Kuinka testata paranormaalia ilmiötä?

Tänä syksynä yhdistyksemme on järjestämässä esitestiä eräälle 10 000 euron Skepsiksen haasteen tavoittelijalle. Siksi on syytä palauttaa mieleen, kuinka väitettyjä parapsykologisia ilmiöitä lähdemme testaamaan.

Testaamisen aloittamisessa ensimmäinen askel on yleensä vaikein, koska monet paranormaaleiksi mielletyt kokemukset eivät useinkaan jäsenny ilmiöiksi tai sitten ne ovat yksittäistapauksia. Skepsiksen pääkiinnostuksen aiheita ovat ilmiöt, joilla on arkielämässä havaittavia vaikutuksia, mutta joiden oletetut toimintamekanismit ovat paranormaaleja. Tutkimusmenetelminä Skepsis käyttää yksinkertaisia toistokokeita ja muita helposti toteutettavia koeasetelmia.

Riippumattomat havainnot ja kokeet ovat välttämättömiä, sillä yksittäinen havainto voi olla satunnainen tai virheellinen. Vain havaitulle ilmiölle ryhdytään etsimään selittäviä malleja, pelkästään oletetuille ilmiöille tämä ei ole järkevää.

Esitän esimerkkeinä kolme erilaista koeasetelmaa.

Asetelma 1: aiheena psykokinesia, ajatuksen vaikutus materiaan. Koehenkilö väittää voivansa siirtää kappaleita koskematta niihin. Koejärjestelyssä testaamme ilmiötä, emme selitystä. Teemme toistokokeen kolmelta eri etäisyydeltä ja väliaineiden läpi. Kokeessa olennaista on tarkkailijoiden toimesta tapahtuva muiden vaikutusmenetelmien eliminointi. Taikurit ja vastaavat asiantuntijat ovat tärkeitä avustajiamme. Myös välineet ja järjestelyt ovat ratkaisevia – valvotuissa oloissa huijaaminen on merkittävästi vaikeampaa.

Asetelma 2: aiheena maasäteily. Koehenkilö väittää löytävänsä materiaaleja apuvälineellään X. Ensin varmistamme, että löytäminen onnistuu, kun koehenkilö tietää tuloksen varmasti. Sitten seuraa kaksoissokkoutettu toistokoe: etsittävää materiaalia haetaan tarkasti määritellystä ympäristöstä. Lopuksi varmistetaan menetelmän toimivuus täydellisen tiedon vallitessa, minkä jälkeen tarkastetaan itse kokeen tulokset. Asiantuntijat ovat tärkeässä roolissa; tempun tekeminen normaalein keinoin on estettävä (esim. magnetismi, sähkömagneettinen induktio, radioaktiivinen säteily).

Asetelma 3: aiheena ennustaminen, horoskoopit, grafologia jne. Koehenkilö väittää voivansa tunnistaa analyysinsä avulla tiettyjä ryhmiä ihmisjoukosta. Valitsemme ominaisuuden tai ominaisuuksia, jotka voidaan vahvistaa, mutta joista ei saa oheistietoa itse analyysin lähtötiedoissa. Valitsemme riittävän homogeenisen ja/tai laajan joukon ihmisiä testattavaksi. Ongelmia syntyy näytteiden keräämisen, henkilötietojen säilyttämisen ja joukon identiteetin varjelemisen suhteen. Koehenkilö suorittaa analyysinsä valvotuissa tai rajatuissa oloissa. Kokeen tulokset analysoidaan puolueettomasti ja pätevin menetelmin. Onnistumisen kriteerien on oltava etukäteen selvät.

Tähän mennessä yksikään yrittäjä ei ole päässyt edes esitestistä läpi. Parapsykologiset ilmiöt häviävät aina, kun niitä aletaan tutkia.

Matias Aunola