Letetaan, Ettei Sinulla Ole Ollut Mielipidettä Eikä Juuri Tietoakaan Suomen Armeijan Nykykäytännöstä, Jonka Mukaan Miespuolisten Varusmiesten On Leikattava Tukkansa Niin Lyhyeksi, Että Niska Ja Korvat Näkyvät. Luet Sanomalehteä Ja Silmiisi Osuu Seuraavanlainen Kirjoitus:

Kristillisdemokraattien Puheenjohtaja, Kansanedustaja Päivi Räsänen On Jättänyt Hallitukselle Kirjallisen Kysymyksen, Jossa Hän Vaatii Toimia Pitkien Hiusten Sallimiseksi Myös Miessotilaille. Räsäsen Pontimena On Paitsi Sukupuolten Tasa-arvo, Myös Ensi Kesänä Varusmiespalveluksensa Aloittava Oma Poikansa, Jolla On Pitkät, Luonnonkiharat Hiukset. Ruotsin Armeijassa Sallitaan Varusmiehille Hiusverkot, Mutta Meillä On Syytä Pysyä Nykykäytännössä, Jossa Varusmiesten Tukka On Leikattava Niin Lyhyeksi, Että Niska Ja Korvat Näkyvät. Useimmat Varusmiehet Siirtyvät Palvelusaikana Käytännöllisistä Syistä Vapaaehtoisesti Tätäkin Lyhyempään Tukkamuotiin. Hulmuavista Hiuksistaan Tuttu Idols-tuomari Jone Nikula Totesikin Ilta-sanomissa Osuvasti, Että ”räsänen On Tainnut Sotkea Huolestuneen Äidin Ja Kansanedustajan Roolit Keskenään.” (turun Sanomat 5.1. 2007, S. 2, 2. Pääkirjoitus)

Meille, Että On Joku, Jonka Muhiuskäytäntöä Tulisi Muuttaa. Tekijät Taas Tuntuvat Ajatteleon Hyvä Ja Perusteltu. Ole-

Kirjoitus Raportoi Kaan Armeijan Nykyistä Tämän Pääkirjoituksen Van, Että Nykykäytäntö

Tetaan Edelleen, Että Haluat Päättää, Onko Sinulla Nyt Riittävästi Todistusaineistoa Muodostaa Asiasta Kanta, Tai Tarkemmin Ottaen, Ovatko Pääkirjoittajat Esittäneet Sellaiset Perusteet, Jotka Kumoavat Päivi Räsäsen Esittämät Argumentit Nykykäytännön Muuttamiselle. Millaisia Seikkoja Tällaisessa Harkinnassa Tulisi Ottaa Huomioon? Ensimmäiseksi Meidän On Todettava, Ettemme Vielä Täsmälleen Tiedä Mitä Kaikkea Päivi Räsänen On Kirjallisessa Kysymyksessään Todennut Ja Mitä Perusteluja Hän On Muutokselle Esittänyt. Kirjoitus Mainitsee Vain Yhden Perusteen, Sukupuolten Tasa-arvon. Kuten Tavallisesti, Ilman Että Haemme Dokumentin Käsiimme, Emme Voi Varmasti Tietää Mitä On Todettu Ja Argumentoitu. Joudumme Luottamaan Siihen, Että Sanomalehden Pääkirjoittajat Ovat Tiivistäneet Kirjallisen Kyselyn Keskeiset Perustelut. Sen Lisäksi, Tämän Kirjoituksen Perusteella Emme Tiedä Tarkasti Mitä Perusteita Nykyiselle Käytännölle On. Lähtökohtamme Ovat Siis Vajavaiset Rationaalisen Kannan Muodostamiseen Kysymykseen, Onko Armeijan Nykykäytäntö Järkevä Tai Hyväksyttävä Uuden Argumentoinnin Valossa. Mutta Tilanne Ei Kuitenkaan Ole Täysin Toivoton. Ensinnäkin, Olemme Jo Edenneet Tiedollisesti. Harkitsematta Lukemaamme Lainkaan Olisimme Jo Saattaneet Ajatella, Että Meillä On Nyt Perusteet Uskoa, Että Nykykäytäntö On Hyvä.tätähän Kirjoitus Yrittää Todistella Ja Kun Lähtökohtaisesti Oletamme, Että Ihmiset Esittävät Järkeviä Kantoja, Me Uskomme Usein Kuulemaamme Ja Lukemaamme. Toiseksi, Kun Muistamme Kokonaistilanteen, Voimme Asianmukaisesti Arvioida Miten Tasokasta Argumentaatiota Meille On Esitetty

Eli Pohtia, Antaako Tämä Argumentaatio Jonkinlaisen Alustavan Syyn Uskoa, Ettei Nykykäytäntöä Ole Syytä Muuttaa Uudesta Argumentoinnista Huolimatta. Kirjoituksen Alku Välittää Meille Käsityksen Kokonaistilanteesta. On Olemassa Tietty Käytäntö, Jota Joku Haluaa Muuttaa. Mitä Tämä Tarkoittaa Todistuksellisesti? Yleensä Ajattelemme, Että Se, Joka Haluaa Muuttaa Nykyisiä Uskomuksiamme Tai Käytäntöjä, On Velvollinen Argumentoimaan Muutoksen Puolesta. Niin Sanottu Todistuksen Taakka On Muutoksen Vaatijalla Eli Tässä Tapauksessa Räsäsellä.tämä Asettelu Perustunee Ajatukseen, Että Nykykäytäntöön Tai Nykyisiin Uskomuksiin On Päädytty Hyvin Perustein Ja Siksi Sen, Joka Haluaa Muutosta, On Esitettävä, Että Nykykäytäntöä Vastaan On Hyviä Perusteita. Oletus Nykytilanteen Hyvyydestä Ei Tietenkään Aina Ole Järin Hyvä. Mikäli Pitäisimme Siitä Aina Jääräpäisesti Kiinni, Voisimme Edelleen Asua Luolassa, Uskoa, Että Aurinko Kiertää Maata, Että On Moraalisesti Oikein Pitää Orjia Tai Estää Henkilöä Vaikuttamasta Yhteiskuntaan Tai Yleensä Toteuttamasta Itseään Hänen Sukupuolensa Perusteella. Mutta Siitä Huolimatta Todistuksen Taakan Asettaminen Muutoksen Vaatijalle On Meidän Oman Tiedollisen Tilanteemme Ja Ponnistelujemme Kannalta Järkevää. Meidän Täytyy Lähteä Siitä, Mitä Nyt Uskomme Tietävämme. Tyypillisesti Jokaista Nyt Järkeväksi Nähtyä Uskomuksen Tai Toiminnan Muutosta Kohden On Ollut Lukematon Määrä Ehdotuksia, Jotka On Hyvästä Syystä Hylätty. Mutta Miten Kirjoitusta Tulisi Tämän Arvioida Todistuksen Taakan Suhteen? Se Tuntuu Esittävän, Että Nykytilanne On Oikeutettu Huolimatta Räsäsen Argumentoinnista.vaatimus Muutoksesta Perustuu Ilmeisesti Sukupuolten Tasa-arvoon, Eli Siihen, Että Vaatimus Hiusten Leikkuusta Ei Koske Naisia. Sukupuolten Erilainen Kohtelu On Meistä Yleensä Epäilyttävää, Joten Räsäsen Vaatimus Tuntuu Ensi Näkemältä Perustellulta Ja Tuntuisi Synnyttävän Vähintään Vaatimuksen Pe- 1 Rustella Erilainen Kohtelu Selkeämmin. Oletettavasti Kirjoittajat Pyrkivät Nyt Siis Tarjoamaan Argumentteja, Joiden Mukaan Erilainen Kohtelu On Perusteltua. Mitkä Sitten Toimivat Kirjoituksessa Perusteena Tätä Muutosehdotusta Vastaan? Kirjoitus Toteaa, Ettei Jokaisessa Kansallisessa Armeijassa Ole Vastaavaa Tilan-

Netta. Tämän Merkittävyyttä Tunnutaan Vastustavan Väitteellä ”meillä On Syytä Pysyä Nykykäytännössä”. Toinen Perusteelta Vaikuttava Väite On, Että Jotkut Lyhentävät Vapaaehtoisesti Tukkaansa Vielä Enemmän. Lopuksi Viitataan Siihen, Että Eräs Julkisuuden Henkilön Mukaan Aloite Perustuu Roolien Väärinymmärtämiseen. Miten Kirjoituksen Esittämiä Argumentteja Tulisi Arvioida? Ensin On Syytä Muistaa, Että Analysointia Ja Arviointia Tulisi Ohjata Niin Sanottu Laupeuden Periaate.tällä Tarkoitetaan, Että Meidän On Tulkittava Toisten Perusteluja Ja Kirjoituksia Mahdollisimman Laupeasti, Eli Siten, Että Ne Olisivat Niin Vahvoja Kuin Mahdollista. Nyt Kriittinen Lukija Tietysti Kysyy Miksi? Perustelu Voisi Olla Seuraavanlainen. Meillä On Syytä Olettaa, Että Kanssaihmisemme Ovat Järkeviä. Se Saa Meidät Olettamaan, Että Tällaisessa Kirjoituksessa Kirjoittajat Ovat Yrittäneet Vaikuttaa Meihin Järkevin Perustein. Siksi Emme Voi Tyytyä Siihen, Että Saisimme Kirjoittajan Näyttämään Naurettavalta Tulkitsemalla Hänen Kirjoitustaan Liian Pikaisesti Tai Pahantahtoisesti.tarkoitus Oli Päättää, Onko Meille Tarjottu Hyviä Perusteita Jättää Muutosesitys Hyväksymättä. Jos Nyt Vain Pikaisesti Rakennamme Kirjoittajan Perusteluista Jonkinlaisen Irvikuvan, Olemme Menettäneet Mahdollisuuden Harkita Asiaa Rationaalisesti. Itse Asiassa Laupeuden Periaatetta Ei Ensisijaisesti Motivoikaan Laupeus, Vaikka Sekin On Osa Periaatteen Motivaatiota, Vaan Tiedollisen Etenemisen Halu: Muotoilemalla Kirjoittajien Argumentaatiosta Mahdollisimman Vahvan Annamme Itsellemme Mahdollisuuden Harkita Sitä, Millä Todella Voisi Olla Väliä. Keksittyjen Irvikuvien Alas Ampuminen On Tiedon, Ja Tieteen, Kannalta Ajan Haaskausta. Ensimmäinen Peruste Kirjoituksessa Argumentoi, Ettei Se, Että Kaikissa Saman Tyyppisissä Armeijoissa Ei Ole Samaa Käytäntöä, Ole Itsessään Riittävä Syy Muutokselle Täällä. Mutta Tämä Argumentti On Hieman Hankala Tulkita, Sillä Perusteeksi Tunnutaan Antavan Vain Väite, Että Meillä On Syytä Pysyä Nykykäytännössä. Tämä On Kuitenkin Todistettava Väite, Joten Sen Ei Tule Esiintyä Perusteissa. Päätelmänä Se Olisi Virhepäätelmä Nimeltä Kehäpäätelmä. Tässä Muodossaan Ensimmäistä Argumenttia Ei Voi Pitää Painavana.

