Miksi asiat ovat niin kuin ovat?

KARI ENQVIST ESITTI PYYDETYN KOMMENTTIPUHEENVUORON ILPO V. SALMEN LUENTOON TIETEIDEN TALOLLA HUHTIKUUSSA. KOSKA SALMEN ESITYS KÄSITTELI NIIN MONIA ASIOITA, ETTÄ JOKAISTA MINUUTTIA OLISI VOINUT KOMMENTOIDA TUNNIN, PÄÄTTI ENQVIST RISTIVALOTTAA SALMEN PUHETTA KAPEAMMASTA PERSPEKTIIVISTÄ. HÄN TARTTUI YHTEEN SALMEN MAINITSEMAAN SEIKKAAN: LUONNON EPÄLINEAARISUUTEEN.

Risto K. Järvinen

Miksi asiat ovat niin kuin ovat? Mistä johtuu, että tapahtuu hyvin erilaisia asioita? Enqvist kysyi.

Hän jätti väliin suhteellisuusteorioihin ja kvanttifysiikkaan liittyvät monimutkaisuudet ja yritti pysyä verraten arkisella tasolla.

• Kaikki se, mitä tapahtuu – merivirrat, elollinen luonto, maailmankaikkeus ja sen kehityminen – tapahtuu periaatteessa samoista syistä.

Syyt, minkä takia luonnossa on evoluutioita tai minkä takia maailmankaikkeus laajenee, eivät Enqvistin mukaan ole erillisiä tapahtumia, vaan samojen perusluonnonlakien erilaisia ilmentymiä. Se, että niiden ilmiasu on valtavan paljon toisistaan poikkeava, on heijastusta ennen kaikkea epälineaarisuudesta.

On olemassa kaksi yksinkertaista perusperiaatetta, johon kaikki luonnon toiminta perustuu. Kaikki objektit, olivat ne sitten atomeja tai molekyylejä,

”Tiedämme, että Ilpo V. Salmi on, mutta yksisarvisia ei ole.”

yrittävät paikallisesti minimoida energiaansa. Toinen periaate on ”energeettinen kommunismi”: jaa energiasi niiden kanssa, joilla sitä ei ole. Tätä kutsutaan entropiaksi.

• Se, mitä luonnossa tapahtuu, on paljolti seurausta kamppailusta, jota käydään näiden kahden trendin välillä.

Yksisarvisen konfiguraatio ei toteudu Meillä on molekyylejä, atomeja, ihmisiä, oravia, aurinkokuntia… Kaikki voidaan sijoittaa kaksiulotteiseen kaavioon, jossa jokaisella systeemillä on jokin energia. Sitten niille voidaan antaa lipuke, joka sanoo: tämä on konfiguraatio 1, tämä konfiguraatio 2 jne.

Erilaisia mahdollisuuksia, joissa atomeista voidaan rakentaa erilaisia konfiguraatioita, on ääretön määrä.

Kaikkien mahdollisten konfiguraatioiden avaruudessa, joihin kuuluvat esimerkiksi uraaniatomit, yksisarviset ja Ilpo V. Salmi, osa konfiguraatioista ei toteudu.

• Tiedämme, että on olemassa uraaniatomeja ja Ilpo V. Salmi, mutta yksisarvisia ei ole.

Ne konfiguraatiot, jotka toteutuvat, ovat kaikkien konfiguraatioiden avaruudessa paikallisia energiaminimejä.

Atomit ovat stabiileja konfiguraatioita, koska lähellä ei ole toista konfiguraatiota, joihin ne voisivat muuntua. Paitsi tietysti silloin, kun puhutaan radioaktiivisista hajoamisista.

Älä ajattele!

Entropia itsessään ei Enqvistin mielestä ole mitään merkillistä.

• Se on vaan sitä, että energiaa jaetaan. Kaikki, mitä teemme, lisää entropiaa.

Usein erilaisessa ”henkevässä” kirjallisuudessa asia käsitetään väärin. Niissä selitetään, kuinka elämä rikkoo fysiikan lait ja vähentää entropiaa niin, että ihmiset saapuvat Skepsis ry:n kokoukseen, rakentavat taloja jne.

• Ne ovat pieniä paikallisia poikkeamia, mutta koko ajan entropia lisääntyy.

