Argumentaatiovirheet kertovat argumenttien puutteesta

LUIN HÄMMENNYKSEN VALLASSA tri Irma Hirsjärven kriittistä kirjoitusta (Skeptikko 3/2023) siitä, että Riittakerttu Kaltiala oli valittu luennoimaan Skepsikselle transsukupuolisuudesta. Kirjoitus sisälsi lukuisia argumentaatiovirheitä. Luettelen ja kommentoin tässä niistä muutamia.

Ad hominem Hirsjärvi: ”Käsittääkseni Aarnikko ei ole minkään alan tutkija.”

Ihmisen ammatilla ei ole merkitystä sille, ovatko hänen argumenttinsa päteviä.

Hirsjärvi: ”...jos ei ole edes keskusteluyhteyttä ihmisten kanssa, joita asia koskee.”

Ihmisen keskustelukumppaneilla tai keskustelukumppanien puutteella ei ole merkitystä sille, ovatko hänen argumenttinsa päteviä.

Hirsjärvi: ”Ovatko hallituksen jotkut jäsenet jääneet jumiin tällaiseen tunnetilaan transkysymysten kanssa?”

En lähde spekuloimaan, mistä nämä ad hominemit eli hyökkäykset henkilöä vastaan johtuvat, mutta pitäviä argumentteja ne eivät ole. Hirsjärven kirjoitus sivuuttaa nuorten transhoitojen hyödyt ja haitat ja niiden sijaan esittää vastapuolen argumentit epäselvästi ja mahdollisimman huonossa valossa. Hän myös vihjailee vastapuolen motiivien olevan pahantahtoisia. Tällaista kutsutaan olkinukke-argumentaatiovirheeksi (engl. straw man).

Reductio ad Hitlerum Hirsjärvi: ”Natsit tuhosivat maailman ensimmäisen transhoitojen klinikan jo vuonna 1933, ja julkisesti polttivat sen kirjaston.”

Tässä argumentaatiovirheessä jokin mielipide yritetään saada huonoon valoon rinnastamalla se satunnaisten yhtäläisyyksien perusteella natsismiin. Argumentaatiovirhe tunnetaan nimellä natsikortti. Siihen liittyy leikkimielinen Godwinin laki, jonka mukaan ”keskustelun pitkittyessä natsismi- tai Hitlervertauksen todennäköisyys lähenee arvoa yksi”.

Non sequitur Hirsjärvi: ”Eivät transihmiset ole uutta, kirurgisia toimenpiteitä löytyy muinaislöydöistäkin.”

Tässä argumentaatiovirheessä ”tämän” oletetaan seuraavan ”tuosta”, vaikka asioilla ei ole loogista yhteyttä. Historiaan tai esihistoriaan vetoaminen ei toimi argumenttina myöskään luennoitsijavalintoja vastaan tai jonkin hoitokäytännön puolesta.

Hätäinen päätelmä Hirsjärvi: ”Transihmisten häirintä, pahoinpitelyt ja tapot ovat lisääntyneet, ja tekijöinä ovat äärikonservatiivit ja -oikeistolaiset ryhmät.”

Tämä voisi kuulua myös edelliseen non sequitur -kategoriaan: tapahtumat Yhdysvalloissa eivät kerro transnuorelle sopivasta hoidosta tai Skepsiksen maineelle sopivasta luennoitsijasta. Väite itsessään on myös keskeneräinen ja kyseenalainen. Ovatko häirintä ja tapot esimerkiksi lisääntyneet samassa suhteessa kuin transasian näkyvyys on kasvanut? Ilman tällaisia tietoja kyse on hätäisestä päätelmästä.

Suosituimmuuteen vetoaminen Hirsjärvi: ”Hänen [luennoitsija Riittakerttu Kaltialan] näkemyksensä transhoitojen antamisesta lapsille ja nuorille on saanut vahvaa kritiikkiä transyhteisöltä.”

Mikään väite ei ole tosi vain siksi, että se on suosittu. Nuorten hormonihoitojen suosio tai epäsuosio eivät siis kerro hoitojen sopivuudesta. Ei myöskään ole yhtenäistä ja yksimielistä transyhteisöä. Moni transhenkilö on esimerkiksi samaa mieltä Skepsiksen kutsuman luennoitsijan kanssa.

SEURAAVAT SEIKAT eivät ole varsinaisia argumentaatiovirheitä, mutta ne tekevät kirjoituksesta äärimmäisen ylimielisen. Hirsjärvi kirjoittaa esimerkiksi olevan-