Toinen Peruste On, Että Jotkut Siirtyvät Vapaaehtoisesti Vielä Lyhempään Tukkamuotiin. Ei Ole Taaskaan Aivan Selvää, Mitä Kirjoittajat Tällä Tahtovat Sanoa.tällä Voitaisiin Viitata Siihen, Että Armeijan Olosuhteet Motivoivat Lyhyet Hiukset.tämä Voi Hyvinkin Pitää Paikkansa, Mutta Kirjoittajat Eivät Kuitenkaan Tarjoa Meille Näitä Perusteita. Tässä Törmäämme Jälleen Seikkaan, Joka On Tavallisesti Ongelma: Ajan Ja Tilan Puute. Pääkirjoittajat Tekevät Työtään Kovan Aikataulupaineen Alla Ja Mielipide On Esitettävä 2. Pääkirjoituksessa Ytimekkäästi. Me Voimme Kuitenkin Arvioida Vain Esitettyjä Perusteluja. Se, Että Jotkut Toimivat Vapaaehtoisesti Tietyllä Tavalla, Ei Vielä Sinänsä Ole Riittävä Peruste Sille, Että Kyseisen Tavan Tulisi Olla Pakollinen. Monet Ihmiset Tekevät Asioita Hyväksyttävästi Vapaaehtoisesti, Mutta Se Ei Liene Kenenkään Mielestä Riittävä Peruste Tehdä Kaikkea Vapaaehtoista Pakolliseksi. Argumentti Siis Ei Vaikuta Painavalta. Kirjoituksesta Voidaan Lisäksi Väittää Löytyvän Kaksi Klassista Argumenttityyppiä, Jotka Tunnetaan Virhepäätelminä: Niin Sanottu Argumentum Ad Hominem, Eli Ihmiseen Vetoaminen, Ja Argumentum Ad Verecundiam, Eli Auktoriteettiin Vetoaminen. Toisaalta, Vaikka Nämä Argumenttiskeemat Tunnetaankin Virhepäätelminä, Voidaan Todeta, Että Ne Ovat Päätelmiä, Jotka Voivat Johtaa Hyvään Tai Huonoon Lopputulokseen Riippuen Soveltamistavasta Ja Tilanteesta. Niiden Todistuksellista Merkittävyyttä Tulee Yleensä Harkita Huolella. Ensimmäinen, Eli Ihmiseen Vetoaminen, Tulee Esiin Ensimmäisessä Kappaleessa:

On Paitsi Sukupuolten Tasa-arvarusmiespalveluksensa Aloitjolla On Pitkät, Luonnonkiharat

Räsäsen Pontimena Vo, Myös Ensi Kesänä Tava Oma Poikansa, Hiukset.

Koska Oletamme, Että Kirjoittavat Yrittävät Vaikuttaa Meihin Rationaalisin Keinoin, Tulkitsemme, Että Kirjoittajien Mielestä Räsäsen Motiivit Tehdä Aloite Ovat Aloitteen Järkevyyden Puntaroinnissa Relevantteja. Mutta Ovatko Ne? On Totta, Ettei Meidän Tule Olla Ihmisten Toiminnan Motiivien Suhteen Sokeita. Joskus Väitteen Esittäjän Ominaisuuksien Puntarointi

On Olennaista Esitetyn Väitteen Hyväksymisen Järkevyydelle. On Kuitenkin Huomattava, Että Vaikka Räsäsen Omaa Toimintaa Ohjaisikin Halu Suojella Poikansa Pitkiä Luonnonkiharia Hiuksia, Se Ei Sinällään Osoita, Ettei Sukupuolten Tasa-arvo Voisi Olla Tärkeä Ulottuvuus Nykykäytännön Järkevyyttä Pohdittaessa. Räsäsen Se Ominaisuus, Että Hänellä On Poika, Ei Muuta Alkuperäisen Argumentin Voimaa. Siksi Tämä Ihmiseen Vetoaminen Ei Ole Järkevä Argumentti. Toinen Ongelmallinen Argumentti Tulee Esille Viimeisessä Kappaleessa:

Hulmuavista Nikula Totesikin Sänen On Tainnut

Hiuksistaan Tuttu Idols-tuomari Jone Ilta-sanomissa Osuvasti, Että ”räsotkea Huolestuneen Äidin Ja Kan- 2

Sanedustajan Roolit Keskenään.”

Oletamme, Että Kirjoittajien Mielestä Nikula On Kyseessä Olevassa Asiassa Jonkinlainen Auktoriteetti. Se Tuntuisi Selittävän Sen, Että Hänen Mielipidettään Halutaan Siteerata. Kirjoittajat Mainitsevat, Että Heidän Tässä Asiassa Tärkeänä Mielipidevaikuttajana Pitämänsä Henkilö, Jone Nikula, On Idols-tuomari Ja Hänellä On Hulmuavat Hiukset. Kyseisen Henkilön Nämä Ominaisuudet Ovat Olettavasti Siis Kirjoittajien Mielestä Jotenkin Relevantteja Asialle. Ollaksemme Huolellisia Meidän Tulee Nyt Siis Puntaroida, Miksi Nikula On Tässä Asiassa Auktoriteetti. Idols-tuomarius Ei Kuitenkaan Vaikuta Sellaiselta, Ainakaan Sikäli Kuin Armeija Ei Ole Verrattavissa Idolskilpailuun. Nikulan Toinen Ominaisuus, Hulmuavat Hiukset, Vaikuttaa Relevantimmalta. Mutta Mikäli Olemme Perusteltuja Olettamaan, Että Pelkästään Pitkät Hiukset Eivät Tee Ihmisestä Rationaalista Auktoriteettia Armeijan Hiuskäytäntöjen Suhteen, Tämä Auktoriteettiin Vetoamiseen Esiintymä Ei Ole Järkevä. Sinällään Auktoriteettiin Vetoaminen Ei Tietenkään Ole Aina Irrationaalista. Esimerkiksi Omat Tietoni Luonnontieteistä Ovat Rajalliset. Siksi Katson, Että Minun On Usein Syytä Uskoa Fyysikkoa Asioissa, Jotka Kuuluvat Fyysikon Osaamiseen Piiriin. Auktoriteettiin Vetoaminen Voi Kuitenkin Olla Monella Tavalla Ongelmallista, Esimerkiksi Silloin Kun Henkilö Ei Tosiasiassa Ole Auktoriteetti Tarkastelun Alla Olevan Asian Suhteen.

Tällaisesta Tapauksesta Vaikuttaisi Nyt Olevan Kyse. Yhteenvetona Kirjoituksesta Voidaan Todeta, Ettei Kirjoitus Onnistu Täyttämään Asettamaansa Todistustehtävää. Perusteluni On, Että Kaikki Kirjoituksessa Esitetyt Argumentit Ovat Laadultaan Heikkoja. Ne Eivät Anna Syytä Uskoa, Ettei Tasa-arvo Voisi Olla Peruste Armeijan Nykykäytännön Muuttamiseen. Mutta Seuraavaksi Analysoinnissa On Taas Otettava Askel Taakse Päin Ja Harkittava Tämän Argumentoinnin Suhdetta Muihin Argumentteihin. Esimerkiksi, Osoitetuksi Ei Ole Tullut, Että Armeijan Nykykäytäntö On Huono Eikä Se, Että Tasa-arvo On Riittävä Peruste Käytännön Muuttamiselle. Olen Osoittanut Vain, Sikäli Kuin Tulkintani Tästä Kirjoituksesta On Ollut Pätevää, Ettei Se Ei Sellaisenaan Tarjoa Meille Hyviä Syitä Uskoa Johtopäätökseensä.tämä Ei Tarkoita, Ettei Asiasta Voitaisi Esittää Uutta Pätevää Argumentaatiota.tarkoituksenani On Ollut Havainnollistaa Millaisia Tietoja Ja Taitoja Kriittisen Ajattelun Opettamisessa Pyritään Opiskelijoille Antamaan.

Kriittisen Ajattelun Luonne Kriittisellä Ajattelulla Viitataan Koulutuksen Kontekstissa Usein Tietynlaisiin Kursseihin, Joilla Opetetaan Erilaisia Argumentatiivisten Tekstien Ja Puheiden Analysoinnin Ja Arvioinnin Välineitä Sekä Harjoitellaan Soveltamaan Niitä. Laajimmillaan Tällaiset Kurssit Sisältävät Myös Produktiivisia Osia; Opiskelijoita Opetetaan Tuottamaan Tekstiä, Jonka Argumentaatio On Rakenteeltaan Kestävää. Mutta Kriittiselle Ajattelulle Tällaisilla Kursseilla Ei Tietenkään Ole Mitään Yksinoikeutta. Koulutuksen, Ja Erityisesti Akateemisen Koulutuksen, Tavoite On, Että Opiskelija Oppii Ajattelemaan 3 Kriittisesti. On Kuitenkin Havaittu, Että Opiskelijat Voivat Hyötyä Näistä Kursseista Oman Alansa Ongelmien Ratkomisessa.toiseksi, Opiskelijat Eivät Usein Opi Projisoimaan Oppimiaan Analyysin Ja Arvioinnin Menetelmiä Oman Alansa Ulkopuolelle, Ellei Tätä Projisointia Erikseen Opeteta. Kriittisen Ajattelun Kurssien Tavoitteena Onkin Käydä Läpi Tiettyjä Hyvän Päättelyn Keskeisiä Periaatteita Ilman Sidonnaisuutta Mihinkään Yksittäiseen Oppiaineeseen Ja Harjoitella Näiden Välineiden Käyttöä Analysoimalla Arkielämästä Ja Julkisesta Keskustelus-

Ta Poimittuja Esimerkkejä. Lisäksi Kursseilla Opitaan Tunnistamaan Tiettyjä Usein Toistuvia Argumentoinnin Muotoja, Joiden Todistusvoima On Usein Niiden Vaikutusvoimaa Huomattavasti Pienempi. Mutta Mitä Kriittinen Ajattelu Itsessään Sitten Tarkemmin Ottaen On?voimme Ottaa Lähtökohdaksemme Seuraavanlaisen Määritelmän Kriittisestä Ajattelusta:

Kriittinen Ajattelu On Oiden, Informaation Ja Aktiivista Tulkintaa Ven 1997, S. 21)

Havaintojen, Kommunikaatija Argumentaation Taidokasta Ja Arviointia. (fisher & Scri-

Yleisesti Ottaen Kriittinen Ajattelu On Älyllistä Toimintaa, Jonka Tavoitteena On Tehdä Positiivinen Kontribuutio Uskomustemme Rationaalisuuteen Noudattamalla Hyvän Ajattelun Ja Päättelyn Standardeja. Se On Ajattelutoimintaa, Jota Ohjaavat Tarkkuus, Relevanssi Ja Tasapuolisuus. Kriittinen Ajattelu Perustuu Tiettyihin Perustaitoihin, Kuten Lukemiseen Ja Kuunteluun, Ja Se On Muodoltaan Usein Tutkivaa Ja Interaktiivista. Se Pyrkii Aktiivisesti Hakemaan Uutta Tietoa Ja Vaihtoehtoisia Tietolähteitä Asioiden Selventämiseksi Ja Varmentamiseksi, Asettumaan Informaation Tuottajien Näkökulmaan Ja Pohtimaan Sitä, Mitä On Haluttu

Sanoa. Kriittinen Ajattelija Kiinnittää Huomiota Siihen, Mihin Lähteisiin Hän Nojaa, Ja Miksi. Hän Pyrkii Tiedostamaan Millaisten Periaatteiden Mukaisesti Hän Hyväksyy Väitteitä. Omasta Mielestäni Viimeksi Mainittu Seikka On Kaikkein Tärkein Ja Samalla Vaikein Osa Kriittistä Ajattelua: Valmius Jatkuvasti Alistaa Omat Tapansa Muodostaa Uskomuksia Tarkastelun Alle. On Tärkeää, Että On Aina Valmis Kysymään Itseltään, Miksi Uskoo Niin Kuin Uskoo, Millaisia Periaatteita Noudatti Tietyn Uskomuksen Omaksuessaan, Ja Kykeneekö Soveltamaan Samoja Periaatteita Kaikkiin Kohtaamiinsa Argumentointeihin. Lyhyellä Kriittisen Ajattelun Kurssilla Voidaan Tietenkin Vain Käydä Läpi Joitakin Hyvän Ajattelun Periaatteita. Näiden Tietojen Syventäminen Mutta Ennen Kaikkea Soveltaminen On Elinikäinen Haaste. Kyse On Taidosta, Ei Pelkästä Tiedosta. Kriittinen Ajattelu On Parhaimmillaan Jotain, Joka Ulottuu Kaikkeen Älylli-

Seen Toimintaamme Arkielämän Havaintojen Teosta Aina Kompleksien Teorioiden Rakentamiseen. En Kuitenkaan Yritä Tila- Ja Kykyrajoitusten Johdosta Kattaa Tässä Kirjoituksessa Kaikkea. Kriittisen Ajattelun Opettaminen Keskittyy Yleensä Yhteen Ajattelumme Tärkeimmistä Työvälineistä Eli Argumenttiin Ja Sen Eri Muotoihin.