Ajattelu lisää entropiaa. nen, silloin sotahuudon pitää

• Monet toimivatkin tämän

Jos on oikein ekologiolla: ”Älä ajattele!” periaatteen mukaan.

Perhonen ja tornado Perusenergiamäärityksiä on Enqvistin mukaan neljää sorttia: vuorovaikutus, gravitaatio, sähkömagnetismi ja protonin sisällä vaikuttavat voimat.

Vuorovaikutusta on se, että energia voi siirtyä yhdestä atomista toiseen. Gravitaatio tarkoittaa äärimmäisen yksinkertaista vuorovaikutusta: kaksi massiivista kappaletta ei voi tehdä muuta kuin vetää toisiaan puoleensa. Sähkömagnetismi on monimutkaisempaa, koska siinä kappeleet voivat sekä vetää että työntää toisiaan. Tämä aiheuttaa sen, että atomeja syntyy. Atomeista vuotaa ulos sähkömagneettista kenttää, joka synnyttää molekyylejä. Energia pyritään minimoimaan etsimällä konfiguraatioita, jotka tekevät niin. Sähkömagnetismi aiheuttaa suuren monimutkaisuuden.

• Kysymys on, miten tällaisista yksinkertaisista palikoista voidaan rakentaa koko valtaisa monimutkaisuus: avaruuden rakenteet, elämä. Tässä näyttämölle astuu epälineaarisuus.

Painovoiman yhteydessä epälineaarisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaksi metrin päässä toisistaan olevaa kappaletta vetää määrätyllä voimalla toisiaan puoleensa. Kun ne siirretään kahden metrin päähän toisistaan, ne eivät vedäkään toisiaan puolella aikaisemmasta voimasta, vaan neljäsosalla. Vastaavaa epälineaarisuutta on myös sähkömagnetismissa. - Tällä on valtava merkitys. Epälineaarisuus vaikuttaa esimerkiksi niin, että pieni efekti saa aikaan suuria efektejä. Perhonen läpyttää siipiään Brasialiassa ja tämä saa aikaan Yhdysvalloissa tornadon. Esimerkki on Enqvistin mielestä tehty selvästi amerikkalaisyleisölle. Aivan yhtä hyvä esimerkki olisi ollut se, että pieni perhosen siipienläpyttely estää tornadon syntymisen.

Olemme molekyylien kaltaisia Enqvist totesi, että me ihmiset ajattelemme olevamme paljon muutakin kuin molekyylikasoja; me muodostamme merkityksiä. Silloin ajaudumme puhumaan emergens-

sistä.

• Usein toistettu hokema on, että sinfoniaorkesterin musiikki on enemmän kuin osiensa summa. Mitä tällä täsmällisesti ottaen tarkoitetaan? Orkesterin soitto aiheuttaa ilmanpainevaihteluita, joka on pelkkää fysikaalista informaatiota. Musiikissa ei ole mitään muuta kuin ykkösiä ja nollia. Musiikki ei työnny päähämme, vaan kulkee korvaan, jossa se helisyttää kuuloluita. Tämä aiheuttaa sähkökemiallisia ilmiöitä. Hermoratoja pitkin aivoihimme alkaa syöksyä impulsseja, jotka yhä ovat ykkösiä ja nollia, täysin digitalisoitavissa olevia. Jossakin tajunnassamme syntyy tietoinen elämys: ahaa, tämä on Beethovenia tai Pikku G:tä.

Tietoinen elämys ei ole musiikin tai orkesterin ominaisuus, vaan havaintolaitteen eli ihmisen ”takaisinkytkentä”. Suuri kysymys on, voimmeko jollakin tavoin selittää tämän tietoisen elämyksen pelkästään naturalistisesti.

• Mielestäni on mahdollista, että olemme vuorovaikutuksissamme molekyylin kaltaisia.

Enqvistin mukaan on ajateltavissa, että kaikkien epälineaarisuuksien ansiosta se valtaisa kompleksisuus, mitä näemme luonnossa, on viime kädessä heijastusta pääosin sähkömagneettisesta vuorovaikutuksista. Tietoinen elämys saattaa jollakin tavoin rakentua molekyylien vuorovaikutuksista tavalla, joka ei ole kenellekään selvää. ENQVISTIN KOMMENTTIPUHEENVUORO

SKEPSIKSEN YOUTUBE-KANAVALLA: WWW.YOUTUBE.COM/USER/SKEPSISFINLAND