementaarisuusperiaate, kietoutuminen (entanglement), epälokaalisuus ja epätarkkuusperiaate saavat osansa. Van Lommel esittää, että tietoisuus olisi biologisessa systeemissä esiintyvä, kvanttimekaanisen kietoutumisen kaltainen ilmiö. Normaali päivätietoisuus ja NDEkokemusten ei-paikallinen tietoisuus olisivat komplementaarisia ilmiöitä aivan kuten valon aalto- ja hiukkasominaisuudet. On erittäin vaikea nähdä kuinka aivot voisivat mitenkään olla koherentissa kvanttitilassa, joka edellyttäisi erittäin huolellisesti eristettyä systeemiä ja hyvin matalaa lämpötilaa.
Lisäksi van Lommel spekuloi, että kvanttimekaniikan ohella myös DNA:lla on merkittävä rooli ei-paikallisen tietoisuuden siirrossa. Näyttää vahvasti siltä, että van Lommel ei ole tietoisuudenteoriaansa kehitellessään harjoittanut riittävää lähdekritiikkiä.
Van Lommelin kirja tarjoaa puutteistaan huolimatta varsin hyvän yhteenvedon NDE-tutkimuksen nykytilasta. Ainakin sen empiirinen osa avaa mielenkiintoisia näköaloja keskusteluun aivojen ja tietoisuuden välisestä suhteesta. Onko kirjassa sitten todisteita siitä, että tietoisuus todellakin selviytyisi kuolemasta kuten kirjan otsikko antaa aihetta olettaa? Van Lommel toteaa tähän, että NDE-tutkimus ei voi antaa pitävää näyttöä tietoisuuden säilymisestä, koska kliinisestä kuolemasta huolimatta NDE-kokijat eivät ole ”lopullisesti” kuolleita. Toki NDE-tutkimuksen tulokset ovat yhteensopivia tietoisuuden säilymisen kanssa; tämä ei tietenkään ole yllätys suurelle osalle ihmiskuntaa, jonka uskonnolliset tai filosofiset näkemykset sisältävät samansuuntaisen ajatuksen muodossa tai toisessa. Laajempaa tiedeyhteisöä NDE-alan tutkimuksen tulokset eivät vielä vakuuta, mutta tieteellinen keskustelu asiasta jatkuu.
LÄHTEET:
Augustine, K. (2007). Does paranormal perception occur in near-death experiences? Journal of Near Death Studies, 25, 203-236. Laajempi artikkeli saatavissa Internetistä osoitteesta http://www.infidels.org/library/modern/keith_augustine/ HNDEs.html (sivulla vierailtu 3.2.2012).
KESKUSTELUA
MUUTAMA HUOMIOOIKEAKIELISYYDESTÄ
uha Leinivaaran kirjoitus ”Skandaalit uusiin ulottuvuuksiin” (Skeptikko 5/2011) kertoo mielenkiintoisesti siitä uskomattomasta huuhaasta, jota muudan Alex Jones levittää USA:ssa. Eräs lause herätti ihmetystä: ”...Jones ilmoitti kuulijoilleen, että Illuminati on varmistamassa Hillary Clintonia seuraavaksi presidentiksi.” Mikä ihmeen ”Illuminati”? Iso alkukirjain ja verbin yksikkömuoto synnyttävät vaikutelman, että kyseessä on erisnimi. Kyseessä on monikon nominatiivi latinan sanasta illuminatus (valaistai valistunut), joten suomessa sanotaan ”illuminaatit ovat…” Illuminaatien järjestön perusti Adam Weischaupt 1700-luvun jälkipuoliskolla. Myöhemmin on perustettu
Braithwaite, J. (2008). Towards a Cognitive Neuroscience of the Dying Brain. Skeptic magazine, vol. 21 No 2. Artikkeli saatavissa Internetistä osoitteesta http://www.ukskeptics.com/the-dying-brain.php (sivulla vierailtu 3.2.2012).
Blackmore, S. (1993). Dying to Live: Science and the Neardeath Experience. London: Grafton.
Blanke O, Ortigue S, Landis T, Seeck M. (2002). Neuropsychology: stimulating illusory own-body perceptions. Nature, 419, 269–270.
