KIRJAT

Risto K. Järvinen

meidän on pakko muuttua

Mira Hulkkonen: Ilmasto-oivalluksia. Kuinka ihmismielen supervoimat valjastetaan planeetan parhaaksi. Gaudeamus, 2023.

AULI BADDING SOMERJOKI lauloi aikanaan, että ”maailma hukkuu paskaan, me vain luemme lehtiä”. FT, ilmastontutkija ja tiedeviestinnän asiantuntija Mira Hulkkonen kertoo kirjassaan ihmetelleensä, että jos Eunice Foote ja Svante Arrhenius osasivat jo 1800-luvulla laskea lämpöpakotteen, joka syntyy hiilidioksidin lisääntymisestä ilmakehässä, niin miksei tieto ole painanut enempää. Miksi emme ole toimineet rationaalisesti, punninneet puolueettomasti eri tulevaisuudenkuvien ja toimien hyötyjä, haittoja ja onnistumisen mahdollisuuksia sekä tehneet tarvittavia muutoksia? Miksei tieto riitä motivoimaan meitä tekemään kaikkemme, ettei fossiilista hiiltä enää päätyisi ilmakehään? Hulkkonen halusi selvittää, että jos ei tieto, niin mikä meitä sitten oikeasti motivoi.

”Ilmasto-oivalluksia on inhimillisen muutoksen käsikirja. Se auttaa tunnistamaan kiehtovat mutta petolliset ansat muutostiellä, paljastaa ihmisyyden supervoimat ja opastaa näköalapaikalle, jolta näkyy toivo”, Hulkkonen lupaa.

Kirjan ensimmäinen osa käsittelee tieteen tunnistamia ihmisyyden puolia, joiden takia muutos ei useimmiten tapahdu sulavasti. Inhimillisiin ominaispiirteisiin kuuluu, että emme aina ymmärrä omaa parastamme monimutkaisessa nykymaailmassa. Ja vaikka ymmärtäisimmekin, toimimme sitä vastaan. Syitä on lukuisia. Alkukantaiset aivot pärjäävät heikosti globaalin ilmastonmuutoksen kaltaisten kysymysten kanssa. Välittömät uhat ja mielihyvä saavat aivojemme huomion ja motivoivat toimintaan. Nopeat palkinnot vetävät puoleensa ja rutiinit ovat mukavia. Suljemme korvamme epämiellyttävältä tiedolta. Perspektiivimme ei kanna ajallisesti sinne asti, missä valintamme haitat realisoituvat. Aivomme kehräävät yksinkertaisten syy-seuraussuhteiden edessä, mutta monimutkaisten vaikutusketjujen äärellä olemme luonnostaan surkeita.

Jälkimmäinen osa kirjasta kertoo muutoksen supervoimista, joita Hulkkosen mukaan ovat mm. tarinat, kieli, tuuppaaminen toivottuun suuntaan, pelit ja ”meidän juttu”.

Rakennamme identiteettiämme tavoittelemalla ja elämällä todeksi valitsemaamme tarinaa. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitsemme vakuuttavasti, vetävästi ja houkuttelevasti kerrottuja tarinoita elämästä, joka on riippumatonta fossiilisesta hiilestä. Vangitseva ja looginen tarina on aina luontevampi toiminnan tai toimimattomuuden selittäjä kuin tilastot tai abstraktit väitteet todennäköisyyksistä.

”Jos ilmastoasiat eivät vaikuta inspiroivan, hiilipäästöjä pienentävien tekojen muut hyvät vaikutukset tulisi nostaa tarinan sankareiksi, jotta mahdollisimman moni lumoutuisi elämään sitä todeksi. Vähennettyjen päästöjen ohella tai jopa niiden edellä voisi korostaa kestävien valintojen tuomia rahallisia säästöjä, vaivattomuutta, elämyksellisyyttä, hauskuutta, terveyshyötyjä, herkullisuutta ja miksei myös imagohyötyjä.”

Myös kielellä on ajatteluun ja maailmankuvaamme vaikuttavia voimia. Kielen luova käyttö esimerkiksi sananlaskujen muodossa iskostaa mieliimme asioita. Uusilla sananlaskuilla voisimme parantaa ymmärrystämme tieteen mukaisesta tilannekuvasta ja roolistamme osana vaikutusten verkostoa. Hulkkonen esittää kirjassa omia sananlaskujaan, joista ainakaan seuraavasta en usko tulevan hittiä: ”Ilmaan päästetty fossiilihiili on satojen vuosien kuumennusdiili.”

Supervoima ”tuuppaaminen” herättää kaksimielisiä ajatuksia, vaikka kirjoittaja tarkoittaakin sillä ihmisten ohjaamista lempeästi halutun toiminnan pariin kannustimilla, jotka tekevät tavoitellusta toiminnasta houkuttelevaa, hauskaa ja palkitsevaa.

Toivottua toimintaa voivat vahvistaa myös peleistä tutut elementit, kuten etenemisen näkeminen, hauskuus ja muut tunnevasteet, motivaation ja tavoitteen selkeys, kilpailu ja pieneten askelten palkitsevuus.

Suostuttelu muutoksiin on tehokkainta, kun se tulee kaltaisiltamme ihmisiltä, jotka näyttävät meiltä, puhuvat kuin me ja joiden kanssa meillä on jotakin muutakin yhteistä. Kun kyseessä on ”meidän juttu”. Sosiaalisuuskin on siis supervoima.

”Meidän on muututtava tai liikkeelle laittamamme muutokset tällä planeetalla muuttavat kaiken puolestamme, eikä jälki ole kaunista. Vain jos opimme tuntemaan itsemme ja toisemme, voimme löytää keinoja muuttua suojellaksemme planeettaa ja itseämme.”