Skepsis ry · Suomalaisten skeptikkojen yhdistys keskiviikko 4.11.2026
Skepsis ry

Kohta 40 vuotta kysymyksiä

Skeptikon opas · Ajattelun työkalut

Argumentaatiovirheet

Olkiukko, ad hominem ja kalteva pinta: päättelyn rakenteet, jotka näyttävät perustelulta mutta eivät ole sitä.

Kun päättely pettää

Argumentaatiovirhe on päättelyn rakenne, joka näyttää perustelulta mutta ei ole sitä. Virheitä ovat luetteloineet jo Aristoteles ja keskiajan loogikot, ja ne toistuvat tänään televisioväittelyissä ja verkkokeskusteluissa muuttumattomina. Virheen tunnistaminen ei ratkaise, kuka on oikeassa, mutta se paljastaa, ettei esitetty perustelu kanna. Skeptikon kannalta tärkeimmät ovat ne, joilla todistustaakkaa yritetään väistää.

Yleisimmät virheet

Henkilöön käyminen (ad hominem)
Väitteen sijaan hyökätään esittäjään: "Hän on lääketeollisuuden palkkalistoilla." Lähteen motiivi on syy tarkistaa väite, ei syy hylätä sitä.
Olkiukko
Vastustajan kanta vääristetään helpommin kumottavaksi: "Skeptikot väittävät, ettei mitään tuntematonta ole olemassa."
Vetoaminen auktoriteettiin
Tohtori, nobelisti tai "tutkijat" korvaavat todisteet. Asiantuntijan sana painaa vain hänen omalla alallaan ja vain, jos se vastaa alan näyttöä. Nobelistit Linus Pauling (C-vitamiini) ja Luc Montagnier (homeopatia) ovat varoittavia esimerkkejä.
Vetoaminen tietämättömyyteen
"Et voi todistaa, ettei se toimi." Todisteiden puute ei ole todiste, ja todistustaakka on väitteen esittäjällä.
Vetoaminen luontoon tai perinteeseen
"Luonnollinen", "ikivanha" ja "tuhannet vuodet" eivät kerro tehosta. Suoneniskentä oli molempia.
Väärä kaksijako
"Joko uskot lääketieteeseen tai luontoon." Vaihtoehtoja on yleensä enemmän kuin kaksi.
Kalteva pinta
Pienestä askeleesta johdetaan katastrofi ilman välivaiheiden perustelua.
Kehäpäätelmä
Johtopäätös on kätketty lähtöoletukseen: "Raamattu on totta, koska se on Jumalan sanaa, ja Jumalan sana on totta."
Post hoc
Jälkeen, siis takia. Flunssa parani hoidon jälkeen; se olisi parantunut ilmankin.
Liikkuvat maalitolpat
Kun todiste esitetään, vaaditaan uusi todiste. Tunnusmerkki uskomuksesta, jota mikään ei voi kumota.

Retoriset temput

Kysymysten sarja ilman vastauksia ("Kysyn vain!"), galoppi eli kymmenen väitettä minuutissa, joiden kumoaminen veisi tunnin, "molemmat osapuolet" -asetelma, jossa yksi tutkija ja koko tutkimusala saavat yhtä paljon aikaa, ja sanasto, joka lainataan tieteestä ilman sen sisältöä (energia, kvantti, värähtely). Näiden tunnistaminen ei tee kenestäkään voittajaa väittelyssä, mutta auttaa huomaamaan, milloin keskustelu on siirtynyt todisteista vaikutelmiin.

Skeptikko-lehden artikkelit

  • Skeptikko 3/2026 · Jarkko Tontti · Minä, skeptikko Minä, skeptikko

    ”Vihaisuudella ei kukaan voita ketään puolelleen. Paljon hedelmällisempää on kysyä, miksi jokin uskomus vetoaa ihmiseen.”