French, C. (2001). Dying to know the truth: visions of a dying brain, or false memories? Lancet, 58(9298). Artikkeli saatavissa Internetistä osoitteesta http://www.horizonresearch.org/Uploads/sdarticlefrench.pdf (sivulla vierailtu 3.2.2012).
Greyson B. (2010). Hypercapnia and hypokalemia in near-death experiences. Crit Care. 2010;14(3):420; author reply 420-1. Artikkeli saatavissa Internetistä osoitteesta http://ccforum.com/content/14/3/420 (sivulla vierailtu 3.2.2012).
Holden, J. (2007). More things in heaven and earth: A response to ”Near-Death Experiences with Hallucinatory Features.” Journal of Near-Death Studies, 26(1), 33-42.
Parnia, S., Fenwick, P . (2002). Near death experiences in cardiac arrest: Visions of a dying brain or visions of a new science of consciousness. Resuscitation, 52, 5-11. Artikkeli saatavissa Internetistä osoitteesta http://folk.uio.no/benjamil/neardeath/neardeath3.pdf (sivulla vierailtu 3.2.2012).
van Lommel P , van Wees R, Meyers V, Elfferich I. (2001). Near-Death Experience in Survivors of Cardiac Arrest: A prospective Study in the Netherlands. Lancet, 358(9298), 2039– 45. Artikkeli saatavissa Internetistä osoitteesta http://profezie3m.altervista.org/archivio/TheLancet_NDE.htm (sivulla vierailtu 3.2.2012).
Kuopion Lyseon lukiossa fysiikan vanja dosenttina Jyväskylän yliopistossa. alunperin lehdessä Tieteessä tapahtuu
Kirjoittaja toimii hempana lehtorina Teksti on julkaistu 7/2011.
samannimisiä järjestöjä.
Samalla nipottaisin pääkirjoituksen kielenkäytöstä. Siellä laskin viisi tämäntyyppistä virhettä: ”Kukaan presidenttiehdokkaista ei allekirjoita väitettä, että 'vaikka lehdissä julkaistavat horoskoopit ovat lähinnä viihdettä…'”. Jos kirjoitetaan ”väite että…”, sen jälkeen ei tule lainausmerkkejä.
Yhtä ja toista voisin kertoa epäonnistuneista oikeakielisyystaisteluistani, mutta jääköön toiseen yhteyteen.
S. Albert Kivinen Dos. Emer. Helsinki
SKEPSIKSEN
HAASTE
10 000 EUROA
38+7$$1$.7((16,//(-2.$78277$$
VALVOTUISSA OLOSUHTEISSA
PARANORMAALIN ILMIÖN.
Dosentti Hannu Karttunen Ja Taikuri Iiro Seppänen Ovat Lupautuneet Maksamaan Kumpikin 2500 Euroa Edellä Mainitusta Kokonaissummasta. Haastesumma Voidaan Maksaa Myös Humanoidistipendinä – 10 000 Euroa Puhtaana Ulottimeen Sille Humanoidille, Joka Itse Noutaa Stipendin Ja Antaa Samalla Dna- (tai Vastaavan) Näytteen. Poikkeustapauksessa Summa Voidaan Myös Maksaa (mikäli Esimerkiksi Henkilötunnuksen Tai Pankkikortin Saanti On Osoittautunut Humanoidille Vaikeaksi) Mukana Seuraavalle Ihmiskontaktiseuralaiselle.
Liity Skepsiksen Jäseneksi!
Kuka Tahansa Kiinnostunut Voi Hakea Jäsenyyttä Koulutustaustasta Ja Elämänkokemuksesta Riippumatta, Kun Hän Hyväksyy Yhdistyksen Säännöissä Määritellyn Tarkoituksen Ja Toimintaperiaatteet.
Yhdistyksen Kalenterivuosittainen Jäsenmaksu Vuodelle 2012 (sis. Skeptikko-lehden Tilauksen) On 25 € Tai Alle 24-vuotiailta 12,50 € (jos Olet Alle 24-vuotias, Ilmoita Syntymäaikasi).