Argumentti Argumentti On Strukturoitu Lausejoukko, Jossa Joukon Yhden Jäsenen Väitetään Seuraavaan Joukon Muista Jäsenistä.tämä Määritelmä Olettaa Vain, Että Yhden Lauseen Väitetään Seuraavan Toisista, Ei Sitä, Että Kyseinen Lause Tosiasiassa Seuraa Muista Joukon Jäsenistä. Argumentti Koostuu Premisseistä, Eli Perusteista, Ja Johtopäätöksestä, Ja Se Ottaa Alaansa Tyypillisesti Väitelauseita, Eli Lauseita, Jotka Väittävät Jonkin Seikan Olevan Tosi. Argumenttia Käyttämällä Yritämme Osoittaa Jonkin Lauseen Olevan Tosi Tai Rationaalisesti Uskottava Sillä Perusteella, Että Jotkut Toiset Väitteet Ovat Tosia 4 Tai Rationaalisesti Uskottavia. Väitelauseita Käyttävään Päättelyyn Viitataan Perinteisesti Teoreettisena Päättelynä. Kun Tarkoituksena On Päättää Mitä Meidän Tulisi Tehdä, Eli Johtopäätös Tulisi Olla Toimintaohje, Puhumme Praktisesta Päättelystä. Katsotaan Yhtä Esimerkkiä Argumentista:

Iso Määrä Historiallisia Dokumentteja Kertoo, Että Noidat Ja Taikurit Ovat Hallinneet Aidosti Yliluonnollisia Voimia. Nämä Dokumentit Ovat Uskottavia. Siis, Noidat Ja Taikurit Ovat Hallinneet Aidosti Yliluonnollisia Voimia.

Tämä Esimerkki On Esitetty Niin Sanotussa Argumentin Standardimuodossa. Luonnollisessa Tekstissä Argumentin Muodostavat Lauseet Voivat Olla Sijoitettuina Lukuisin Eri Tavoin Ja Niiden Paikantamista On Harjoiteltava.argumentti Voi Olla Joko Yksinkertainen Tai Kompleksi, Eli Se Voi Koostua Joko Yhdestä Tai Useasta Siirtymästä Lauseesta Toiseen Ja Yhdestä Tai Useammasta Perusteesta. Argumentin Arviointi Koostuu Kahdesta Seikasta: Perusteiden Totuudellisuuden Arvioinnista Ja Päätte-

Lyn Vahvuuden Joku Saattaisi Den. Mutta Sitä Merkiksi:

Arvioinnista. Edellisessä Esimerkissä Kyseenalaistaa Toisen Premissin Totuuvoitaisiin Tietysti Edelleen Tukea, Esi-

Nämä Dokumentit Ovat Erittäin Yksityiskohtaisia. Siis, Nämä Dokumentit Ovat Uskottavia.

Tällaisen Argumentin Todistusvoiman Arviointi On Toimintaa, Jossa Arvioimme Sitä Kuinka Usein On Niin, Että Jos Argumentin Peruste On Tosi, Myös Johtopäätös On Tosi. Esimerkiksi Edellisessä Esimerkissä Arvioimme Sitä Kuinka Usein On Niin, Että Jos Dokumentti On Yksityiskohtainen, On Myös Niin, Että Dokumentti On Tosi. Huomaamme, Ettei Yksityiskohtaisuus Ole Järin Hyvä Peruste Uskoa: Esimerkiksi Salapoliisiromaanit Voivat Olla Hyvin Yksityiskohtaisia, Mutta Ne Eivät Silti (välttämättä) Pyri Väittämään Mitään Totta. Tällä Arviolla Taas On Vaikutuksia Argumentin Kokonaisuskottavuuteen.

argumentin Analysointi Argumentin Analysoinnilla Tarkoitetaan Esitetyn Argumentoinnin Saattamista Sellaiseen Muotoon, Että Sen Laatua On Helppo Arvioida. Tätä Varten Kriittisen Ajattelun Opettajat Ovat Kehittäneet Lukuisia Erilaisia Analysoinnin Menetelmiä, Joiden Perusajatus On Saada Aikaan Jonkinlainen Diagrammi, Josta Esitettyjen Päätelmien Keskinäiset Suhteet On Helppo Hahmottaa. Tällaisessa Menetelmissä Tekstin Lauseet Esimerkiksi Numeroidaan, Tekstistä Erotellaan Päättelysuhdetta Ilmaisevat Sanat, Ja Lauseista Laaditaan Diagrammi, Jonka Avulla Päättelysuhteiden Pätevyyttä Voidaan Punnita. En Kuitenkaan Esittele Tässä Kirjoituksessa Tarkemmin Mitään Yksittäistä Arvioinnin Mallia, Mutta Lukija Voi Perehtyä Sellaisiin Kirjoituksen Lähdeluettelon Avulla. Ennen Kuin Voimme Analysoida Argumentteja, Meidän On Tunnistettava Ne.tämä Tunnistaminen Perustuu Kielitajuumme, Siihen, Että Tunnistamme Tekstistä Tai Puheesta, Että Kirjoittaja Pyrkii Osoittamaan Jonkin Seikan Olevan Tosi Perustuen Joihinkin Muihin Seikkoihin. Tärkeä Tätä Tukeva Seikka Ovat Myös Argumentti-indikaattorit, Eli Sanat Tai Ilmaukset, Jotka

Ilmaisevat Päättelysuhdetta. Tällaisia Ovat Esimerkiksi ’siis’, ’näin Ollen’, ’niin Ollen’, ’tästä Syystä’, ’tästä Johtuen’, ’siitä Seuraa Että’, ’tästä Voidaan Päätellä’. Analysoinnissa On Myös Tärkeä Erottaa Argumentit Ja Selitykset. Molempia Ilmaistaan Usein Sanalla ’koska’ Ja Ne Ovat Muutenkin Muodoltaan Usein Samannäköisiä.tehdäkseen Tämän Eron Tulee Pohtia Sitä, Mikä On Tilanteessa Epävarmaa. Periaate On, Että Argumentissa Johtopäätös On Epävarma Tai Kiistanalainen Ja Perusteiden Tulisi Olla Paremmin Tiedettyjä Tai Hyväksyttyjä. Selityksessä Taas Asia On Päinvastoin: Selitettävän Asian Tulisi Olla Varmennettu Ja Selittävät Tekijät Tyypillisesti Epävarmempia. Selittävä Tekijä Voi Olla Esimerkiksi Teoria, Jota Vasta Pyritään Vahventamaan. Otetaan Yksi Esimerkki:

Koska Äideille Opetettiin Hygienian Ja Raskauden Fysiologiset Perusteet, Vastasyntyneiden Kuolleisuus Laski Rajusti.

Jos Tämä On Selitys, Se Voi Olla Hyvinkin Järkevä. Jos Lausejoukko Tulkitaan Argumentiksi, Sen Hyväksyttävyys Laskee Olennaisesti.voisihan Esimerkiksi Olla Niin, Että Vaikka Äideille Opetettiin Kyseiset Seikat, Heidän Elinolosuhteensa Eivät Antaneet Heille Mahdollisuuksia Toteuttaa Oppimaansa. Ensimmäinen Lause Ei Nyt Tietämämme Perusteella Siis Tee Toista Lausetta Todennäköiseksi. Selityksessä Taas Uskomme Kuolleisuuden Laskeneen Ja Haemme Sille Selitystä. Analysoinnissa On Aina Myös Syytä Kysyä, Onko Varmasti Selvillä Siitä Mitä Kaikki Argumenteissa Käytettävät Termit Tarkoittavat. Mikäli Ei, On Syytä Kääntyä Hakuteosten Puoleen. Seuraavaksi On Tarkistettava, Että Termejä Käytetään Tekstissä Oikein. Usein Argumentit Myös Sisältävät Monimerkityksisiä Termejä. Nämä Eri Merkitykset On Tiedostettava Ja On Pyrittävä Päättämään, Missä Merkityksissään Termit Tekstissä Tai Puheessa Esiintyvät. Lukemattomia Turhia Väittelyitä Olisi Voitu Välttää, Jos Keskusteluissa Käytetyt Termit Olisi Ensin Määritelty Huolellisesti. Vasta Kun Kaikki Käytetyt Termit On Saatu Selkeästi Määriteltyä, Voimme Aloittaa Argumenttien Arvioinnin: Argumentit Muodostuvat Lauseista Ja Lauseet Termeistä. Ongelmat Termien, Tai

Lauseiden, Tasolla Heijastuvat Yleensä Ongelmiksi Argumenttien Tasolla.

argumentin Arviointi Argumentin Arvioinnin Kaksi Pääkysymystä Ovat:

1) Ovatko Premissit Todet/todennäköiset/rationaalisesti Hyväksyttävät? 2) Kuinka Vahvaa Päättely On?

Kysymykseen Yksi Vastaaminen Edellyttää Harkintaa Ja Usein Myös Lisätiedon Hankintaa. Epäilemällä Premissien Totuutta Ilmaiset, Että Ne Kaipaavat Lisätukea. Tämä Lisätuki Voidaan Hankkia Monella Tavalla, Mutta Ideaalisesti Premissit Ovat Kuitenkin Yleisesti Tiedettyjä Tai Helposti Todennettavissa. Jossain Vaiheessa Perusteiden Varmentamisen On Kuitenkin Loputtava. Mikäli Varmentamisen Tulos On Jossain Määrin Positiivinen, Eli Perusteet Ovat Jossain Määrin Uskottavia, Meidän 5 Tulee Siirtyä Arvioimaan Päättelyn Vahvuutta. Perinteisesti Hyvän Teoreettisen Päättelyn Ja Siten Myös Argumentoinnin On Ajateltu Jakautuvan Kahteen Päätyyppiin: Deduktiiviseen Ja Induktiiviseen Päättelyyn. Oletamme Nyt, Että Päättely, Joka Ei Ole Hyvää Kummankaan Näiden Kahden Standardin Mukaan, Ei Ole Hyvää Päättelyä. Eräs Luonteva Tapa Esittää Nämä Kaksi Päättelyn Lajia On Käyttää Mahdollisen Maailman Käsitettä. Päättely On Deduktiivista Jos, Ja Vain Jos, Ei Ole Olemassa Sellaista Mahdollista Maailmaa, Jossa Premissit Ovat Todet Ja Johtopäätös Epätosi. Tällöin Perusteiden Totuus Takaa Johtopäätöksen Totuuden Ja Päättelyä Voidaan Kutsua Totuutta Säilyttäväksi. Päättelyä Kutsutaan Luotettavaksi, Jos Argumentin Premissit Ovat Todet Ja Päättely Deduktiivista. Päättely On Induktiivista, Jos Johtopäätös On Tosi Useimmissa Niissä Mahdollisissa Maailmoissa, Joissa Perusteet Ovat Tosia. (ääritapauksessa, Eli Tapauksessa, Jossa Johtopäätös On Tosi Kaikissa Niissä Mahdollisissa Maailmoissa, Jossa Premissit Ovat Todet, Päättely On Siis Deduktiivista.) Päät-

Tely Ei Tällöin Takaa, Että Johtopäätös On Tosi, Mutta Se Antaa Hyvän Syyn Uskoa, Että Se On, Mikäli Premissit Ovat Todet. Täten Voimme Ajatella Päättelyn Muodostavan Vahvuuden Asteikon Yhdestä Nollaan, Jossa Deduktiivinen Päättely On Skaalan Yläpäässä (eli 1, Olettaen Premissien Totuus), Induktiivinen Päättely Muodostaa Tapaukset 0,5 < X < 1, Ja Virhepäättely 0 < X < 0,5. Ajatellaan Muutamaa Esimerkkiä:

1) Kaikki Haltiat Juovat Viiniä. Arwen On Haltia. Siis, Arwen Juo Viiniä.

2) 95 Prosenttia Haltioista Juo Viiniä. Arwen On Haltia. Siis, Arwen Juo Viiniä.

3) Muutamat Haltiat Juovat Viiniä. Arwen On Haltia. Siis, Arwen Juo Viiniä.

