X-palvelu, misinformaation tehomylly

ELON MUSKIN OSTAMA Twitter vaihtoi nimensä X-palveluksi. Sen käyttäjät ovat saaneet useita uusia ominaisuuksia. Yksi niistä oli maksullisen profiilin bonustoiminto. Mitä enemmän aktiviteettia jokin heidän kirjoituksensa saa, sitä enemmän siitä kertyisi rahallista tuloa. Sisällöntuotto olisi taitavalle kirjoittajalle samanlaista rahallista tuloa kuin YouTuben suosituilla kanavilla.

Valetiedon leviämisessä X on kaikilla mittareilla kärkikastia. Puolan, Slovakian ja Espanjan kansalaisten sosiaalisen median tilastot otettiin tarkasteluun TrustLab:n tekemässä raportissa. Siinä vertailtiin Facebookin, TikTokin, LinkedIn, Instagramin, YouTuben ja X:n sisältöä. TrustLab mittasi, kuinka paljon 40 erilaista misinformaatioväitettä sai kommentteja, jakoja eteenpäin ja muuta aktiviteettia näissä sovelluksissa. Näin pystyttiin seuramaan, miten tietty virheellinen väite levisi verkostossa eteenpäin. X oli kaikista tehokkain sovellus tällaisen materiaalin levittämisessä. Se on myös tärkeä syy sille, että tietoisesti huuhaata levittävät tahot ovat siellä erittäin aktiivisia.

Sisällön suhteen totuutta ei säännöstellä kovin tarkasti itse X:n suunnalta. Käyttöehdoissa mainitaan vain laittomien tekstien kirjoittelu ja kuvien julkaisu. Valehtelussa käyttöehdot rajaavat pelkästään tuotteiden tai palvelujen mainostamisen, jos ne ovat ihmelääkkeitä, pyramidihuijauksia tai muita klassisia ”rikastu nopeasti” -temppuja.

Tämä on ollut luotettavan tiedonvälityksen kannalta huonompi juttu. Provosoivan sisällön tuottaminen on erittäin houkuttelevaa, kun siitä saa peräti rahallista korvausta. Varsinkin disinformaation levittäjille se tarkoittaa hyvää tilipäivää. Disinformaatio on tarkoituksella harhaanjohtavaksi tehtyä materiaalia. Misinformaatioon voi syyllistyä tietämättään. Motivaatiot niiden levittämiselle voivat vaihdella. Poliittista, ideologista tai ihan vain trollausta voi piileskellä niin rokotevastaisten, valtioiden välisen hybridivaikuttamisen tai kansalaisten epäluottamusta kiihottavien tekstien takana.

Vastakeinoksi kehitetty mahdollisuus laatia virheellisiin väitteisiin ja manipuloituihin kuviin yhteisöhuomau- tus on onneksi yleistynyt. Yhteisöhuomautuksella valetiedon alapuolelle ilmestyy informaatioikkuna, jossa kerrotaan mikä teksissä on pielessä. Siitä on kehittynyt sosiaalisesti erittäin suuri häpeä huomautuksen kohteelle. Pahantahtoiset disinformaation levittäjät eivät tietenkään välitä huomautuksista. He vain jatkavat uusien valheiden tuottamista seuraajilleen.

Otsikoihin asti päässyt Euroopan teollisuuskomissaari Thierry Bretonin puhe Elon Muskille herätti huomiota. Breton vaati X-palvelua kohottamaan tiedonvälityksen tasoa. Tai muuten EU-alueella toimivan firman kohdalla tehtäisiin jatkossa joitain sanktioita. Vielä ei ole tiedossa minkälaisia.

X päivitti toimintatapaansa lokakuun loppupuolella. Käyttäjien tekemät yhteisöhuomautukset lopettaisivat huomautusten kohteeksi joutuneiden rahavirrat. Enää virheelliseksi osoitettu teksti ei toisikaan euroja käyttäjän tilille.

Musk sai kuitenkin lisää kritiikkiä EU:n suunnalta. Hamasin ja Israelin välisessä konfliktissa X osoittautui misinformaation tehomyllyksi. Valtava määrä Syyrian sodasta taltioituja kuvia ja videoita laitettiin kierrätykseen, ja niissä väitettiin olevan Palestiinassa tuhottuja rakennuksia ja tapettuja palestiinalaisia. Oli tavallaan surullista, että vasta nyt nämä syyrialaiset uhrit näyttivät saavan enemmän kansainvälistä huomiota kuin alkuperäisessä yhteydessä. Lisäksi uusin tapa loihtia aidon näköisiä valokuvia erilaisilla tekoälyohjelmilla (Midjourney, Dall-E ja Stable Diffusion) onnistuu harhauttamaan monia.

Tietenkään yksikään virheitä oikova ja faktoja tarkistava X-käyttäjä ei saa vaivastaan palkkaa. Ansiona on ainoastaan ihanan lämmittävä tunne rinnassa siitä, että on osoittanut tuntemattoman ihmisen olevan väärässä. Toistaiseksi tunnetuimmat faktantarkistajat ovat olleet eri uutistoimistojen tai journalistiyhdistysten perustamia ryhmiä. Moni netinkäyttäjä tekee tuota faktantarkistamista harrastuspohjalta. Ehkä jonkun pitäisi perustaa SkeptiX-palvelu, jossa mainostulot jaetaan aktiivisimmille debunkkaajille.