  • Skeptikko 2/2026 · Markku Javanainen · Sihteerin kynästä Tieteen itseäänkorjaavuus, replikaatiokriisi ja sensuuri
  • Skeptikko 2/2026 · Markus Laatikainen Totuus ilman todistajaa - henkilökohtaisia muistiinpanoja tekoälyn aikakaudelta
  • Skeptikko 1/2026 · Ville Aarnikko · Puheenjohtajan palsta Mitä löytyy ”woken” toiselta puolelta?
  • Skeptikko 3/2024 · Jani Sinokki Tiede, tulkinta ja ideologiat

    Tieteellisen tiedon hankinta on todennäköisesti paljon monimutkaisempaa kuin tähän asti on ajateltu. Tervettä skeptisyyttä tarvitaan.

  • Skeptikko 2/2024 · Ville Aarnikko · Puheenjohtajan palsta Mistä woke-ilmiössä on kyse?
  • Skeptikko 5/2010 · Denis Galkin Kansanparantaja vankilaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä

    ”Veikko Holtti kertoi itsestään tarinoita, jotka tekivät kuulijoihin suuren vaikutuksen. Oppilaat valikoituivat, aivan kuin lavahypnoosissakin, suuresta joukosta alttiutensa vuoksi, ja kun Holtti sitten joitakuita ’mykisti’ tai ’jumitti’, käsitys hänen taianomaisista kyvyistään oli valmis.”

  • Skeptikko 4/2010 · Denis Galkin Skepsis went festarit

    Skepsis osallistui – varsin poikkeuksellisesti – rokkihenkisesti Joensuun Ilosaarirockiin heinäkuussa. Paikalla oli valkoisen pihateltan lisäksi neljä nuorta ja komeaa skeptikkoa edistämässä (hieman humalassa olevan) rokkikansan skeptistä ajattelua.

  • Skeptikko 3/2010 · Olli Erjanti Elinvoimaa energiasta – Energian käsite uushenkisissä liikkeissä

    Skeptikoilla on tapana teilata puhe energioista vetoamalla fysiikan käsitteistöön. Jos energia määritellään fyysisen voiman kyvyksi tehdä työtä, on selvä, että puhe henkisen energian aistimuksista kuulostaa huuhaalta (chi, qi, ki, prana, orgone ja muut kymmenet eri kielillä käytetyt termit). Kuitenkin miljoonat ihmiset ympäri maailmaa hakevat päivittäin rentoutusta ja merkitystä elämälleen taichin, energiahoitojen, meditaation ja muista vastaavista itämaisista kulttuureista periytyvien harjoitusten parista.

  • Skeptikko 4/2009 · Risto K. Järvinen Enqvist Puolimatkalle: Antakaa tieteen mennä menojaan!

    ”Päästäkää jo irti, antakaa tieteen mennä menojaan! Sen askellus, löydökset, teoriat – olivatpa ne millaisia tahansa, kuinka vaikeasti ymmärrettäviä tahansa tai miten intuition tai Raamatun vastaisia tahansa – eivät sinänsä uskoa tahraa”, Kari Enqvist esitti Tapio Puolimatkalle ja hänen kannattajilleen.

  • Skeptikko 2/2009 · Jaakko Närvä Ufot – yhtä totta kuin keijut? Paperilehdessä oli lyhennetty versio tässä kokonaisuudessaan olevasta artikkelista

    Ufoaiheesta ja ufouskonnollisuudesta on tehty kohtuullisen vähän kansainvälisesti merkittävää ja hyvin vähän suomalaista tutkimusta. Jaakko Närvän väitöskirja Ufologia ja ufokokemukset uskonnollisina ilmiöinä. Teoreettinen tutkimus hyväksyttiin Helsingin yliopistossa joulukuussa 2008. Seuraavassa Närvä esittelee tutkimustaan ja sen tuloksia.

  • Skeptikko 2/2009 · Markku Javanainen Wikipedia, vandaalit ja pseudotieteet

    Wikipedia on merkittävä – arvostitpa sitä tai et.

