Puolustuspuheenvuoro

Derren Brown: Miten mieltä hallitaan, Atena 2010

Teksti Heikki Nevala

KIRJAA MARKKINOIDAAN DERREN BROWNIN IHMEMIEHEN MAINEESEEN VEDOTEN, VAIKKA SEN SISÄLTÖ KEHOTTAA VÄLTTÄMÄÄN HYVÄUSKOISUUTTA.

Derren Brown on englantilainen taikuri, joka on tunnettu myös Suomessa, sillä hänen tv-sarjansa ”Hallitsen mieltäsi” on nähty myös meillä.

Taikurien maailmassa tyylisuunnat ja erilaiset muotivirtaukset vaihtelevat vuosikymmenien aikana. Eräs esimerkki takavuosien muodista olivat David Copperfieldin illuusiot, joista tehtiin yleisölle aina vain isompia ja mahdottomampia.

Joitakin vuosia sitten tuli muotiin uudenlainen tyylisuunta, jossa haluttiin antaa vaikutelma, että taikuri ei tarvitse mitään apuvälineitä. Tämän suuntauksen tunnetuimpia henkilöitä on David Blaine, jonka katutaikuussarja nähtiin Suomenkin televisiossa. Tyylisuunnassa korostuu vaikutelma, että mitään ennakkovalmisteluja tai studiokikkoja ei tarvita – taikuus vain tapahtuu. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, vaan esimerkiksi Blainen tv-sarja oli huolellisesti ja kalliilla rahalla tuotettu ohjelma.

Myös Derren Brown on tämän televisiotaikurien tyylisuunnan edustaja, mutta hän painottaa roolihahmossaan sitä, että hän on mentalisti.

HARMAA ALUE TAIKURIN JA HUIJARIN VÄLIMAASTOSSA

Kuka tai mikä on mentalisti? Perinteisesti taikurien parissa mentalismia on pidetty taikuuden alalajina, joka keskittyy ”mielen temppuihin”, kuten muistitekniikkaan ja hypnoosiin. Mentalistit myös usein todistavat kykyjään ajatustenluvussa, selvänäköisyydessä ja muussa vastaavassa. Taikuri saattaa käyttää suuria välineitä, kuten illuusiotaikurit – mentalisti taas on usein näyttämöllä ainakin näennäisesti pelkän itsensä varassa. Brownin kirjassa mentalisti määritellään henkilöksi, joka käyttää älyllistä terävänäköisyyttä ja suggestiota vaikuttaakseen toisten ajatuksiin ja käytökseen. Mentalisti pyrkii siis luomaan vaikutelman, että yliluonnolliset tapahtumat johtuvat esiintyjän mielen voimasta tai kyvyistä. Käytännössä mentalistit toteuttavat ihmeitään myös taikurien keinoin kuten sorminäppäryydellä, elektroniikan avulla tai muilla salaisilla apuvälineillä.

Esimerkiksi Derren Brownin suurimmat spektaakkelit ovat olleet lopulta varsin perinteistä taikurien taikuutta, kuten lottonumeroiden ennustaminen tai venäläisen ruletin pelaaminen.

Kun mentalisti pyrkii luomaan vaikutelman, että hänellä saattaa olla yliluonnollisia voimia, hän liikkuu eräänlaisella harmaalla alueella taikurin ja huijarin välimaastossa. Käytännössä lajittelu taikuriin ja mentalistiin erilaisina ammattikuntina ontuu ja vain hankaloittaa maallikoiden ymmärrystä alasta. Mielestäni mentalisti on taikuri, joka haluaa kutsua itseään mentalistiksi.

OPPEJA MIELENHALLINNASTA

Brownin kirjaa mainostetaan mielenhallinnan oppeja tarjoavaksi oppaaksi. Ensimmäiseksi tutustutaan muutamaan yksinkertaiseen taikatemppuun ja sukelletaan näiden esimerkkitemppujen kautta taikurien ajattelutapaan, kuten taikojen takana olevaan psykologiaan ja katsojien ennakko-oletuksiin. Muutaman taikatempun lisäksi Brown keskittyy kirjassaan pääasiassa mielenhallintaan, esimerkiksi muistitekniikoihin.