Huomaamme Ensimmäisestä Argumentista Heti, Että Se On Deduktiivinen. Vastaesimerkkiä Ei Voi Olla: Jos Kaikki Haltiat Juovat Viiniä, Ei Ole Olemassa Sellaista Mahdollista Maailmaa, Jossa Arwen On Haltia Ja Hän Ei Juo Viiniä.argumentin Deduktiivisuutta Voidaankin Testata Juuri Yrittämällä Hahmottaa Mahdollinen Maailma, Jossa Premissit Ovat Todet Ja Miettimällä Onko Mitään Tapaa, Jolla Johtopäätös Voisi Olla Epätosi. Toisen Argumentin Kohdalla Huomaamme, Että Arwen Voi Kuulua Siihen Viiteen Prosenttiin, Joka Ei Juo Viiniä. Siispä Testaamme, Onko Päätelmä Induktiivinen, Eli Katsomme Niitä Maailmoja, Joissa 95 Prosenttia Haltioista Juo Viiniä, Ja Arwen On Haltia. Joissain Näistä Maailmoista Arwen Juo Viiniä Ja Joissain Ei. Mutta Huomaamme, Että Sellaisia Koherentteja Maailmoja, Joissa Premissit Ja Johtopäätös Ovat Todet, On Paljon Enemmän Kuin Sellaisia, Joissa Premissit Ovat Todet, Mutta Johtopäätös Ei. On Ikään Kuin Olemassa Useampi Tapoja, Jolla Arwen Mahtuu Tuohon 95 Prosentin Joukkoon Kuin Että Hän Ei Mahdu.

Kolmannen Argumentin Kohdalla Taas On Selvää, Että Maailmoja, Jossa Arwen Juo Viiniä On Paljon Vähemmän. On Kuitenkin Huomattava, Etteivät Premissit Sano Mitään Siitä, Kuinka Paljon Haltioita On. Heitä Voi Olla Kaksi Tai 12 Miljardia. Mutta Jos Vain Muutamat Juovat Viiniä Ja Haltioita Voi Olla Vaikka Kuinka Paljon, On Selvää, Että On Useampia Tapoja, Joilla Arwen Ei Kuulu Niihin Muutamaan Jotka Juovat Viiniä Kuin Niitä, Joissa Arwen Kuuluu Niihin Muutamiin. Päättely Ei Siis Anna Hyvää Syytä Uskoa Johtopäätökseen Ja Kutsumme Sitä Virhepäätelmäksi. Tällainen Mielikuvitustesti Liittää Sekä Validiteetin Että Todennäköisyyden Käsitteet Mahdollisen Maailman Käsitteeseen. Nämä Käsitteet Ovat Erittäin Kiisteltyjä, Eivätkä Kaikki Alaa Tutkivat Hyväksyisi Tätä Esitystä. Mutta Mahdollisen Maailman Testin Käyttäminen On Kuitenkin Varsin Intuitiivinen Tapa Arvioida Päättelyä, Ja Sitä Järjestelmällisesti Käyttävien Ihmisten Arviot Tapaavat Olla Hyvin Samansuuntaisia. Tarkastellaan Kuitenkin Vielä Argumenttien Testaamista Lyhyesti Muutaman Esimerkin Valossa:

Jotkut Matelijat Elävät Vedessä. Jotkut Vedessä Elävät Olennot Syövät Vesikasveja. Siis, Jotkut Matelijat Syövät Vesikasveja.

Kaikki Väitteet Tässä Argumentissa Ovat Tosia, Mutta Se Ei Osoita Mitään Argumentista. Argumentti On Invalidi. (ajattele Maailmaa, Jossa Ainoat Vedessä Elävät Matelijat Ovat Krokotiilejä Ja Jotkut Kalat Syövät Vesikasveja. Tällaisessa Maailmassa Perusteet Ovat Todet, Mutta Johtopäätös Epätosi.) Argumentin Invaliditeetin Osoittamiseksi Me Siis Etsimme Sellaista Loogisesti Mahdollista Maailmaa, Jossa Perusteet Ovat Todet, Mutta Johtopäätös Epätosi. Tällainen Maailma On Vastaesimerkki Päättelylle. Jos Vastaesimerkkiä Ei Löydy, Päättely On Todennäköisesti Validia. Ajatellaan Seuraavaksi Argumenttia:

Joulupukki On Olemassa. Siis, Jotain On Olemassa.

Päättelyn Premissi On Epätosi Ja Johtopäätös Tosi. Mutta Tämä Ei Edelleenkään Kerro Meille Mitään

Päättelyn Validiteetista. Jos Pukki On Olemassa, Niin Jotain Likuvituksemme Ei Kykene Merkkiä; Päättely On Validi. Argumenttia:

On Niin, Että Jouluon Olemassa. Mieluomaan Vasta-esi- Tarkastellaan Sitten

Kaikki Älykäs Elämä Menehtyy Nopeasti Ilman Ilmakehää. Tähtien Välisessä Avaruudessa Ei Ole Ilmakehää, Ellei Sitä Sinne Keinotekoisesti Tehdä. Siis, Mikään Älykäs Elämä Ei Voi Säilyä Elossa Kauaa Tähtien Välisessä Avaruudessa, Ellei Sitä Suojele Mikään Keinotekoinen Tehty Ilmakehä.

Yritämme Jälleen Kuvitella, Että Premissit Ovat Tosia Ja Johtopäätös Epätosi. Sellaista Ei Tunnu Löytyvän, Joten Päättely On Validia. Mutta Miksi? Kykenemmehän Ajattelemaan, Että Olisi Olemassa Älykästä Elämää, Joka Olisi Olemukseltaan Niin Erilaista, Että Se Kykenisi Selviämään Tähtien Välisessä Avaruudessa. Mutta Tämä Vastaväite On Virheellinen: Se Osoittaa Vain, Että On Loogisesti Mahdollista, Että Ensimmäinen Premissi On Epätosi. Tarkastellessamme Päättelyn Validiteettia Tarkastelemme Vain Niitä Tapauksia, Joissa Premissit Ovat Tosia. Mutta Emme Vieläkään Tietysti Tiedä, Onko Esimerkki Luotettava Argumentti. Logiikka Voi Vain Kertoa Meille, Että Päättely On Validia. Premissien Totuus Täytyy Varmentaa Muin Keinoin. Lukijasta Saattaa Tuntua Oudolta, Että Niinkin Tarkka Tiede Kuin Logiikka Voi Käyttää Mielikuvituksen Keinoja Argumenttien Arvioinnissa. Kaikkien Mielikuvitushan On Erilainen. Tähän Voidaan Vastata, Että Harjoituksen Myötä Mielikuvituksen Antamat Vastaukset Tapaavat Konvergoitua. Mielikuvitustesti Tuntuisi Approksimoivan Hyvää Päättelyä. Lisäksi, Logiikka On Toki Eksaktia, Mutta Tällainen Testi Riittää Usein Luonnollisen Kielen Argumentoinnin Tarkasteluun. Argumenttien Arvioimisessa On Myös Syytä Muistaa, Ettei Osoittamalla Jokin Argumentti Huonoksi Osoiteta, Ettei Johtopäätös Ole Tosi. Epätodet Premissit Sisältävän Virhepäätelmän Johtopäätöskin Voi Olla Tosi Väite. Päätelmän Vahvuus Ja Lauseiden Totuus On Erotettava Tarkasti.

puuttuvat Premissit Eräitä Luonnollisella Kielellä Esitetyn Argumentoinnin Arvioinnin Kompastuskiviä Ovat Puuttuvat Premissit. Puuttuvilla Premisseillä Tarkoitetaan Premissejä, Joiden Täytyy Olla Tosia (tai Rationaalisesti Uskottavia), Jotta Päättely Voisi Olla Vahvaa, Mutta Jotka Argumentoija On Syystä Tai Toisesta Jättänyt Esittämättä. Ilmiö On Sinänsä Ymmärrettävä. Mikäli Kaikki Oletukset Aina Kirjoitettaisiin Täysin Esiin, Kielestä Tulisi Kankeaa Ja Tylsää Ja Jokaisesta Kirjoituksesta Kohtuuttoman Pitkä. On Siis Luontevaa Jättää Pois Osa Tarvittavista Väitteistä Ja Antaa Lukijan Täydentää Ne Itse Mielessään. Toisaalta, Kun Haluamme Arvioida Jonkin Argumentin Vahvuutta, Puuttuvat Premissit Ovat Olennainen Osa Argumentin Vahvuutta. Joskus Puuttuvat Osat On Myös Jätetty Pois Tarkoituksella, Koska Kirjoittaja Ei Halua Meidän Huomaavan Mihin Väitteisiin Joudumme Sitoutumaan, Jotta Johtopäätös Olisi Hyväksyttävä. Ongelma Kuitenkin On, Että Arvioidessamme Argumentointia Joudumme Lisäämään Tällaisia Premissejä Ja Siten Muokkaamaan Toisen Tekstiä. Tällöin On Suuri Vaara, Että Vääristelemme Alkuperäisen Kirjoittajan Ajattelua. Argumenttien Puuttuvien Premissien Täydentämisen Tulisi Seurata Seuraavia Periaatteita. Ensinnäkin, Argumenttiin Tulisi Lisätä Vain Premissejä, Jotka Esittäjä Tarkoitti Oletettavaksi. Tämän Määrittämiseen Voimme Miettiä Tapaa, Jolla Argumentti On Muotoiltu, Kontekstia, Jossa Argumentti Esitettiin Sekä Muita Tietojamme Argumentin Esittäjästä. Premissejä Ei Tule Lisätä, Elleivät Ne Vahvista Päättelyä. Kaikki Oletukset Eivät Ole Päättelyn Vahvuuden Kannalta Olennaisia, Ja Sellaiset Voidaan Jättää Huomiotta Argumentoinnissa. Jos Useat Eri Premissit Täyttävät Nämä Vaatimukset, Lisätään Sellainen Premissi, Joka Tekee Päättelystä Vahvimman Mahdollisen. Tällä Tarkoitetaan Päättelyn Kokonaisjärkevyyttä. Esimerkiksi Sellaisen Toden Premissin Lisääminen, Joka Tekee Päättelystä Induktiivista, On Järkevämpää Kuin Sellaisen Epätoden Premissin Lisääminen, Joka Tekee Päättelystä Deduktiivisista. Edelleen, Jos Meillä On Useita Mahdollisuuksia Edellisten Näkökohtien Valossa,

Tulee Päättelyyn Lisätä Mahdollisimman Heikko Premissi. Premissi A On Heikompi Kuin Premissi B, Jos A Sulkee Pois Vähemmän Mahdollisuuksia Kuin B (esimerkiksi Väite ’on Todennäköistä, Että P’ On Heikompi Kuin ’p’). Tällöin Lisäämme Sen Todennäköisyyttä, Että Premissi On Tosi.

Deduktiiviset Argumentit Mikäli Pystymme Tunnistamaan, Että Argumentti Omaa Tietyn Loogisesti Validin Argumentin Muodon, Meidän Ei Tarvitse Soveltaa Mahdollisen Maailman Testiä. Tietyt Argumentin Muodot Takaavat, Että Premissien Ollessa Tosi, Johtopäätös On Aina Tosi. Voidaan Myös Todeta, Että Ideaalisesti Argumentit Tulisi Muuntaa Formaaliin Muotoon, Ja Osoittaa Niiden Validiteetti Tai Invaliditeetti Jollain Formaalilla Järjestelmällä. Käytäntö On Kuitenkin Osoittanut, Että Tämä Ideaali Voi Toteutua Vain Harvoin. Haluan Silti Korostaa, Että Jokaisen Kannattaa Tuntea Formaalin Logiikan Perusteet. Seuraavassa Eräs Päättelyn Tärkeimmistä Muodoista:

Jos Liesi On Kuuma, Voit Satuttaa Itsesi Siinä. Liesi On Kuuma. Voit Satuttaa Itsesi Siinä

Tämä Argumentti On Muotoa Modus Ponens. Tunnistamme, Ettei Voi Olla Niin, Että Premissit Ovat Todet Ja Johtopäätös Epätosi. Ensimmäinen Lause On Muodoltaan Konditionaali. Päättelyn Muoto On Seuraava:

Jos P, Niin Q.

P. Siis, Q.

Toinen Tärkeä Muoto On Niin Sanottu Modus Tollens:

Jos Puhveli Astuu Kelloni Päälle, Se Tuhoutuu. Se Ei Ole Tuhoutunut. Siis, Puhveli Ei Ole Astunut Kelloni Päälle.

Päätelmä On Muotoa:

Jos P, Niin Q. Ei Q. Siis, Ei P.

Näiden Päätelmämuotojen Yhteydessä On Syytä Mainita Kaksi Yleistä Virhepäätelmää. Tarkastellaan Seuraavia Päätelmiä:

(tv) Jos Tämän Argumentin Niin Tämän Argumentin Tämän Argumentin Siis, Tämän Argumentin

Kirjoittaja On Hevonen, Kirjoittaja On Nisäkäs. Kirjoittaja On Nisäkäs. Kirjoittaja On Hevonen.

