Skepsis ry · Suomalaisten skeptikkojen yhdistys torstai 5.11.2026
Skepsis ry

Kohta 40 vuotta kysymyksiä

Skeptikko · Skeptikko 4/2023

Ruotsalainen skeptikko Dan Katz: Meitä tarvitaan – enemmän kuin koskaan

Kirsi Virtanen

Estonia-salaliittoteoriat ovat edelleen pinnalla Ruotsissa.

DAN KATZ, 68, on ruotsalaisen skeptikkojen yhdistyksen Vetenskap och Folkbildning (VoF) hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja. Skeptikko-lehden haastattelussa hän kertoo, että kun hänet valittiin yhdistyksen hallitukseen, hän ei vielä ymmärtänyt olevansa skeptikko.

  • Kasvoin perheessä, jossa tiede oli tärkeää, joten olen aina ollut kiinnostunut tieteestä. Ennen psykologiksi valmistumista työskentelin kuitenkin vuosia musiikkiteollisuudessa. Olin koulutettu muusikko, kitaristi. Psykologian opiskelun aloitin vasta 41-vuotiaana. Koin yliopiston opetuksen huonoksi, varsinkin kun meille siihen aikaan opetettiin Sigmund Freudin teorioita. Niillähän ei ole lainkaan tieteellistä perustaa, ja monissa tapauksissa ne perustuvat suorastaan väärennöksiin.

  • Valmistumiseni jälkeen aloin tietoisemmin taistella tieteen puolesta, erityisesti psykologiassa. Törmäsin NLP:hen (neurolingvistiseen ohjelmointiin), joka oli noussut erittäin suosituksi valmentajien ja johtamiskonsulttien keskuudessa. Se vaikutti epäilyttävältä. Voidakseni tutkia sitä minun piti tietenkin saada enemmän tietoa asiasta, mutta edes kollegani eivät tienneet siitä mitään. Jossain vaiheessa joku yliopistolla kertoi yhdistyksestä nimeltään Vetenskap och Folkbildning. Soitin yhdistyksen silloiselle puheenjohtajalle Dan Larhammarille ja kysyin häneltä NLP:stä, mutta ilmeni, ettei hänkään tiennyt asiasta mitään. Larhammar vaikutti kuitenkin erittäin mukavalta henkilöltä, ja sen takia päätin liittyä yhdistykseen. Nykään tiedän, että NLP on juuri sitä, mitä aiemmin epäilin: silkkaa hölynpölyä.

  • Liittyminen VoF:iin oli suuri helpotus. Yhtäkkiä istuin ihmisten joukossa, jotka ajattelivat samoin kuin minä ja jotka ymmärsivät tieteestä! Sain tietää olevani skeptikko samana päivänä, kun minut valittiin yhdistyksen hallitukseen. Tapasin yhden jäsenistä, joka kysyi minulta: ”Oletko skeptinen?” Ihmettelin kysymystä koko päivän, koska luulin liittyneeni tieteelliseen seuraan. Sitten tietysti ymmärsin, että kyseessä on nimenomaan skeptinen liike. Joten ehdottomasti, olen skeptikko.

TÄTEN YHTEISTYÖKUTSU SKEPSIKSELLE ON ESITETTY!

Mikä on elämän tarkoitus? Tämä kysymys nousee usein esiin, kun työskentelen psykologina. Meidän on katsottava itseämme ja pohdittava, miten minun pitäisi omasta mielestäni viettää 80, 90, 100 vuottani tällä planeetalla? Jos voisin katsella omia hautajaisiani, mistä haluaisin ihmisten puhuvan? Mitä haluaisin heidän sanovan minusta? Jotkut ihmiset surevat, että voi, heidän olisi pitänyt olla Nobel-palkinnon saajia, astronautteja ja muuta sellaista, mutta kysyn heiltä: miksi haluaisit olla sellainen? Mitkä ovat arvosi sen halun takana? Mitä asioita voisit tehdä, vaikka et olekaan astronautti tai Nobel-palkittu? Mitä rakastat? Minkä puolesta ottaisit luodin nahkaasi? Usein kuulemani vastaus on: haluaisin pitää huolta rakastamistani ihmisistä.