Voit Myös Tilata Skeptikko-lehden Liittymättä Jäseneksi. Tilausmaksu On 25 € / Vuosi. Jos Liityt Keskellä Vuotta, Sinulle Toimitetaan Kaikki Kuluvana Vuonna Ilmestyneet Skeptikko-lehdet Jälkeenpäin.
Voit Liittyä Skepsikseen Netissä Tai Lähettämällä Vapaamuotoisen Hakemuksen Sihteerillemme: Anna-liisa Räihä, Borgströminkuja 1 B 19, 00840 Helsinki.
Täytä Jäsenhakemuskaavake: Www.skepsis.fi/liity/
25 Vuotta Kysymyksiä
Skepsis Ry:n Yhteystiedot Postiosoite: Pl 483, 00101 Helsinki Internet: Www.skepsis.fi Pankkiyhteys: Aktia Fi13 4055 2920 1119 88
Jäsenasiat, Lehtitilaukset, Osoitteenmuutokset Anna-liisa Räihä Borgströminkuja 1 B 19 00840 Helsinki Puh. (09) 698 1976 Membership@skepsis.fi
Skepsiksen Hallitus Vuonna 2012: Puheenjohtaja Pertti Laine Varapuheenjohtaja Otto J. Mäkelä, Ville Aarnikko, Denis Galkin, Juha Leinivaara, Heikki Nevala, Tiina Raevaara.
Alueyhteyshenkilöt Joensuu: Vesa Tenhunen Puh. 0400 935 893 Vesa.tenhunen@skepsis.fi
SKEPSIS RY ON VUONNA 1987 PERUSTETTU
SUOMALAISTEN SKEPTIKKOJEN YHDISTYS.
Skepsiksen Vuonna 2009 Muutettujen Sääntöjen
Mukaan Yhdistyksen Tarkoitus On:
– Edistää Kriittistä Ajattelua, Tieteellisen Tiedon
Hankintamenetelmien Opetusta Sekä Tieteeseen
Ja Järkeen Perustuvaa Käsitystä Maailmasta.
– Edistää Kiisteltyjen Tai Erityisen Poikkeuksellis-
Ten Väitteiden Tieteellistä Tarkastelua.
– Edistää Keskustelua Tieteelliseen Maailmanku-
Vaan Liittyvistä Tärkeistä Aiheista.
– Ylläpitää Tällaisesta Toiminnasta Kiinnostunei-
Den Ihmisten Verkostoa, Järjestää Kokouksia Ja
Keskustelu- Ja Luentotilaisuuksia Sekä Harjoit-
Taa Tiedotus- Ja Valistustoimintaa.
Yhdistys On Poliittisesti, Aatteellisesti Sekä Us-
Konnollisesti Sitoutumaton. Yhdistyksen Varsi-
Naiseksi Jäseneksi Voidaan Hyväksyä Yksityinen
Henkilö Tai Oikeustoimikelpoinen Yhteisö, Joka Hy-
Jyväskylä: Juha Merikoski Puh. 040 755 1820 Juha.merikoski@skepsis.fi
Oulu: Mikko Repka Puh: 050 482 1419 Mikko.repka@skepsis.fi
Tampere: Jose Ahonen Puh. 040 558 7497 Jose.ahonen@skepsis.fi
Turku: Heikki Kujanpää Puh. 044 022 0420 Heikki.kujanpaa@skepsis.fi
Skepsis Ry:n Tieteellinen Neuvottelukunta Tnk:n Puheenjohtaja, Professori Jukka Maalampi (hiukkasfysiikka), Professori Kari Enqvist (fysiikka), Professori Mika Hemmo (oikeustiede), Pst Virpi Kalakoski (psykologia), Professori Hannu Karttunen (tähtitiede), S. Albert Kivinen (filosofia), Professori Hanna Kokko (biologia, Ekologia), Professori Eerik Lagerspetz (yhteiskuntatiede/ filosofia), Professori Hannu Lauerma (lääketiede), Professori Anto Leikola (biologia, Oppihistoria), Dosentti Marjaana Lindeman (psykologia), Dosentti Juha Merikoski (fysiikka), Dosentti Markku Myllykangas (terveyssosiologia), Dosentti Ilkka Pyysiäinen (uskontotiede), Professori Jeja Pekka Roos (sosiaalipolitiikka), Dosentti Veijo Saano (lääketiede), Anssi Saura (biologia).
