(engl. yoga). Länsimaissa jooga yhdistetään yleensä Intiaan, jossa pyhät miehet vääntävät itsensä mitä ihmeellisimpiin asentoihin. Jotkut käsittävät sen puolestaan terveyttä edistäväksi liikuntamuodoksi. Tällaista asentoja eli asanoita ja hengitysharjoituksia sisältävää joogaa kutsutaan hatha-joogaksi.
Intiassa jooga on kuitenkin huomattavasti kokonaisvaltaisempi järjestelmä. Se on yksi monista hindulaisista koulukunnista, mutta joogan päätavoite on yleishindulainen: vapautua maallisesta kärsimyksestä ja erityisesti uudestisyntymisestä. Tämä tapahtuu ymmärtämällä, että koko maailmankaikkeus on yhtä. Jopa sanskriitin kielinen nimitys jooga (ykseyttäminen, yhdistäminen) kertoo tästä.
Jooga antaa teoretisoinnin sijaan käytännön neuvoja valaistumisen saavuttamisesta. Patanjalin Yogasutra (n. 100 eaa.) on yksi joogan keskeisimmistä klassikoista. Hän esittelee siinä kahdeksanportaisen ohjelman valaistumiseen. Portaista ensimmäinen on yama eli pidättäytyminen väkivallasta, valheesta, varastamisesta, liiallisuuksista ja omaisuudesta. Toinen porras, niyama, sisältää lupauksen puhtaudesta, tyytyväisyydestä, askeettisuudesta, pyhien kirjoitusten opiskelusta sekä elämisestä Jumalan kanssa. Vasta kolmannella portaalla mukaan tulevat asanat eli ruumiinharjoitukset. Neljäs porras sisältää pranayaman eli hengitysharjoitukset. Hengitysharjoituksia seuraavat aisteja ja keskittymistä harjaannuttavat pratyahara- ja dharana-portaat. Meditaation eli dhyanan kautta päästään valaistumiseen, samadhiin.
Joogan tarkoituksena on siis tiedostaa ja hallita omaa kehoa täydellisen tietoisuuden saavuttamiseksi. Valaistuminen ei kuitenkaan ole kiinni tekniikoiden kokonaisuudesta, vaan sen voi saavuttaa myös harjoittamalla ainoastaan jotain tiettyä tekniikkaa (hatha-jooga, meditaatio) tai itseasiassa millä tahansa käytännöllisellä toiminnalla. Intiassa jälkimmäisistäkin käytetään nimitystä jooga. Intiassa jooga ei siis ole sidottu tiettyihin tekniikoihin.
Kokemuksellisen tietoisuuden lisääntyessä joogien väitetään kykenevän tuottamaan parapsykologisia ilmiöitä, siddhejä. Myös itsehillinnän väitetään johtaneen kykyyn säädellä tietoisesti muun muassa sydämensykettä, verenpainetta ja kehon lämpötilaa.