  • Ehkä elämän tarkoitus on se, että yrittää tehdä jotain hyvää ihmiskunnalle. Ehkä luoda jotain. Pitää hauskaa. Olen tutkinut itseäni, sitä mitä pidän tärkeänä, ja minulle elämän tarkoitus on hyvin paljon sitä, että haluan pystyä huolehtimaan vaimostani, poikapuolestani, koirastani, veljestäni. Minulla on myös läheisiä ystäviä, joille haluan olla tukena ja joiden kanssa haluan pitää hauskaa. Haluan jatkaa musiikin tekemistä.

  • Skeptikkoliikekin on hyvin vahvasti mukana elämäni tarkoituksessa. Jos olen voinut estää yhdenkin ihmisen juomasta hopeavettä, jos olen saanut yhdenkin ihmisen menemään lääkäriin hakemaan apua syöpään, eikä turvautumaan hömppään, silloin elämäni ei ole ollut merkityksetöntä.

Onko VoF:lla hyvä maine Ruotsissa? Uskon, että Ruotsissa on paljon ihmisiä, jotka haluaisivat liittyä VoF:iin, ja tiedän, että on paljon ihmisiä, jotka kannattavat meitä. Vaikutelmani on, että meillä on hyvä maine ja monet ihmiset tietävät meistä. Liittyminen maksaa vain 250 kruunua (noin 22 euroa). Voisimme kuitenkin markkinoida itseämme paremmin. Meillä on nyt noin 2500 jäsentä, mutta meillä voisi olla 10 kertaa enemmän.

Suomessa olemme huolissamme siitä, että Skepsiksessä on paljon iäkkäitä jäseniä, nuoret puuttuvat. Tunnistamme samanlaisen ikäjakauman myös täällä Ruotsissa. Meilläkin on hyvin vähän alle 25-vuotiaita. Mutta ehkä se ei kuitenkaan ole niin outoa, koska kiinnostus tiedettä ja skepsismiä kohtaan kasvaa usein vasta silloin, kun aloittaa opiskelun vaikkapa yliopistossa. Ikärakenteen lisäksi toinen ongelmamme on, että meillä on jäseninä paljon enemmän miehiä kuin naisia. Tyypillinen jäsenemme on yli 50-vuotias mies, jolla on jonkin verran luonnontieteellistä koulutusta.

Mihin skeptikkoja tarvitaan? Meitä skeptikkoja tarvitaan, koska väärää tietoa on niin paljon. Esimerkiksi erilaiset viattominakin pidetyt perinnehoidot voivat aiheuttaa suurtakin kärsimystä ihmisille, varsinkin jos he niiden takia välttävät asianmukaista hoitoa. Se voi tappaa ihmisiä. Lisäksi se tulee yhteiskunnalle valtavan kalliiksi. Yhteiskunnassa on myös tarjolla hyvin paljon kaikenkarvaisia kursseja ja koulutuksia, joita valtion virastot, kunnat ja yritykset hankkivat – siitä huolimatta, että ne on todettu täysin huuhaaksi. Pelkästään Ruotsissa käytämme miljardeja yhteiskunnan kruunuja tällaiseen joka vuosi.

Onko Ruotsissa vaikeaa taistella väärää tietoa vastaan? Kyllä, se on raskasta. Useimmat ihmiset tietävät jo, että homeopatia ja muut vastaavat ovat hölynpölyä, ja tällaisista asioista tiedottamista voi nykyään jo pitää liian helppona nakkina. Sen sijaan, että varoittaisimme homeopatiasta ja astrologiasta, tärkeämpää olisi taistella erilaisia salaliittoteorioita vastaan. Sellaisia on liikkeellä yhteiskunnassa hyvin paljon ja ne ovat erittäin vaarallisia. Ne voivat olla jopa uhka demokratialle. Elämme äärimmäisen tietotiheässä yhteiskunnassa, jossa lähteiden uskottavuuden arviointi on käynyt yhä vaikeammaksi. Siksi skeptikkoja tarvitaan – tänään jopa enemmän kuin koskaan.

Voitko antaa esimerkin jostain salaliittoteoriasta? Paras esimerkki juuri nyt on erittäin ajankohtainen Ruotsissa. Kyse on Estoniasta ja sen uppoamisesta. Ruotsissa aluksen uppoamiseen on liitetty erilaisia salaliittoteorioita. Ihmiset uskovat, että lautan upotti venäläinen sukellusvene, ruotsalainen sukellusvene, pommi, aseiden salakuljettaja… Taisi olla jopa joku, joka luuli, että UFO upotti Estonian. On kuitenkin aivan selvää, että lautta upposi, koska keulavisiiri irtosi ja vesi syöksyi sisään. Siitä on vaikka kuinka paljon todisteita. Mutta valitettavasti tuosta traagisesta tapahtumasta on edelleen liikkeellä paljon salaliittoteorioita.