Päädymme Epätoteen Johtopäätökseen, Vaikka Argumentin Premissit Ovat Tosia. Päätelmän Perusteella Saatuun Uskomukseen Ei Siis Voi Luottaa. Tätä Virhepäätelmää Kutsutaan Nimellä Takajäsenen Vahvistaminen (affirming The Consequent). Tämän Päätelmän Rinnalla Tulee Mainita Yleinen Virhepäätelmä, Nimeltään Etujäsenen Kielto (denying The Antecedent):

(ek) Jos Sataa, Maa Kastuu. Ei Sada. Siis, Maa Ei Kastu.

Kuten Tiedämme, Maa Voi Kastua Muistakin Syistä Kuin Sateesta. Vaikka Perusteet Olisivatkin Tosia, Voi Johtopäätös Silti Olla Epätosi. Ehtolauseen ’jos – Niin’ Ensimmäistä Osaa Kutsutaan Etujäseneksi Ja Toista Takajäseneksi. Lauseen Ensimmäinen Jäsen On Tällöin Riittävä Ehto Takajäsenen Esiintymälle Ja Takajäsen On Välttämätön Ehto Etujäsenen Esiintymälle. Siis, Jos On Niin, Että Jos Sataa, Maa Kastuu, Sade Ajatellaan Maan Kastumiselle Riittäväksi Ehdoksi. Maan Kastuminen Taas Voidaan Ajatella Välttämättömäksi Ehdoksi Sateelle, Sillä Mikäli Lause ’jos Sataa, Maa Kastuu’ On Totta, On Aina Niin, Että Maa Kastuu Sateella. Sana ’jos’ Viittaa Aina Ehtolauseen Etujäseneen. Luonnollisessa Kielessä

Ehtolause ’jos – Niin’ Ei Aina Esiinny Tässä Järjestyksessä. Esimerkiksi:

Voitan Jos Saan Eniten Ääniä.

Ilmaus ’vain Jos’ Taas Viittaa Aina Ehtolauseen Takajäseneen. Esimerkiksi:

Menen Kutsuille Vain Jos Minut Kutsutaan.

Henkilön Pitää Siis Kutsua Välttämättömänä Ehtona Kutsuille Menoon. Kutsu Ei Ole Riittävä Ehto: Henkilö Saattaa Olla Menemättä, Mutta Toisaalta Siitä, Että Henkilö Menee, Voidaan Päätellä, Että Henkilö On Saanut Kutsun. Mikäli Lauseet Ovat Tosia Tai Epätosia Aina Yhdessä, Sanotaan Lauseiden Välillä Vallitsevan Ekvivalenssi.tätä Ilmaistaan Ilmauksella ’jos Ja Vain Jos.’

Induktiiviset Argumentit Suurin Osa Kohtaamastamme Argumentaatiosta Ei Kuitenkaan Ole Deduktiivista Vaan Induktiivista. Induktiiviset Argumentit Ovat Argumentteja, Joissa Johtopäätös On Tosi Vähintään 50%:ssa Niistä Tapauksista, Joissa Premissit Ovat Tosia. Vaikka Tämä Arviointi Voi Joskus Olla Erittäin Vaikeaa, Voidaan Kuitenkin Todeta Myös, Että On Olemassa Selviä Tapauksia. Seuraavaa Induktiivisen Päättelyn Perusmuotoa Kutsutaan Tilastolliseksi Syllogismiksi:

N Prosenttia F:stä Ovat G:tä. X On F. Siis, X On G.

Kuten Olemme Aiemmin Todenneet, Induktiiviset Päättelyt Voivat Olla Vahvuudeltaan Hyvin Erilaisia. Kutsumme Päättelyä Induktiiviseksi Vain Jos Johtopäätös On Tosi Enemmistössä Niistä Maailmoista, Joissa Premissit Ovat Todet. Tarkastellaan Seuraavaksi Yhtä Esimerkkiä, Jotta Saamme Kuvan Siitä, Miten Mahdollisten Maailmojen Testiä Tulisi Soveltaa Induktiivisten Argumenttien Arviointiin.

Merkurius, Venus, Maa Ja Mars Ovat Ainoat Asteroidi-vyöhykkeen Sisällä Olevat Planeetat.

Täsmälleen Kolme Näistä Planeetoista Ovat Elottomia. Siis,venus On Eloton.

Jotta Voisimme Arvioida Tätä, Meidän Tulee Arvioida Erilaisia Mahdollisia Maailmoja, Joissa Premissit Ovat Tosia. Nämä Mahdolliset Maailmat Voidaan Jakaa Neljään Luokkaan Riippuen Siitä, Mikä Planeetta On Elollinen. Ensi Näkemältä Voisi Ajatella, Että Sellaisia Maailmoja, Joissa Maa On Elollinen On Eniten, Koska Maa On Oikealla Etäisyydellä, Sillä On Sopiva Rakenne Jne. Tämä Ajattelu On Kuitenkin Tarpeettoman Maa-sidonnaista. Mielikuvitustestissä Meidän Tulee Huomata, Että Planeetat Voisivat Sijaita Millä Tahansa Etäisyydellä, Tai Että Niillä On Erilainen Rakenne Kuin Nyt Tuntemillamme Planeetoilla. Myös Aurinko Saattaisi Myös Olla Erilainen. Tästä Syystä Mikään Näistä Luokista Ei Ole Erikokoinen Kuin Muut. Mutta Mikäli Näin On, Meidän Tulisi Eri Maailmoja Ajatellessamme Kohdata Kaikkia Eri Luokkia Samalla Frekvenssillä: 25 % Niistä On Sellaisia, Joissa Merkuriuksella On Elämää, 25 % Sellaisia, Joissa Venuksella On Elämää, 25 % Tapauksista Maa On Elollinen Ja 25 % Sellaisia, Joissa Mars On Elämää Ylläpitävä. Tällöin Johtopäätös On Tosi 75 %:ssa Tapauksista Ja Argumentti On Induktiivinen. Induktiivisen Argumentin Tärkeä Piirre On, Että Sen Vahvuus Vaihtelee Uuden Informaation Valossa. Deduktiivinen Argumentti Sen Sijaan On Monotoninen: Jos Ei Ole Olemassa Mahdollisia Maailmoja, Joissa Premissit Ovat Tosia Ja Johtopäätös Epätosi, Ei Mikään Määrä Uutta Informaatiota Muuta Sitä. Ajatellaan Nyt, Että Argumentoimme, Että ”rouva R On Pankinjohtaja. Pankinjohtajat Ovat Useimmiten Varakkaita. Siis, Rouva R On Varakas”. Mikäli Premissit Ovat Todet, Ne Antavat Rationaalisen Syyn Uskoa Johtopäätös. Mutta Ajatellaan, Että Kuulemme Että ”r:n Johtama Pankki On Juuri Ajautunut Velkasaneeraukseen. Velkasaneeraukseen Ajautuneiden Pankkien Johtajat Eivät Ole Varakkaita”. Mikäli Meillä Olisi Syytä Uskoa, Että Nämä Uudet Premissit Olisivat Tosia, Voisimme Nyt Todeta, Ettei Alkuperäinen Argumentti Enää Anna Syytä Uskoa Johtopäätökseen. Kuitenkin Voimme Sanoa, Että Alkuperäisessä Tilanteessa Se Oli Järkevä Argumentti. Miten Tämä On Mahdollista?

Vastaus On, Että Johtopäätöksen Todennäköisyyttä Ajatellaan Aina Vain Kulloisenkin Informaation Rajaamissa Mahdollisissa Maailmoissa.vaikka Myöhemmin Kuulemme, Että Aktuaalinen Maailma Onkin Näiden Alkuperäisen Mahdollisten Maailmojen Tietty Osajoukko Tai Ettei Aktuaalinen Maailma Olekaan Niiden Mahdollisten Maailmojen Joukossa, Jossa Luulimme Sen Olevan, Ei Tämä Vaikuta Alkuperäisen Päättelyn Rationaalisuuteen. Alkuperäinen Päätelmä Kertoi Vain Jotain Oletetusta Mahdollisten Maailmojen Joukosta. Induktiivisessa Argumentoinnissa Tulee Tietysti Pyrkiä Aina Siihen, Että Premissit Ovat Mahdollisimman Kattavia Eli Sisältävät Kaiken Vallitsevan Informaation. Tyypillinen Induktiivisen Päättelyn Ongelma On, Ettei Premisseihin Oteta Kaikkea Tiedettyä Informaatiota Vaan Päätellään Esimerkiksi Vain Yhdestä Tutkimuksesta Vaikka Asiasta On Useita Tutkimuksia. Toisaalta, Induktiivinen Päättely Ei Voi Lähteä Täysin Kattavista Premisseistä: Mikäli Vaatisimme Aina Totaalista Informaatiota Premisseihin, Ei Induktiivista Päättelyä Voisi Ollakaan. Johtopäätöksen Totuusarvohan On Päätelmälle Erittäin Relevanttia Tietoa, Joten Tieto Siitä Tulisi Totaalisen Informaation Vaatimuksen Vallitessa Kuulua Jo Premisseihin! Tällöin Päätelmä Ei Enää Olisi Induktiivinen Vaan Deduktiivinen (johtopäätöksen Ollessa Tosi) Tai Virhepäätelmä (johtopäätöksen Ollessa Epätosi). Induktiivisen Päättelyn Arvioinnissa Tärkeitä Seikkoja Ovat Esimerkiksi Tilastollisen Yleistämisen Ongelmat (kuten Onko Otos Satunnainen Ja Riittävä; Kysetutkimuksissa Kysymysten Sanamuodot Ja Kyselytilanteen Ongelmat), Ongelmat Todennäköisyyksien Arvioinnissa Ja Suhteuttamisessa Sekä Päättelyssä Korrelaatiosta Kausaatioon. Meidän Ei Ole Mahdollista Käsitellä Näitä Ongelmia Laajasti Mutta Viimeksi Mainitusta Seikasta Voidaan Todeta Jotain. Ajatellaan Päättelyä:

X Korreloi Y:n Kanssa.

X On Y:n Syy.

Tätä Päätelmää Kutsutaan Post Hoc-virhepäätelmäksi, Tai Lyhyesti Maus Tulee Latinan Kielestä.tarkka Jälkeen, Siis Tästä Syystä. ’ Ongelma

Hoc, Ergo Propter Vain Post Hoc. Ilkäännös On ’tämän Siis On, Että Pelkäs-

Tä Korrelaatiosta Päätellään Kausaalinen Suhde. Kun X Ja Y Korreloivat, Tämä Ei Sinällään Vielä Kerro, Että X On Y:n Syy. Itse Asiassa Voi Olla Niin, Että Y Aiheuttaa X:n, Tai Korrelaatio Johtuu Jostain Kolmannesta Seikasta, Tai Korrelaatio Voi Olla Sattumaa. Järkevän Päätöksen Tehdäksemme Tarvitsemme Aina Enemmän Informaatiota Kuin Pelkän Korrelaation. Kausaalinen Relaatio Vallitsee Vain Osassa Niistä Mahdollisista Maailmoista, Joissa Havaittu Korrelaatio Vallitsee. Näiden Muiden Mahdollisuuksien Poissulkemiseksi Tarvitaan Tyypillisesti Kokeellista Tutkimusta.

