Faktabaarille valtionpalkinto

Jaakko / Lukumaa Tjnk

palkitut. Faktabaarin Perustajajäsen Ja Avoin Yhteiskunta Ry:n Puheenjohtaja Mikko Salo (pöntössä) Sekä*** vasemmalta: Avoin Yhteiskunta Ry:n Varapuheenjohtaja Joonas Pörsti Ja Jäsen Marianne Paasi, Faktabaari edu:n Elsa Kivinen Ja Markus Neuvonen, Faktabaarin Vastaava Toimittaja Pipsa Havula. Oikealla Tiede- Ja ***kulttuuriministeri Sari Multala.

”Tieto kuuluu kaikille.”

FAKTABAARI JA AVOIN YHTEISKUNTA RY palkittiin syyskuussa tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla yhdessä kahdeksan muun toimijan kanssa. Palkintoperusteissa Tiedonjulkistamisen neuvottelu- kunta nosti esiin Faktabaarin tekemän työn julkisen keskustelun faktapohjaisuuden vahvistajana eri osaalueilla: riippumattoman faktantarkistuksen parissa, digitaalisen informaatiolukutaidon kehittäjänä sekä yhteistyötä vahvistavana toimijana kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.

”Faktabaarin kunnianhimoisena tavoitteena on, että digitaalinen informaatiolukutaito opittaisiin kansalaistaitona. Vaikka Faktabaari on toimijana pieni, vahvat yhteistyöverkostot tekevät siitä kokoaan suuremman toimijan. Yhteiskunnallinen luottamus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen korkealla tasolla, mutta merkkejä polarisaation lisääntymisestä ja luottamuksen rapautumisesta näkyy meilläkin. Faktabaari on tärkeä palanen yhteiskunnan avoimuutta ja demokratiaa ylläpitävässä palapelissä”, palkinnon perusteluissa sanotaan.

HYVÄ RENKI, MUTTA TAPPAVA ISÄNTÄ

AVOIN YHTEISKUNTA RY on vuonna 2011 perustettu yhdistys, jonka tarkoitus on edistää avoimuutta yhteiskunnallisena perusarvona sekä tarjota kansalaisille entistä parempia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Näiden tavoitteiden tueksi yhdistys lähti kehittämään vuonna 2013 Faktabaaria, joka vahvistaa faktapohjaista julkista keskustelua faktantarkistuksen ja informaatiolukutaidon syventämisen keinoin. Yhdistys kokoaa yhteen toimijoita, jotka muodostavat tukiyhteisön Faktabaarin mission ja vision toteutukselle ja kehittämistyölle.

Avoin yhteiskunta ry on Faktabaarista juridisesti vastuullinen toimija. Se resurssoi Faktabaarin toimintaa varainkeräyksellään ja valvoo sen avoimuusperiaatteiden ja em. painopisteiden toteuttamista. Yhdistys ei puutu Faktabaarin operatiivisiin journalistisiin valintoihin.

Kiitospuheessaan Faktabaarin perustajajäsen ja Avoin yhteiskunta ry:n puheenjohtaja Mikko Salo kiitti tunnustuksesta, muisti yhteistyöverkostoja ja nosti Faktabaarin osalta kolme kestävää lähestymistapaa, joilla informaatiosodan ja digivallan keskellä kiistatta polarisoituvaa yhteiskuntaamme voitaisiin vahvistaa:

Läpinäkyvyys: Digivallan toimijat on saatava demokraattisen valvonnan piiriin. Tarkistettu tieto: Vaalitaan journalismin ydintä eli faktapohjaisuutta. Faktabaari lanseerasi tilaisuudessa vetoomuksen suomalaisille mediataloille digiajan faktantarkistuksen kehittämisessä vähintään pohjoismaisella tasolla. Uteliaisuus: Pelastetaan nuorten huomiokyky, lukutaito ja uteliaisuus digitaalisessa informaatioympäristössämme.

Kansalaisten digitaalista informaatiolukutaitoa edistämään on perustettu Faktabaari EDU.

Mikko Salo myös kertoi Faktabaarin juuri julkaisseen ensimmäisen osan ChatGPT:tä lähdekritiikin näkökulmasta lähestyvästä sarjastaan. ”Teknologia on uteliaalle oppijalle hyvä renki, mutta isäntänä saattaa jopa tappaa oppimisen.”

Palkinnot jakoi tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala. Yhdeksän palkitun joukossa oli ensimmäistä kertaa myös yhteisöjä. Palkittujen työtä yhdistää ajatus siitä, että tieto kuuluu kaikille. Faktabaarin palkinto oli yhteisöpalkinto, joka osoitettiin Avoin Yhteiskunta ry:lle. Palkintosumma on 20 000 euroa.

