(engl. witchcraft). Noituus on tyypillisesti yhdistetty länsimaissa Saatanaan ja hänen palvontaansa, mutta noituus on ollut eri aikoina ja eri paikoissa pahantahtoisuuden ohella myös hyväntahtoista. Noidat ovat siis esimerkiksi loitsuamalla tai uhraamalla yrittäneet edistää maan hedelmällisyyttä tai ihmisten terveyttä, mutta toisaalta he ovat kyllä langettaneet kirouksia. Noitien asema onkin ollut jossain määrin kaksinainen: heitä on pidetty kylän viisaina ja parantajina, mutta myös pahuuden lähettiläinä. Karmeimmillaan noitajahti oli katolisen kirkon inkvisition valtakaudella, jolloin parantajia, harhaoppisia, juutalaisia ja poliittisia vastustajia kidutettiin, hukutettiin ja poltettiin roviolla. Vielä nykyäänkin on mahdollista kuulla maailmalla tapahtuneista tapauksista, joissa kyläläiset ovat syyttäneet jotain henkilöä noituudesta ja käyttäneet oman käden oikeutta.
Noituutta esiintyy myös nykyaikaisissa tietoyhteiskunnissa. Erityisesti naiset ovat ottaneet noituuden omakseen. He ovat vieraantuneet kristillisestä perinteestä ja alkaneet palvoa jollakin nimellä tunnettua jumalatarta. Tällöin on jo kyse noituudesta uskontona, ei pelkästään magiana.