Ovatko skeptikot liian hiljaa? Ei, en usko. Mutta on olemassa alueita, jotka ovat hyvin herkkiä. Pahimmassa tapauksessa jopa ura voi olla vaarassa, jos joistakin aiheista sanoo jotakin poliittisesti epäkorrektia. Esimerkiksi on olemassa paljon tutkimuksia, jotka osoittavat, että monet käyttäytymistavoistamme ovat perinnöllisiä. Mutta juuri tuo on hyvin herkkä alue. Perinnöllisyysnäkemys ei ole suosittu yhteiskuntatieteissä, koska siellä ajatellaan enemmän, että ympäristö vaikuttaa käyttäytymiseemme.

Halusit myös esittää kutsun Skepsis ry:lle? Kyllä. Ruotsin VoF ja Suomen Skepsis ovat läheisiä naapureita. Skepsiksen perustajajäsen, geologi Nils Edelman (1918-2005) Åbo Akademista kuului myös VoF:iin, ja inspiroi meitä paljon. Me ruotsalaiset skeptikot muistamme häntä lämmöllä edelleen. Yhdistyksemme mielestä olisi erittäin hienoa, jos voisimme aloittaa epäilijöiden yhteistyön Skepsiksen kanssa tavalla tai toisella. Täten yhteistyökutsu on esitetty!

FAKTAA

VETENSKAP OCH FOLKBILDNING perustettiin vuonna 1982. Toimintaa rahoitetaan jäsenmaksuilla, lahjoituksilla ja muulla yhteistyöllä. Yhdistys julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Folkvett-lehteä, joka tarjoaa tietoa tieteestä ja pseudotieteestä. VoF järjestää myös erilaisia tapahtumia kuten luentoja, keskustelutilaisuuksia ja kursseja. VoF pyrkii tekemään tieteestä kiinnostavaa ja helposti lähestyttävää.

Vuonna 2020 ruotsalainen dokumentaristi Henrik Evertsson sai Bonnier AB:n myöntämän Stora Journalistpriset -palkinnon tvdokumenttisarjastaan Estonia – Fyndet som ändrar allt (Estonia – löytö joka muutti historiaa). Seuraavana vuonna 2021 VoF myönsi Evertssonille samasta tv-sarjasta Årets för- villare -palkintonsa (Vuoden harhaanjohtaja). Palkinto myönnettiin samalla myös Stora Journalistpriset -palkinnon tuomaristolle, joka oli nimittänyt Evertssonin palkintoehdokkaaksi. Ruotsalaisten Huuhaa-palkintoa perusteltiin näin: ”Palkinto annetaan kyseisille ehdokkaille, koska he ovat onnistuneet nostamaan esiin ja legitimoineet erilaisia Estonian katastrofiin liittyviä salaliittoteorioita.”

Dan Katz’n asiantuntija-alue VoF:ssa on kvasipsykologia ja pseudoterapeutit/-valmentajat.

Julkaistu Skeptikko-lehdessä 4/2023. Lehden sisällysluettelo » · Lue koko numero Digi-Skeptikkona »

Muut vapaasti luettavat jutut samasta numerosta:
Meitä tarvitaan edelleen!
Minä, skeptikko
Aikamme tarvitsee hidasta tietoa
Faktabaarille valtionpalkinto
Tutkittu juttu: Onko lihansyönnin terveysriskejä liioiteltu?
Quo ivisti, Skepsis?
Skepsis palasi messuille
Jumala sai kilpailijan
X-palvelu, misinformaation tehomylly
Paljon puhetta ilmastonmuutoksesta
Jose Ahosen kiertue: Sukellus esoterian mustaan liejuun
Tieteen valepuvussa
Salaliittoteorioiden politiikat
Salaliitot ympärilläni
Ilmasto-oivalluksia
Päin elämää
Mies, jota ei uskottu
Vastine: Skepsis edelleen tunnettu tieteellisen näkökulman puolustamisesta – myös transasioissa
Argumentaatiovirheet kertovat argumenttien puutteesta
Huomioita sukupuolidysforian lääkitsemisestä

« Kaikki vapaasti luettavat artikkelit