Väksyy Yhdistyksen Tarkoituksen Ja Toimintaperi-
Aatteet. Kannattavaksi Jäseneksi Voidaan Hyväk-
Syä Yksityinen Henkilö Tai Oikeustoimikelpoinen
Yhteisö, Joka Haluaa Tukea Yhdistyksen Tarkoitus-
Ta Ja Toimintaa.
Yhdistys Julkaisee Viisi Kertaa Vuodessa Ilmesty-
Vää Skeptikko-lehteä.
Mallia Yhdistykselle Haettiin Yhdysvalloissa 1976
Perustetusta Csicopista (committee For The
Scientific Investigation Of Claims Of The Paran-
Ormal), Mikä Ilmenee Mm. Yhdistysten Saman-
Kaltaisina Toimintaperiaatteina. Skepsis Ry Toi-
Mii Kuitenkin Itsenäisesti, Vaikkakin Yhteistyössä
Csicopin (nykyään Csi – The Committee For
Skeptical Inquiry) Ja Muiden Vastaavien Järjestö-
Jen Kanssa.
Yhdistys On Ecson (european Council Of Skepti-
Cal Organisations) Ja Tieteellisten Seurain Valtuus-
KIRJATARJOUS SKEPSIKSEN JÄSENILLE - Richard Wiseman: YLILUONNOLLINEN ILMIÖ
“tämän Kirjan Luettuasi Huomaat, Miksi Omat Aivosi Ovat Paljon* *‘yliluonnollisemmat’ Kuin Mitkään Kirjan Kuvaamat Paranormaalit Ilmiöt.”
New Scientist
Tarjoushintaan Skepsis Ry:n Etuna!
On Varma Yhdestä Asiasta: Olemassa. Hän Osoittaa Kirjassaan, Löytää Jotain Paljon Ihmeellisempää –
Professori Richard Wiseman Yliluonnollisia Ilmiöitä Ei Ole Että Niiden Sijaan Voimme Oman Päämme Sisältä.
Wiseman Nappaa Kiinni Haamun Lakananliepeestä Selvittääkseen, Mikä Saa Ihmiset Kokemaan Mahdottomia, Näkemään Näkymättömiä Ja Uskomaan Ihmeisiin. Viihdyttävästi Kirjoitettu Teos Vie Lukijansa Tarkkailemaan Silmänkääntäjiä Työssään, Seuraamaan Spiritistisiä Istuntoja Ja Tapaamaan Telepaattisen Koiran Sekä Intialaisen Gurun. Ennen Kaikkea Kirja On Kiehtova Matka Omaan Mielikuvitukseemme. Se Muistuttaa, Että Totuus Aivoistamme On Tarua Ihmeellisempi. Kirjassa On Myös Tehtäviä Ja Qr-koodeja, Joiden Kautta Pääsee Käsiksi Kirjan Lisämateriaaleihin Verkossa.
Wiseman Toimii Psykologian Professorina Hertfordshiren Yliopistossa Ja On Brittimedian Lainatuin Psykologi. Hän On Työskennellyt Myös myytinmurtajat- Ja mentalist-sarjojen Asiantuntijana.
Skepsis Ry:n Etuna Saat Kirjan 25 %:n Alennuksella
“yliluonnollinen vetää Ihmisiä Puoleensa.me Haluamme Outojen Ja Aavemaisten Juttujenolevan Totta. Wiseman Osoittaa, Että Paljonjännittävämpää On Paljastaa Huijarit, Puhaltaapois Keijupöly Ja Päästää Sisään Järjen Valo.”
Richard Dawkins
21,50 €
saat Kirjan 25 %:n
Tilauskuponki
alennuksella Suoraan
Tilaan Skepsis Ry:n Etuna ___ Kpl Yliluonnollinen Ilmiö Hintaan Lisätään Postikulut
kustantajalta!
Tilaa • Viereisellä Tilauskupongilla
• Puh. 010 421 4200
Huom! Mainitse Tilatessasi Kampanjakoodi Skepsis, Niin Saat Kirjan Alennetulla Hinnalla.
