Toukokuun 28. kuulimme suruviestin: Suomen tunnetuin skeptikko Nils Mustelin oli menehtynyt haimasyöpään.
Skepsiksen perustajajäsen Nils Mustelin toimi yhdistyksen varapuheenjohtajana sen kaksi ensimmäistä vuotta ja puheenjohtajana vuodet 1989–1992. Skepsiksen ensimmäiseksi kunniajäseneksi hänet kutsuttiin 1997.
Vuosikymmenien aikana Mustelin puhui ja kirjoitti paljon avaruudesta ja muusta, mitä luonnontieteen tutkimus oli saanut selville. Hänen vahvimpana kannustimenaan oli ilo saada jakaa muiden kanssa niitä huikaisevia näkymiä ja visioita, joita tiede oli hänelle itselleen antanut. Aina kouluajoista saakka hän oli ollut tietoinen siitä, että luonnontieteellinen maailmankuva on täysin tuntematon suunnattoman monille myös korkeasti koulutetuille ihmisille. Vähitellen hän havaitsi ja koki yhä epämiellyttävämmäksi sen, että yhteiskunnassamme on myös vahvoja voimia, jotka häikäilemättä käyttävät tätä tietämättömyyttä hyväkseen markkinoidakseen oppeja ja palveluja, jotka ovat peräisin suoraan pimeimmältä keskiajalta. Tämä tietoisuus sai hänet osallistumaan aktiivisesti Skepsiksen perustamiseen vuonna 1987 ja käyttämään sen jälkeen paljon aikaa ja energiaa kuluttajavalistukseen, joka koski mm. astrologiaa, vaihtoehtolääkintää ja muuta taikauskoon perustuvaa rajatietoa.
Erityisesti Mustelin muistetaan keksimästään sporalogiasta, jonka mukaan raitiovaunujen sijainti reiteillään ihmisen syntymähetkellä vaikuttaa tämän luonteeseen määrätyillä tavoilla. Kyseessä oli keino näyttää, miten helppo on rakentaa systeemejä, jotka käyttävät samanlaisia tuulesta temmattuja argumentteja, fraaseja ja analogioita kuin astrologia.
Mustelin kirjoitti myös Skeptikkoon. Hänen viimeiseksi artikkelikseen jäi pääkirjoitus viime vuoden numeroon 3, joka jaettiin kaikille filosofian ja elämäntiedon opettajien yhdistyksen FETO:n jäsenille.
Skeptikko omisti numeronsa 2/2001 kokonaan Mustelinille, joka täytti kyseisen vuoden elokuussa 70 vuotta. Haastatellessani Mustelinia hän kertoi, että tärkein Skepsiksen tehtävä on levittää tervettä järkeä, kriittisyyttä ja luotettavaa tietoa erityisesti nuorille ihmisille. ”Ne, jotka ovat jo ehtineet tarttua erilaisiin uskomuksiin, ovat yleensä menetettyä viljaa.”
Tieto ja inhimillisyys olivat Mustelinin mukaan tärkeimmät työkalumme tulevaisuuden rakentamisessa. ”Tarvitsemme tietoa voidaksemme suunnistaa alati kasvavassa informaatiotulvassa ja suojautua taitavasti markkinoidulta huuhaalta. Inhimillisyyttä tarvitsemme sekä johtotähtenä että työkaluna, tunteaksemme vastuuta yhteiskunnan huono-osaisista ja hätää kärsivistä, niin omassa maassamme kuin muualla maailmassa, ja käyttääksemme tietoamme niin, että Tellus-planeetasta tulee vähitellen yhä parempi koti sen asukkaille”, hän kirjoitti nettisivuillaan www.mustelin.net.
Nämä arvot muodostivat perustan hänen toiminnalleen tiedemiehenä, kansainvälisenä virkamiehenä ja skeptikkona.
Kahdeksansivuisessa Skeptikon syntymäpäivähaastattelussa Mustelin totesi, että elämän tarkoitus on se, että itse kokee elämän mielekkäänä ja pystyy tekemään toistenkin elämästä elämisen arvoisen. Hän sanoi, että elämän tarkoitus on myöskin se, että ihminen tuntee pystyvänsä tekemään jotakin hyvää ja hyödyllistä, jättämään jälkeensä positiivisia muistikuvia.
Siinä Nils Mustelin eittämättä onnistui.
Nils Mustelinin aloitteesta Skepsis on perustanut Nils Mustelinin rahaston, jonka tarkoituksena on antaa taloudellista tukea Skepsiksen toimialaan liittyvää tieteellistä työtä ja julkaisutoimintaa varten.
Kirjoittaja Risto K. Järvinen on Skeptikko-lehden päätoimittaja.