Virhepäätelmistä Koska Periaatteessa Mitkä Tahansa Kaksi Lausetta Voidaan Liittää Toisiin Ja Saada Aikaan Argumentti, On Virheellisiä Päätelmiä Olemassa Loputon Määrä.voimme Kuitenkin Identifioida Tietyn Joukon Päätelmiä, Jotka Ovat Melko Yleisiä Mutta Todistusvoimaltaan Kyseenalaisia. Tällaiset Päätelmät Esiintyvät Usein Keskustelussa Ja Toimivat Usein Todellista Voimaansa Tehokkaammin, Mutta Ne Esiintyvät Myös Yksilön Omassa Privaatissa Päättelyssä. Virhepäätelmien Tutkimus On Argumentaatioteorian Tärkeä Osa Ja Niiden Esiintymät, Analyysit Ja Analyysien Perustelut Ovat Kaikki Vilkkaan Keskustelun Kohteena. Modernin Virhepäätelmien Tutkimuksen Näkemys On, Että Perinteisesti Virhepäätelmiksi Kutsut Argumentit Tulisi Mieltää Argumenttiskeemoiksi, Joilla On Hyviä Ja Huonoja Esiintymiä. Esimerkiksi Tieteellisiin Auktoriteetteihin On Usein Järkevää Uskoa.toisaalta Sama Argumentti Voi Olla Riittävä Toisessa Kontekstissa Ja Riittämätön Toisessa. Se, Mikä On Järkevää Auktoriteettiin Nojaamista Maallikkojen Keskustelussa, Ei Todennäköisesti Ole Sitä Kahden Fyysikon Välisessä Tieteellisessä Erimielisyydessä. Erilaisiin Virhepäätelmiin Voi Tutustua Kriittisen Ajattelun Kirjallisuudessa Tai Aloittaa Vaikkapa Nettihaulla. On Kuitenkin Tärkeää Ymmärtää, Ettei Pelkän Listan Opettelulla Muututa Kriittiseksi Ajattelijaksi. On Tärkeää Ymmärtää Se Konteksti, Jossa Päätelmä Esitettiin, Millaiset Tiedolliset Vaatimukset Ja Mahdollisuudet Keskustelijoilla Oli, Ja Mihin Periaatteeseen Päätelmä Yrittää Vedota. Vain Näitä Seikkoja Harkittuamme Voimme Todeta Päätelmän Virhepäätelmäksi. Tyypillisesti Virhepäätelmät Eivät Todista Johtopäätöstään

Deduktiivisessa Mielessä, Mutta Tämä Ei Vielä Itsessään Tee Päätelmästä Joka Tilanteessa Irrationaalista.

Lopuksi

Olemme Tässä Kirjoituksessa Tutustuneet Kriittisen Ajattelun Ideaan, Argumentoinnin Analysointiin Ja Arviointiin Ja Hyvän Päättelyn Perusteisiin. Aihe On Kuitenkin Valtavan Laaja Ja Jokainen Esitys On Välttämättä Vajavainen. Olen Kuitenkin Toivottavasti Välittänyt Lukijalle Alustavan Kuvan Siitä, Millaisiin Asioihin Ja Periaatteisiin Tulisi Tutustua, Jotta Voisi Kehittää Omaa Kykyään Ajatella Kriittisesti. Kriittinen Ajattelu On Taito, Jossa Jokainen Voi Kehittyä. Olen Jättänyt Kokonaan Keskustelun Ulkopuolelle Sen Laajan Empiirisen Kirjallisuuden, Joka Ihmisten Päättelystä On Saatavilla. Tämä Aineisto Kertoo Korutonta Kieltä Siitä, Miten Rajallinen Päättelykykymme On Ja Miten Huonosti Usein Suoriudumme Suhteessa Kykyihimme. Sen Lisäksi, Että Olemme Rajallisia Kognitiiviselta Kapasiteetiltamme, Pyrimme Monesti Välttämään Ajattelua Ja Usein Jopa Prosessoimme Viestejä, Joita Meidän Tulisi Punnita Huolellisesti Rationaalisin Keinoin, Niillä Aivojemme Lohkoilla, Joilla Käsitellään Tunteita. 6

Empiirinen Aineisto Päättelystä Tukee Myös Väitettä, Että Kaikkein Yleisin Virheemme On, Ettemme Kunnolla Harkitse Oman Kantamme Kanssa Ristiriidassa Olevia Argumentteja. Meidän Taipumuksemme Sortua Huonoihin Argumentteihin Tai Vältellä Itse Ajattelua Ei Kuitenkaan Ole Syytä Antaa Johtaa Meitä Pessimismiin, Mutta Se Muistuttaa Siitä, Että Vain Huolellinen Älyllinen Ponnistelu Mahdollistaa Rationaaliset Uskomukset. On Helppo Huomata Virheitä Toisten Päättelyssä Silloin Kun Jo Valmiiksi Uskoo Tai Tietää, Että Johtopäätös On Väärä. Paljon Haastavampaa On Oppia Huomaamaan, Milloin Oma Kanta On Huonosti Perusteltu. Mikään Määrä Hyvän Päättelyn Periaatteiden Opiskelua Ei Auta, Jos Emme Ole Valmiita Soveltamaan Näitä Periaatteita. Myös Silloin Kun Omat Uskomuksemme Ovat Vaakalaudalla.

Juho Ritola Kirjoittaja Toimii Tutkijatohtorina Turun Yliopistossa

Viitteet: 1

Vaikka Sukupuolten Erilainen Kohtelu Asevelvollisuuden Suhteen On Suomen Laissa Jätetty Tasa-arvon Ulkopuolelle, Voimme Silti Kysyä Miksi Eri Sukupuolta Olevia Henkilöitä Tulisi Kohdella Eri Lailla Senkin Jälkeen Kun He Ovat Päättäneet Ryhtyä Suorittamaan Asepalvelusta Eli Ovat Jo Kyseisen Järjestelmän Sisällä. Mehän Emme Esimerkiksi Hyväksyisi, Että Asepalveluksen Suorittaneita Naisia Ei Hyväksyttäisi Maanpuolustuskorkeakouluun.

Huomaamme Tietysti, Että Myös Jone Nikula Syyllistyy Ihmiseen Vetoamiseen. Räsänen On Kirjoittajien Mukaan Esittänyt Aloitteessaan, Että Sukupuolten Välisen Tasa-arvo On Peruste Muuttaa Nykykäytäntöä, Mutta Nikulakin Ohittaa Tämän Perusteen Kokonaan Ja Keskittyy Perustelussaan Räsäsen Henkilökohtaiseen Ominaisuuteen, Siis Siihen, Että Hän On Äiti. Mutta Se, Että Räsänen On Äiti, Ei Osoita, Ettei Sukupuolten Välinen Tasa- Arvo Ole Peruste Nykykäytännön Muuttamiseen.

Sanalla ’kriittisyys’ Ei Siis Tarkoiteta Tässä Yhteydessä Sitä, Ettei Hyväksy Jotain Tiettyä Väitettä (vrt. ”suhtaudun Tähän Väitteeseen Kriittisesti.”).

Että Argumentoinnin, Ainoa Tavoite Ei Ole Esimerkiksi Pilailuun, Jne.

Toisaalta Voimme Tietysti Todeta, Siis Argumentteja Käyttävän Toiminnan, Tämä. Argumenttia Voidaan Käyttää Leikkiin, Hämäykseen, Hurmaamiseen

Toisaalta, Vaikkemme Voisikaan Varmentaa Premissejä, Voimme Silti Arvioida Päättelyn Vahvuutta. Normaalisti Pyrimme Arvioimaan Sitä Onko Johtopäätös Tosi, Edellyttäen Että Premissit Ovat Todet. Tilanteessa, Jossa Emme Voi Varmentaa Premissejä Voimme Arvioida Sitä Olisiko Johtopäätös Tosi, Edellyttäen Että Premissit Olisivat Todet. Arvioinnin Tulisi Silti Perustua Molemmissa Tapauksissa Samoihin Periaatteisiin

Tätä Ei Tule Tulkita Niin, Ettei Tunteilla Ole Mitään Sijaa Rationaalisessa Ajattelussa Tai Että Ne Ovat Perustavalla Tavalla Ristiriidassa Rationaalisuuden Kanssa. Tunne Ei Kuitenkaan Tyypillisesti Kerro Meille Onko Jokin Väite Uskomisen Arvoinen.

Kriittisen Ajatteluun Perehtymistä Voi Jatkaa Esimerkiksi Tutustumalla Seuraaviin Kirjoihin, Joista Löytyy Myös Runsaasti Viitteitä Syventävään Opiskeluun: Kakkuri-knuuttila, M.-l. (toim.) (1998). Argumentti Ja Kritiikki: Lukemisen, Keskustelun Ja Vakuuttamisen Taidot. Helsinki: Gaudeamus. Siitonen, A. Ja I. Halonen (1997). Ajattelu Ja Argumentointi. Porvoo: Wsoy.

Kirjat 42 Skeptikko 4/2009

Stephenie Meyerin ”Twilight”-saagan neljännen ja viimeisen osan suomennos ”Aamunkoi” (2008) ilmestyi 22. lokakuuta. Sarjan aiemmat osat ovat Houkutus (2005), Uusikuu (2006) ja Epäilys (2007).

Kirjasarja kertoo Bella Swanista, joka muuttaa äitinsä luota Phoenixista isänsä luo kylmään ja sateiseen Forks-nimiseen pikkukaupunkiin. Hänen elämänsä muuttuu, kun hän tapaa yliluonnollisen upean pojan Edward Cullenin ja rakastuu häneen. Parin suhteessa on kuitenkin yksi mutka: Edward on vampyyri. Hän rakastaa Bellaa, mutta samalla himoitsee hänen vertaan. Edward ja hänen sukunsa ovat päättäneet olla metsästämättä ihmisiä ravinnokseen. Houkutus on kuitenkin aina läsnä.

Metsissä liikkuu myös vampyyrejä, jotka metsästävät ihmisiä. Heitä ovat mm. James, Victoria ja Laurent. Cullenit joutuvat heidän kanssaan taisteluun suojellessaan Bellaa. Edward tappaa Jameksen.

18-vuotispäivänään Bella satuttaa itsensä verisesti. Edwardin veli Jasper ei verta nähdessään voi vastustaa kiusausta. Hän yrittää tappaa Bellan. Cullenit päättävät lähteä kokonaan pois Bellan elämästä suojellakseen häntä. Bella suree monta kuukautta kunnes tapaa lohduttajan, Jacobin. Myöhemmin Jacob muuttuu ihmissudeksi, jotka ovat vampyyrien vihollisia. Jacob rakastuu Bellaan, mutta Bella pitää häntä vain ystävänä.

Väärinkäsityksen seurauksena Edward luulee, että Bella on kuollut. Edwardin sydän särkyy ja hän lähtee Italiaan anomaan kuolemaa Voltureilta, vaikutusvaltaiselta vampyyriperheeltä. Bella ja Edwardin sisko Alice ehtivät pelastaa Edwardin, joka palaa takaisin Bellan elämään.

Kolmannessa kirjassa Bella tajuaa rakastavansa myös Jacobia. Jacob ja Edward taistelevat Bellasta. Edward voittaa. Jameksen kuolemasta raivostunut Victoria haluaa tappaa Bellan. Hän epäonnistuu ja Edward tappaa Victorian.

Bella ja Edward menevät naimisiin. Bella tulee raskaaksi, vaikka sen ei pitäisi olla mahdollista ihmisen ja vampyyrin välillä. Edward joutuu muuttamaan Bellan vampyyriksi, jotta Bella selviäisi synnytyksestä. Volturit luulevat, että Edward on muuttanut syntyneen lapsen Renesmeen vampyyriksi, joten he päättävät tuhota koko Cullenien perheen.

Suurta lopputaistelua ei valitettavasti tule, vaan asiat selviävät neuvottelemalla. Edward, Bella ja Renesmee saavat elää yhdessä ikuisesti.

Todella mukaansatempaavassa ja hyvin keksityssä Twilight-saagassa esiintyy paljon yliluonnollisia asioita. Vampyyrit eivät vanhene. He eivät voi tappaa itseään, eikä heitä voi tappaa muuten kuin repimällä riekaleiksi ja polttamalla. Vampyyrit liikkuvat yliluonnollisen nopeasti ja ovat käsittämättömän vahvoja. Ihmisverta juovilla vampyyreilla on punaiset silmät, eläimiä syövillä kullanruskeat, janoisilla mustat. Voltureiden Jane voi kiduttaa ketä tahansa ajatuksen voimalla. Alicella on ennalta näkemisen kyky. Edward lukee kaikkien muiden ajatuksia paitsi Bellan.

Kirjasarjassa viehättää Edwardin täydellisyys ja se, että vampyyrit ovat moderneja olentoja eivätkä mitään mustavalkoelokuvien perinteisiä pökkelöitä. Kyseessä on liikuttava rakkausja toimiva jännitystarina. Vaikka vampyyreja ei olekaan olemassa, saaga saa toivomaan, että eräs sellainen kävelisi joskus koulun käytävällä vastaan.

Saara Järvinen

Kirjoittaja On 12-vuotias 7-luokkalainen Vantaalta. Kirjoitus On Korson Koulun Taksvärkkipäivän Työ.

