Bemer-terapia elää edelleen

Lokakuun 1. Bemer Finlandin Facebook-sivuilla julkaistiin video,

jossa keihäänheittäjä Tero Pitkämäki kehuu Bemer-terapiaa ja kertoo

toipuneensa leikkausvammastaan kesällä 2013 Bemer-laitteen avulla.

Onko Pitkämäki viimeinen huippu-urheilija Suomessa, joka edelleen uskoo

kyseiseen laitteiseen?

BEMER-HOITO on mainosten mukaan tarkoitettu niin terveiden kuin sairaidenkin kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin edistämiseen. Menetelmä perustuu matalataajuuksiseen sähkömagneettikenttään ja sen on kuulemma todettu elvyttävän elimistön pienimpien verisuonten toimintaa.

Skeptikot ovat jo kauan sitten todenneet, että Bemerlaitteet ovat uskomushoitoa, jonka vaikutus perustuu korkeintaan plasebo-ilmiöön. Suomen Olympiakomitea innostui laitteista aluksi, mutta lopetti yhteistyön Bemerin kanssa vuonna 2013 sen jälkeen, kun komitean jäsenet olivat tutustuneet kolmen suomalaistutkijan asiasta kirjoittamaan artikkeliin.

Aalto-yliopiston fysiikan professori Tapio Ala-Nissilä, Itä-Suomen yliopiston terveyssosiologian professori Markku Myllykangas ja Itä-Suomen yliopiston lääketieteen dosentti Veijo Saano selvittivät Bemerin toimintaperiaatteen perusteellisesti ja kävivät läpi lähes 50 tieteellistä julkaisua, joihin laitteen markkinoinnissa vedotaan. Tutkijoiden mukaan laitteen teho on niin pieni, ettei sillä voi olla mitään vaikutusta ihmiseen. Bemeristä tehdyt tutkimukset saivat kolmikolta niin ikään tyrmäyksen.

• Niistä ei löydy minkäänlaista tukea laitteen toiminnalle, pikemminkin päinvastoin. Nämä julkaisut eivät arvioidemme mukaan täytä tieteellisten julkaisuiden kriteerejä, eikä niitä ole saatu läpi arvostetuissa tieteellisissä lehdissä.

BEMER JA MS-TAUTI

Fysioterapeuteiksi opiskelleet Mari Saukkonen ja Anni Koskinen tekivät vuosi sitten Metropolian Ammattikorkeakoulussa opinnäytetyön MS-tautia sairastavien käyttökokemuksista Bemer-laitteella. Potilaiden energia ja jaksaminen tuntuivat lisääntyneen, mutta jopa asiaan uskoneiden opiskelijoiden oli pakko todeta, että haastateltavien kokemia positiivisia vaikutuksia ei voi varmuudella sanoa juuri Bemer-hoidon aiheuttamiksi.

Saukkosen ja Koskisen opinnäytetyössä oli vain viisi haastateltavaa ja erityisesti haastatteluissa korostuivat kokemukset jaksamisen ja energian lisääntymisestä sekä kipujen ja särkyjen lieventymisestä. MS-tauti on valitettavasti muuntelevaisen luonteensa vuoksi lähes ideaalinen erilaisten uskomushoitojen ”toimivuuden” näytöksi.

Energia ja jaksaminen tuntuivat Bemer-hoidon jälkeen lisääntyneen jossakin määrin jokaisella haastateltavalla. Lisäksi kipujen koettiin lieventyneen täsmähoidolla jo yhdellä hoitokerralla. Liikkumiskyvyssä ei havaittu suoranaisia muutoksia, mutta koska Bemer-hoito oli vaikuttanut omaan energisyyteen ja vireystasoon positiivisesti, tämä oli mahdollistanut aktiivisemman toimimisen ja liikkumisen.

Työssään Saukkonen ja Koskinen joutuivat huomioimaan sen, että haastateltavien koettuja vaikutuksia ei voi varmuudella sanoa juuri Bemer-hoidon aiheuttamiksi, sillä niihin vaikuttavat monet eri asiat. Koetut vaikutukset olivat kaikilla hieman erilaisia. Jokaisella haastateltavalla tuntui kuitenkin olevan sellaisia vaikutuksia, jotka olivat ilmenneet laitteen käytön aloittamisen jälkeen.

Saukkonen ja Koskinen pohtivat, kuinka paljon Bemer-hoitomuotoon uskominen vaikuttaa laitteen hyötyjen kokemiseen. Jos omat mielikuvat ovat valmiiksi erittäin positiiviset hoidon suhteen, voi se fysioterapeuttien mukaan heijastua siihen, että hoito onnistuu.

Uskoa tarvitaan myös urheilussa. Tero Pitkämäki toipui leikkausvammastaan reilussa kahdessa viikossa oletetun neljän sijaan ja voitti Moskovan MM-kisoissa hopeamitalin ja tämän vuoden EM-kisoissa pronssia.