YHTEISTYÖTÄ SKEPSIKSEN KANSSA?

SKEPTIKKO-LEHTI KYSYI Faktabaarin vastaavalta toimittajalta Pipsa Havulalta esimerkkejä tehdyistä tarkistuksista ja niiden tuloksista. Havula kertoi, että viime vuodet Faktabaari on säännöllisesti kokoustanut NORDISverkostossaan muiden Pohjoismaiden faktantarkistajien kanssa siitä, millaisia väitteitä Pohjoismaissa on havaittu, millaisia tarkistuksia kenelläkin on työn alla ja missä asioissa voitaisiin tehdä yhteistyötä. Näissä keskusteluissa nousi talvella esille se, että kaikissa muissa Pohjoismaissa oli kirjoitettu disinformaatiosta, jonka mukaan lastensuojeluviranomaiset kidnappaisivat maahanmuuttajien lapsia ja erityisesti muslimilapsia. Suomessa tästä ei ollut kuitenkaan uutisoitu mitään.

”Selvittelyjemme myötä kävi ilmi, että tämä sama narratiivi leviää myös Suomessa arabiankielisen väestön keskuudessa. Juuri eduskuntavaalien alla SDP:n ehdokas Hussein al-Taee julkaisi arabiankielisille seuraajilleen suunnatun videon, joka mukaili näitä samoja väitteitä. Elokuussa, kun Ruotsissa nostettiin terrorismin uhkatasoa, yhtenä osasyynä oli turvallisuusviranomaisten mukaan juuri tämä disinformaatio lastensuojelusta.”

Faktabaarissa pyritään keskittymään sellaisiin väitteisiin, joiden kautta voidaan myös oppia ja opettaa lukijoille jotain digitaalisesta informaatiolukutaidosta. Siksi tehtiin esimerkiksi tarkistus siitä, aiheuttavatko rintaliivit syöpää, kuten väitetään mm. varsin epäluotettavalla ja epäilyttävällä Askelterveyteen.com-sivus- tolla ja hyvinvointivalmentaja Maria Nordinin blogissa. Tulos: yhdessäkään laadukkaassa tieteellisessä tutkimuksessa ei ole havaittu rintaliivien aiheuttavan syöpää.

Samalla Faktabaari tarkasteli Askelterveyteen.com-si- vustoa, joka nousee todella usein Googlen hakutulosten kärkeen, kun suomalaiset etsivät terveyteen liittyvää tietoa verkossa. Sivusto on osa espanjalaista Grupo M Contigo -yritystä, joka julkaisee terveysaiheisia artikkeleita myös useilla muilla kielillä. Sivusto väittää olevansa ”sitoutunut välittämään laadukasta tietoa ja tuntemusta” ja ”johtava terveyteen keskittyvä julkaisu”. Osa sivuston artikkeleista on lähteytetty, kun taas osa sisältää hyvin paljon mis- ja disinformaatiota. Sivusto käyttää runsaasti evästeitä ja mainoksia, ja sen ansaintalogiikka perustuukin oletettavasti mainostuloihin. Tekstit on usein kirjoitettu kömpelöllä suomen kielellä.

Uskomushoidot, yliluonnolliset ilmiöt yms. eivät ole niitä asioita, joita Faktabaarin toimituksessa yleensä tarkastellaan, vaikka ne kulkevatkin monesti käsi kädessä esim. koronaan liittyvän disinformaation kanssa. Havulalle on viime aikoina tullut hyvin paljon vastaan pedofiliaan liittyviä salaliittoteorioita, ja niihin ollaan muutaman kerran tartuttukin. Faktabaari tarkisti esimerkiksi väitteen siitä, onko YK suositellut pedofilian dekriminalisointia. Ei ole.

Havulan on vaikea vastata kysymykseen, mikä on pahinta disinformaatiota tällä hetkellä, sillä tuskin kenelläkään suurten teknologia-alustojen ulkopuolella on asiasta kunnollista dataa. Disinformaation leviämisen osalta haasteena ovat etenkin poliittinen polarisaatio ja viestinnän tunnevetoisuus, joita somen algoritmit kiihdyttävät. Tekoälytyökalujen tuomat uudet mahdollisuudet, esim. täysin aidon näköiset synteettiset kuvat ja videot sekä äänestäjiin vaikuttaminen erittäin tarkasti kohdennetulla mikrotargetoinnilla ovat myös haasteena. Näihin asioihin olisi saatava läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta riippumattomien toimijoiden tuella. Tätä myös Faktabaari osaltaan pyrkii edistämään.

”Voisimme myös pohtia, olisiko jonkinlainen yhteistyö Skepsiksen kanssa mahdollista – samojen aihepiirien kanssa kun kuitenkin painimme”, Havula ehdottaa.