Kuolleita

Tapani Hietaniemi

23.3.1958-3.10.2009

Rakas ystäväni, Skepsis ry:n Tieteellisen neuvottelukunnan, Helsingin Vapaa-ajattelijain hallituksen ja Vapaa Ajattelijan toimitusneuvoston jäsen Tapani Hietaniemi menehtyi äkillisesti kotonaan aamuyöllä 3.10.2009.

Meidän oli tarkoitus mennä yhdessä Kotkaan alustamaan Humanistiseminaariin. Tapanin piti nousta junaan Pasilasta. Lähetin Tapanille tekstiviestin, jossa kysyin onko hän junassa. Tapanin puoliso soitti saman tien ja kertoi suru-uutisen.

Tapani Hietaniemi ehti aivan liian lyhyeksi jääneen elämänsä aikana tehdä valtavasti asioita. Osmo Soininvaara, jonka eduskunta-avustajana Tapani aikoinaan työskenteli, kirjoittaa muistosanoissaan: ”Tapani oli sielultaan tiedemies ja vastusti kaikkea huuhaana pitämäänsä. Se näkyi myös hänen toiminnassaan työväenopiston johtokunnassa, jossa hän edusti vihreitä kahdeksan vuotta.” Tapani vastusti henkeen ja vereen huuhaakurssien ottamista työväenopiston opinto-ohjelmaan.

Uskontokriittisessä toiminnassaan Tapani auttoi valtavalla panoksella rakentamaan ”uskomaton.fi”-nettisivustoa ja Helsingin Vapaaajattelijain uusia nettisivuja. Tämän toiminnan ohella Tapani jatkoi väsymättä tärkeää työtään Vapaa Ajattelijan toimitusneuvostossa.

Oheisessa valokuvassa, jonka Erkki Haapaniemi otti kesällä 2008 liiton toimiston kokoushuoneessa, olemme Tapanin kanssa vastaamassa piispa Heikalle ja piispa Peuralle. Vastine Heikalle julkaistiin Vapaa Ajattelijan numerossa 5/2008. Se oli ensimmäinen, vaan ei viimeinen yhteistyöni Tapanin kanssa. Myöhemmin vastasimme Kanava-lehdessä piispa Huoviselle.

Tapani rakasti väittelyä ja erityisesti hän piti heppoisten perustelujen tai onttojen mielipiteiden romuttamisesta. Sen Tapani teki joskus suorastaan musertavalla tavalla. Tavattoman älykkäänä ja oppineena sekä sivistyneenä ja humaanina ihmisenä Tapani kuitenkin pyrki väittelyissä kasvattamaan, opettamaan vastapuolta.

Tapani oli skeptikko ja sekularisti par excellence, mutta samalla hän kunnioitti mielipiteiden ja katsomusten kirjoa. Tapani oli sydämeltään liberaali humanisti. Hän tapasi kasvotusten tapahtuvissa väittelyissä sanoa: ”Olkaamme siitä yhtä mieltä, että olemme asiasta eri mieltä”, jos tilanne uhkasi muuttua riidaksi. Tuo jos mikä osoittaa Tapanin suurisieluisuuden ja ystävällisyyden. Hän oli väittelyissä kova pala vastustajilleen, mutta usein juuri näistä väittelyistä syntyi luja, läheinen ystävyys. Niin myös minun kanssani.

Lepää rauhassa rakas ystävä. Meitä jäi mittava joukko sinua kaipaamaan.

Jussi K. Niemelä

Kirjoittaja On Vapaa-ajattelijain Liitto Ry:n Ja Helsingin Vapaa-ajattelijat Ry:n Puheenjohtaja Sekä Darwin-seuran, Humanistiliitto Ry:n Ja Skepsis Ry:n Hallituksen Jäsen.

Kuolleita

Matias Päätalo

20.12.1941 – 18.9.2009

Skeptikko-lehden ahkera avustaja Matias Päätalo kuoli syöpään syyskuussa. Oululainen Päätalo oli mm. viestinnän opettaja, kuvataiteilija ja tieteistä kirjoittava freelance-toimittaja. Erityisesti häntä kiinnosti tähtitiede.

Vuosi 2002 oli Päätalon tuotteliain Skeptikkolehdessä. Häneltä julkaistiin kirjoitus jokaisessa lehden numerossa. Numerossa 1 hän arvosteli keskustelupalstalla Esko Valtaojan kirjaa ”Kotona maailmankaikkeudessa” otsikolla ”Kannattaako oravaa ampua tykillä?” Numerossa 2 hän ihmetteli venäläisen tri Dimitrijeffin outoja väitteitä aurinkokunnastamme. Numerossa 3 hän kysyi: ”Mikseivät humanoidit vastaa?” Numerossa 4 hän kirjoitti kokoelmasta väitteitä, jotka kuohuttivat yliopistoväkeä Oulussa: ”Utele-teoriaa ei ole vielä olemassa?”

Päätalon tietokoneella tekemää avaruustaidetta oli näytillä mm. kesällä 2008 tiedekes-

Hulda Clark 18.10.1928 – 3.9.2009

Hulda Clark kirjoitti mm. kirjat ”The Cure for All Cancers”, ”The Cure For All Advanced Cancers”, ”The Cure for HIV and AIDS” ja ”The Cure and Prevention of All Cancers”. Hän kuoli 80-vuotiaana sairastuttuaan ”multippeliin myeloomaan”, veren ja luuytimen plasmasoluihin liittyvään pahanlaatuiseen syöpäsairauteen. Ironista kyllä, Hulda Clark kertoi kirjassaan ”The Cure For All Advanced Cancers” auttaneensa parantamaan potilaan, joka oli sairastanut samaa syöpää kuin mihin Clark itse menehtyi.

kus Heurekassa Vantaalla. Hänen näyttelyssä olleesta kuvastaan, joka esitti näkymää Helsingin Katajanokalta 11.7. 5900, poimitiin kansikuva Skeptikko-lehteen 3/2008.

Matias Päätalo pohti Skepsiksen jäseneksi liittymistä pitkään. Jäseneksi hän liittyi kuluvan vuoden alussa – pontimenaan mm. Skeptikkolehden asiasisällön monipuolistuminen. Skeptikossa 1/2009 Päätalo esiteltiin lukijoille ”Minä, skeptikko” -palstalla. Myös Ultra-lehteen kirjoittanut Päätalo arvioi artikkelissa olevansa ”intervalliskeptikko”, jolla on perusteltu syy epäillä myös skeptisyyttä.

Päätalo julkaisi kolme kirjaa: ”Tähtiä ja outoja ilmiöitä” (2006), ”Sodan mysteerit” (2008) ja ”Tähdistä olemme tulleet” (2008). RISTO K. JÄRVINEN

Hulda Clarkin parannuskeino oli hänet kuuluisaksi tehnyt elektroninen Zapper-laite, jonka aiheuttamien sähkövärähdyksien hän väitti tuhoavan kehossa sairauksia aiheuttavat bakteerit, virukset ja loiset. Zapperin toimivuudesta ei edelleenkään ole mitään näyttöä, mutta vieläkin esim. suomalainen ”lootuskauppa. fi” mainostaa ”VariZapperia”, jonka sähkövärähdyksien väitetään tuhoavan kaiken pahan ihmiskehosta vain muutamassa minuutissa. Tästä huolimatta laitteen ohjelmassa on myös vaihtoehto ”60 minuutin kestozapperointi”. RISTO K. JÄRVINEN

Kuolleita

Basava Premanand

17.2.1930 – 4.10.2009

Suomessakin käynyt gurunpaljastaja, taikuri ja skeptikko Basava Premanand kuoli 79-vuotiaana 4. lokakuuta 2009 Tamilnadussa Intiassa. Pitkän uransa aikana Premanand selviytyi ainakin kuudesta murhayrityksestä, mutta ei äskettäin diagnostisoidusta mahasyövästä.

Toimintansa luonteen, laajuuden ja merkityksen puolesta Premanandin vertainen skeptikko maailmassa on vain James Randi.

Premanand oli perustamassa Intian skeptikkoliikettä (Indian CSICOP) ja Intian rationalistiliikettä (Federation of Indian Rationalist Associations). Premand julkaisi ja toimitti ”Indian Skeptic” -lehteä vuodesta 1988 lähtien. Lehteä on postitettu Suomen Skepsikselle näihin päiviin saakka.

Paitsi organisaattori Premanand oli myös varsinainen paljasjalkaskeptikko: hän kiersi 40 vuoden ajan Intian kyliä ja kaupunkeja esittäen itse samoja temppuja, joita fakiirit, gurut, swamit ja muut ”godmanit” väittivät ihmeiksi. Samalla hän kertoi miten temput tehdään ja selitetään luonnollisilla syillä. Ulkomaankiertueet ulottuivat melkein 50 maahan, Suomi mukaanluettuna.

Premanand syntyi Keralassa vuonna 1930 hindutaustaiseen perheeseen. Hänen vanhempansa osallistuivat myös teosofiseen liikkeeseen. Koulunkäynti päättyi 12-vuotiaana koulusta erottamiseen, kun hänen vanhempansa kieltäytyivät täyttämästä koululomakkeen kohtia, joissa kysyttiin kastia ja uskontoa.

Premanand kertoi lapsena uskoneensa ihmeisiin ja hakeutuneensa erottamisen jälkeen kuuluisien gurujen, mm. Swami Sivananda Maharajin, oppilaaksi. Premanand havaitsi, että guruilla itsellään oli samoja sairauksia, joita he olivat parantavinaan muilta ihmisiltä. Kysymykseen miksi he eivät paranna itseään, hän sai vain kierteleviä ja vältteleviä vastauksia tyyliin ”vapaudun näin synneistäni”.

Premand huomasi vähitellen, että kaikki ”ihmeet” perustuivat sorminäppäryyteen ja muuhun silmänkääntöön, kemiallisten aineitten ja mekaanisten välineiden käyttöön ja ihmisruumiin toiminnan tuntemiseen. Kaiken takaa paljastui vallantavoittelu tai pelkkä rahanhimo. Noin 20-vuotiaana Premanand oli lopullisesti menettänyt uskonsa ihmeisiin ja pyhiin miehiin.

Käännekohta Premanandin toiminnassa oli Keralassa syntyneen ja Ceylonilla vaikuttaneen professori Abraham Kovoorin tapaaminen tämän ihmeidenpaljastuskiertueella Intiassa vuonna 1969. 1800-luvun puolella syntynyt Kovoor oli varhainen skeptikkoliikkeen tienraivaaja. Hän tarjosi jo vuodesta 1963 alkaen 100 000 rupian palkintoa valvotuissa olosuhteissa tehdystä yliluonnollisesta ihmeteosta.

Kovoorin skeptinen toiminta tarjosi esimerkin ja mallin Premanandin koko loppuelämälle, jonka hän omisti rationaalisen ajattelutavan edistämiselle ja huijarien paljastamiselle. Kun Kovoor kuoli vuonna 1978, jatkoi Premanand Kovoorin perustaman haasteen tarjoamista.

Kovoorin ja Premanandin paljastusten pääkohde oli Satia Sai Baba (s. 1926), joka oli Intian tärkein godman jo 1960-luvulla. Premanand toisti Sai Baban temput kuten ”vibutin” (pyhä tuhka) ja kullan materialisoinnin tyhjästä. Premanand myös haastoi tyypilliseen humoristiseen tapaansa Sai Baban taikomaan suurempia kultakimpaleita kuin mitä tämän hihaan mahtuu. Satia Sai Baban arkkivihollinen Premanandista tuli viimeistään hänen julkistettuaan 800-sivuisen kirjan - ”Murders in Sai Baba’s Bedroom”, joka käsitteli hämäriä kuolemantapauksia

Gurujen paljastukset johtivat lukuisiin vaientamisyrityksiin. Premanand kivitettiin sairaalakuntoon, autolla yritettiin ajaa hänen päälleen, hänen jeeppinsä jarrut rikottiin jne.

Uransa loppupuolella hän sai myös virallista tunnusta, kun Intian valtion tieteenedistämisneuvosto palkitsi hänet vuonna 1997 tieteen popularisoinnista. Ansioiksi mainittiin mm. 1500 ihmeen selittäminen, 7000 luentoa ja demonstraatiota, 30 kirjaa malajalamiksi (Keralan osavaltion pääkieli) ja kuusi englanniksi, 70 TVesiintymistä sekä kuukausittain ilmestyneen Indian Skeptic -lehden julkaiseminen.