  • Skeptikko 1/2009 · Risto K. Järvinen ”Puolimatkan vaatimukset perusteettomia ja vaarallisia”

    Miksi Jumala? Miksei suuri kurpitsa? Leo Näreaho ja Kimmo Ketola arvostelivat Tapio Puolimatkan teesejä rankasti.

  • Skeptikko 1/2009 ”Puolimatkan luento hillitöntä stand up -komiikkaa”

    Skepsiksen sisäisessä keskustelussa on kommentoitu Puolimatkan esitelmää rankasti. Keskustelussa on esiintynyt mm. seuraavanlaisia puheenvuoroja, jotka ovat olleet tilanteeseen sidottuja mielipiteitä ja jotka eivät siis edusta kategorista seuran kantaa.

  • Skeptikko 4/2007 · Matias Aunola Puheenjohtajan palsta
  • Skeptikko 2/2007 · Matias Aunola Puheenjohtajan palsta
  • Skeptikko 2/2007 · Risto K. Järvinen Sammakoprofessori, postmoderni media ja tieteellinen tieto

    Skepsiksen Tampereen aktiivit järjestivät huhtikuussa vanhalla kirjastolla tilaisuuden ”Epätieteet median käsittelyssä – tieteellisen tiedonmuodostuksen skeptiset perusteet”. Luennoitsijana toimi YTT, dosentti Erkki Karvonen Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta.

  • Skeptikko 2/2007 · Jussi K. Niemelä Kirjat: Eevan tyttäristä ja vähän muustakin

    Sekulaarina humanistina minua on viime vuosina erityisesti alkanut huolestuttaa uskonnollisen fundamentalismin ja irrationalismin nousu. Totalitaristista ajattelua hipova poliittisen korrektiuden vaatimus on levinnyt akatemiasta mediaan ja yhteiskuntaan. Samaan aikaan sinänsä toivottavia yhteiskunnallisia asioita pyritään edistämään todella huonoin argumentein, eikä tätä poliittisesti korrektissa ilmapiirissä juuri uskalleta kritisoida. Tässä kolmen kirjan yhteisarviossa sanon suorat sanat eräille arvokkaaksi katsomani ideologian eri edustajille, koska he enemmän tai vähemmän pyrkivät esiintymään rationaalisina – tai jopa tieteellisinä. Hyviä asioita tulee ajaa validien argumenttien avulla, eikä suinkaan toiveajattelun tai silkan huuhaan avulla. Lisäksi tieteen autonomia alkaa olla vakavasti uhattuna, kun mm. väitöskirjoissa voi vapaasti ajaa poliittista agendaa ja siitä vieläpä palkitaan filosofian tohtorin arvolla.

  • Skeptikko 4/2006 · Risto K. Järvinen Miksi ihmeessä käytämme uskomushoitoja?

    Sisätautiopin dosentti Robert Paul on luennoinut uskomushoidoista Skepsiksen tilaisuuksissa Turussa ja Helsingissä. Suoraa vastausta otsikon kysymykseen hän ei ole antanut, mutta vastaus on helposti pääteltävissä, kun vertaa mielikuvia ja faktoja virallisen terveydenhuollon ja uskomushoitojen välillä.

  • Skeptikko 2/2006 · Jussi K. Niemelä ja Osmo Tammisalo KIRJAT. Evoluutiokritiikki kertoo luomisopin kriisistä

    Tästä propagandakirjasta Göbbels olisi ollut ylpeä. Se on kovakantinen, ja siinä on loistelias kuvitus sekä valtavasti tieteellistä kirjallisuutta viitteinä. Ja mikä tärkeintä: sanoma on piilotettu hienovaraisesti, tieteelliseltä vaikuttavan ja maltillisen tekstin sekaan.