Premanand vieraili Suomessa Skepsiksen kutsumana huhtikuussa 1992. Toimin Premanandin autonkuljettajana ja avustajana, kun hän valmistautui esiintymään Helsingin yliopiston suuressa luentosalissa. Hän ei voinut kuljettaa yli rajojen palavia nesteitä ja muita kemikaaleja ja välineitä, joita jouduin hankkimaan apteekeista ja rautakaupoista.

Premanandin Suomessa esittämiin godmanien temppuihin kuuluivat mm. kielen lävistäminen verettömästi metallipiikillä, veden muuttaminen viiniksi, leivän monistaminen suuren joukon ruokkimiseksi, pyhän tuhkan luominen tyhjästä, lasin syöminen, ihon polttaminen liekillä ilman vahinkoa ja sydämen pysäyttäminen. Premanand myös selitti useimmat temput.

Esimerkiksi hehkulampun lasi pitää ennen nielemistä hienontaa pureskelemalla (salissa rouskutus kaikui hyvin), vatsan pohjalle pitää ensin syödä banaani (yksi riitti vaikka hankin varmuuden vuoksi kolme), jolloin lasimurska luistaa hyvin läpi suoliston. Ihoa polttaessa liekkiä tai kättä pitää liikuttaa koko ajan, jotta välttyy palovammoilta. Yliopiston ilmastointiin joutunut savu aihetti hälytyksen, mutta onneksi tilaisuus ehti päättyä juuri ennen palomiesten saapumista.

Tilaisuudessa oli noin 400 maksanutta läsnäolijaa. Askeettisena luonteena Premanand ei vaatinut mitään palkkiota kahta ylijäänyttä banaania lukuun ottamatta, mutta luovutimme hänelle niiden lisäksi suuren osan tilaisuuden tuloista Intian skeptikkoliikkeen tukemiseen.

Kuten esikuvansa Abraham Kovoor myös Basava Premanand teki tieteelle viimeisen palveluksen testamenttaamalla ruumiinsa kuoleman jälkeen lääketieteellisen tutkimuksen käyttöön.

Minun mielestäni Premanandin luento oli syvällisempi ajatusten herättäjä kuin vain ohikiitävä hetki, jolloin saattoi ”toisten kristittyjen” kanssa luvan perästä naureskella pimeästä pakanuudesta kumpuaville näennäisihmeille. Premanandin kritiikki kohdistui yhtä hyvin aidoiksi väitettyihin kristillisiin ihmeisiin historiassa ja nykyajassa. Onko siis ihmeitä? Agnostikko ja skeptikko sanonee vain: fantasiaihmeitä on. Jos joku tarvitsee niitä elämänfilosofiansa rakennuspuiksi, se on kunnioitettavaa. Jos joku töineen selviää ilman minkään kategorian ihmeitä, se on yhtä lailla kunnioitettavaa.”

Kuva: Markku Javanainen

Askeetti Premanand Tyytyi Vain Mehulasiin Skepsiksen Tilaisuuden Jälkeisissä Illanistujaisissa Helsingissä.

Markku Javanainen

Veli Toukomies, Skeptikko 14 / Kevät 1992

Summary

”let Science Proceed!”

By Risto K. Järvinen

In October, the Finnish evangelical student and school mission arranged a debate at the Helsinki University, where professors Kari Enqvist and Tapio Puolimatka talked on the subject ”does science lead to atheism”. Enqvist (who is a member of the Skepsis’ Scientific Advisory board) showed that creationist debates are worth partaking, in spite of the risk of them afterwards advertising ”their lecture at the University” where the speaker was ”a sciencebook Finlandia-prize winner professor of cosmology”.

The challenge is worth receiving, if one is verbally, knowledge-wise and intellectually topnotch. Kari Enqvist is. Professor of education Puolimatka (who received the Skepsis’ humbug prize last year) was beaten by Enqvist in the discussion six-nil.

Enqvist spoke to Puolimatka and his supporters: ”Let go already, let science go its way! It’s steps, finds, theories – whatever they may be, how hard to comprehend, how counter-intuitive or counter-biblical they may be – cannot besmirch faith.”

Skepsis Tests Thought Transmitter

By Risto K. Järvinen

claimed to have a can send pictures and

minds. Skepsis did A middle-aged man paranormal ability: he words into other peoples’ a preliminary test for the 10 000 euro prize. No hits were recorded, no correct picture was transmitted to the receivers in spite of hard efforts.

Explanations were: ”I overextended myself. My technique failed. I had over-smoked and slept badly. The experimental setup was honest. A year ago I would have succeeded.”

”claims Of My Supernatural Abilities Have Been Strongly Exaggerated”

By Jose Ahonen

In October, mentalist-magician Pete Poskiparta revealed at the Skepsis lecture in Tampere, how simple tricks have fooled even scientists to believe in the supernatural. ”People surprisingly often believe that I have supernatural abilities, though I always start my performances by telling that all that you will see is only due to diligent practice. I strongly doubt that anyone has had supernatural abilities, has been in contact with another civilization in the universe, can see the future, or could create other paranormal phenomena.”

Translation: Otto J. Mäkelä

LIITY SKEPSIKSEN JÄSENEKSI!

Jos haluat liittyä Skepsiksen jäseneksi, lähetä oheinen lomake tai sen kopio täytettynä Skepsiksen jäsenasioista vastaavalle osoitteella:

Anna-Liisa Räihä, Borgströminkuja 1 B 19, 00840 Helsinki membership@skepsis.fi

Yhdistyksen jäsenmaksu vuodelle 2010 25 euroa tai alle 24-vuotiailta 12,50 euroa (jos Voit myös tilata Skeptikko-lehden liittymättä Lehtitilausta tehdessä tiedoksi riittävät nimi ja myös Internetistä Skepsiksen

(sisältää Skeptikko-lehden tilauksen) on

olet alle 24-vuotias, ilmoita syntymäaikasi). jäseneksi. Tilausmaksu on 25 euroa/vuosi. osoite. Jäsenhakemus/tilauskaavake löytyy kotisivuilta: www.skepsis.fi

JÄSENHAKEMUS

Haluan liittyä jäseneksi

Nimi:

Ammatti ja koulutus:

Lähiosoite:

Postinumero ja -toimipaikka:

Sähköposti:

Puhelin: vain lehtitilaajaksi aihetta sivuavat julkaisut, mielenkiinnon kohteet ym. Kokemus Skepsiksen toimialaan liittyvistä asioista, mahdollisesti jäsenyys muissa tieteellisissä yhdistyksissä, erityiset (käytä tarvittaessa erillistä paperia):

Korostamme kuitenkin, että kuka tahansa kiinnostunut voi hakea jäsenyyttä yhdistyksen hallitukselta koulutustaustasta ja elämänkokemuksesta riippumatta. Hyväksyn Skepsis-yhdistyksen säännöissä määritellyn tarkoituksen ja toimintaperiaatteet ja haluan liittyä yhdistyksen jäseneksi.

Päiväys ja allekirjoitus:

Haluan Skepsiksen Sähköpostituslistalle

Skepsiksen haaste

10 000 euroa puhtaana käteen sille, joka tuottaa valvotuissa olosuhteissa paranormaalin ilmiön.

Dosentti Hannu Karttunen ja taikuri Iiro Seppänen ovat lupautuneet maksamaan kumpikin 2500 euroa edellä mainitusta kokonaissummasta. Haastesumma voidaan maksaa myös humanoidistipendinä – 10 000 euroa puhtaana ulottimeen sille humanoidille, joka itse noutaa stipendin ja antaa samalla DNA- (tai vastaavan) näytteen. Poikkeustapauksessa summa voidaan myös maksaa (mikäli esimerkiksi henkilötunnuksen tai pankkikortin saanti on osoittautunut humanoidille vaikeaksi) mukana seuraavalle ihmiskontaktiseuralaiselle.

Skepsis ry:n yhteystiedot Puhelinpalvelu: 0208 - 355 455 Postiosoite: PL 483, 00101 HELSINKI Internet: www.skepsis.fi Pankkiyhteys: AKTIA 405529-2111988

Jäsenasiat, lehtitilaukset, osoitteenmuutokset Anna-Liisa Räihä Borgströminkuja 1 B 19 00840 Helsinki puh. (09) 698 1976 membership@skepsis.fi

Taloudenhoitaja: Toni Heikkinen Härkävuorentie 8 01260 Vantaa treasurer@skepsis.fi puh: 050 - 537 3792

Skepsis ry:n hallitus vuonna 2009 Puheenjohtaja Pertti Laine varapuheenjohtaja Otto J. Mäkelä, Denis Galkin, Toni Heikkinen, Veikko Joutsenlahti, Virpi Kalakoski, Jussi K. Niemelä.

Alueyhteyshenkilöt Joensuu: Vesa Tenhunen puh. (013) 123 254 vesa.tenhunen@skepsis.fi

Skepsis ry on vuonna 1987 perustettu suomalaisten skeptikkojen yhdistys.

Skepsiksen vuonna 2009 muutettujen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoitus on:

• Edistää kriittistä ajattelua, tieteellisen tiedon hankintamenetelmien opetusta sekä tieteeseen ja järkeen perustuvaa käsitystä maailmasta. - Edistää kiisteltyjen tai erityisen poikkeuksellisten väitteiden tieteellistä tarkastelua.

• Edistää keskustelua tieteelliseen maailmankuvaan liittyvistä tärkeistä aiheista.

• Ylläpitää tällaisesta toiminnasta kiinnostuneiden ihmisten verkostoa, järjestää kokouksia ja tilaisuuksia sekä harjoittaa tiedotus- ja valistustoimintaa.

Yhdistys on poliittisesti, aatteellisesti sekä uskonnollisesti sitoutumaton.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeustoimikelpoinen

Jyväskylä: Juha Merikoski puh. 040 - 7551 820 juha.merikoski@skepsis.fi

Oulu: Juha Vuorio puh. 040 - 500 6955 juha.vuorio@skepsis.fi

Tampere: Jose Ahonen puh. 040 - 558 7497 jose.ahonen@skepsis.fi

Turku: Heikki Kujanpää puh. 0440 - 220 420 heikki.kujanpaa@skepsis.fi

Skepsis ry:n tieteellinen neuvottelukunta TNK:n puheenjohtaja, professori Jukka Maalampi (hiukkasfysiikka), Professori Kari Enqvist (fysiikka), professori Mika Hemmo (oikeustiede), dosentti Tapani Hietaniemi (yleinen historia), PsT Virpi Kalakoski (psykologia), professori Hannu Karttunen (tähtitiede), S. Albert Kivinen (filosofia), professori Hanna Kokko (biologia, ekologia), professori Eerik Lagerspetz (yhteiskuntatiede/filosofia), Anto Leikola (biologia), dosentti Marjaana Lindeman (psykologia), dosentti Juha Merikoski (fysiikka), dosentti Markku Myllykangas (terveyssosiologia), professori Jeja Pekka Roos (sosiaalipolitiikka), dosentti Veijo Saano (lääketiede), Anssi Saura (biologia).

tarkoituksen ja jäseneksi voitai oikeustoimitukea yhdistyksen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen toimintaperiaatteet. Kannattavaksi daan hyväksyä yksityinen henkilö kelpoinen yhteisö, joka haluaa tarkoitusta ja toimintaa.

Yhdistys julkaisee viisi kertaa vuodessa ilmestyvää Skeptikko-lehteä.

Mallia yhdistykselle haettiin Yhdysvalloissa 1976 perustetusta CSICOPista (Committee for the Scientific Investigation of Claims of the Paranormal), mikä ilmenee mm. yhdistysten samankaltaisina toimintaperiaatteina. Skepsis ry toimii kuitenkin itsenäisesti, vaikkakin yhteistyössä CSICOPin (nykyään CSI – the Committee for Skeptical Inquiry) ja muiden vastaavien järjestöjen kanssa.

Yhdistys on ECSOn (European Council of Skeptical Organisations) ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsenjärjestö.

Skepsis Esitestasi Syyskuussa Miestä, Joka Väitti Pystyvänsä Välittämään Kuvia Ja Sanoja Telepaattisesti Toisten Mieleen. Osumia: Nolla. Selityksiä: Kymmenen.

NÄYTÄ SKEPTIKOLTA!

HANKI SKEPSIS RY:N T-PAITA