  • Skeptikko 2/2006 · Jussi K. Niemelä Älykkyys, geenit ja ympäristö Oikaisuja Älykkyys, geenit ja ympäristö -jutussa olleisiin lehden taittovaiheessa tai kirjapainossa tulleisiin virheisiin

    Darwin-seura ry ja Status ry (Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian opiskelijat) järjestivät maanantaina 15.5.2006 evoluutioseminaarin kiistellystä aiheesta älykkyys, geenit ja ympäristö. Tapahtumaan Uuden Ylioppilastalon Mannerheimsaliin oli kuitenkin saapunut vain kourallinen ihmisiä, joista suurin osa Darwinseuran jäseniä.

  • Skeptikko 4/2005 · Risto K. Järvinen Pääkirjoitus
  • Skeptikko 2/2005 · Martin Vällik Kuulumisia Viron huuhaarintamalta

    Suomalaiset skeptikot tapasivat virolaisia kollegoitaan Skepsiksen kevätretkellä toukokuussa Tallinnassa. Suomen Viron-instituutissa pidetyssä tilaisuudessa saatiin päivitettyjä kuulumisia Viron huuhaa-rintamalta. Seuraavassa Viron kuulumisia myös Skeptikon lukijoille.

  • Skeptikko 1/2005 · Prof. Anssi Saura Tuplapalkittu luomisoppi
  • Skeptikko 3/2004 · Tapio Brusiin ”Mistä sen Kabbala-nimisen kirjan voi ostaa?” Juutalaisen mystiikan ja länsimaisen uushenkisyyden tarkastelua

    Juutalaisen mystiikan ja länsimaisen uushenkisyyden tarkastelua

  • Skeptikko 3/2004 · Risto K. Järvinen Skeptikot muistelivat Nils Mustelinia
  • Skeptikko 4/2003 · Timo Saloviita ja Heikki Sariola Tuomas Alatalon tapaus – esimerkki fasilitaation vaaroista

    Kirjoittajat esittävät seitsemän vahvaa perustelua, minkä takia CP-vammainen Tuomas Alatalo ei ole voinut kirjoittaa hänen nimiinsä pantuja tekstejä, jotka ovat tehneet hänestä maankuulun.

  • Skeptikko 3/2003 Kuinka tunnistat huuhaan, käännös: Pertti Laine

    Amerikkalainen Skeptic-lehti on julkaissut koululaisille suunnatun erityispainoksen kriittisen ajattelun taidosta. Kyseisen ”Huuhaa-tunnistimen” ovat toimittaneet Michael Shermer ja Pat Linse. Pertti Laine on kääntänyt tekstin suomalaisen nuorison käyttöön.

  • Skeptikko 2/2003 · Kevin Christopher Atlantis – ei ikinä, ei kuinkaan, ei missään

    ”Ei ole minkäänlaisia todisteita, jotka liittäisivät Atlantiksen olemassaolon mihinkään todelliseen paikkaan mihinkään maailman aikaan.”

  • Skeptikko 1/2002 · Heikki Ervasti Keskustelua. Tarkennuksia antroposofiasta
  • Skeptikko 3/2001 · Heikki Ervasti Antroposofian pseudotieteellinen maailmankuva

    ”Koko oppirakennelma, joka on vain eräs versio teosofiasta lisättynä roimalla annoksella pseudotieteellistä luulottelukulttuuria, halutaan esittää tieteellisenä oppijärjestelmänä.”

  • Skeptikko 1/2000 · Lena Huldén Historiallisuus ei ole hyväksyttävä argumentti lääkeyrttien käytön puolesta

    Nykyään esiintyy usein argumenttina lääkeyrttien puolesta, että niitähän on käytetty monien vuosisatojen aikana. Mutta se, että jotain on historiassa käytetty, ei todellakaan ole todiste siitä, että sillä on ollut mitään vaikutusta.

Muita juttuja lehdissä

Ihmeellinen maailma

Huuhaa- ja Sokrates-palkinnot