Brown esittelee kirjassaan muutamia tunnetuimpia tapoja, kuten paikka/kuva-systeemin, jossa muistettavat asiat sijoitetaan jonkin tutun matkareitin varrelle kuvina. Toinen Brownin esittelemä tekniikka on numeroiden muuttaminen sanoiksi. Tällaisessa systeemissä opetellaan numeroiden sijaan numeroiksi muutettuja sanoja, mikä helpottaa muistamista.

Kirjassa ei ole kuitenkaan käännetty numeroiden sanoja englannista suomeksi. Täälläpäin on kuitenkin tapana ajatella suomeksi, joten systeemistä kiinnostuneen olisi luotava se kokonaan uudestaan suomen kielelle. Näin on tehtykin. Vuonna 1980 ilmestyi Timo Klemolan omakustanne ”Korttitekniikka”, jossa esiteltiin systeemi pelikorttipakan muistamiseksi ulkoa.

Miten mieltä hallitaan -kirjassa paneudutaan myös hypnoosiin. Brownilla on siitä kokemusta estradihypnotisoijana. Hän varoittelee lukijaa estradihypnoosin vaaroista tottumattomien hypnotisoijien käsissä. Brown myös pohdiskelee alan eettisiä ongelmia, mutta ei kuitenkaan näe tarpeelliseksi estradihypnotisoinnin kieltämistä, kuten joissakin Euroopan maissa on tehty.

Brown käsittelee kirjassaan myös neurolingvististä prosessointia NLP, mutta on liikkeen suhteen varsin skeptinen. Hän toteaa, että NLP on Englannissa ison rahan koulutustoimintaa, jonka tieteelli-

KIRJAT

syydestä ei lopulta ole takeita.

EI MINKÄÄN SORTIN TIEDEKIRJA

Brownin kirja ei ole minkään sortin tiedekirja. Se ei ole myöskään vakavasti otettava oppikirja ammattitaikureille tai mentalisteille. Kyseessä on lähinnä hauskoilla omaelämäkerrallisilla jutuilla höystetty kokoelma ”mielen tekniikoita”.

Kirjassa on varsin skeptinen pohjavire monenlaisille ”yliluonnollisille” ilmiölle, joten sen valistavaa luonnetta ei pidä aliarvioida. Brown nimittäin todennäköisesti kirjoittaa nimenomaan sille lukijakunnalle, joka kaikkein mieluiten haluaisi uskoa mentalistin ihmeellisiin kykyihin

Kirjan loppupuolisko ja sen pääotsikko ”Näennäistiede ja hutera ajattelu” on varmasti avartavaa luettavaa monelle maallikolle, joita yliluonnollisen lukemattomat aihepiirit kiinnostavat. Brown pitää tässä osiossa eräänlaisen tieteen puolustuspuheen sellaisten otsikoiden alla kuin ”Tiede ja relativismi”, ”Usko yliluonnolliseen ja pseudotieteelliseen”, ”Vaihtoehtoinen lääketiede” ja ”Meediot, psyykikot ja puoskarit”.

Kirjan lopussa on Brownin suosittelema ja lyhyesti kommentoima kirjaluettelo yliluonnolliseen ja paranormaaliin kriittisesti suhtautuvasta kirjallisuudesta. Joukossa on mukana myös tieteellistä kirjallisuutta

Brown toteaa, että hän ei halunnut tehdä ”itsehoitokirjaa”, mutta sellaisia aineksia teoksessa kuitenkin esitellään. Kirjan suomenkielistä versiota mainostetaan takakannessa varsin helppoheikkimäisin lausein, kuten ”opi hallitsemaan mieltäsi maailmankuulun taikurin opeilla” tai ”miten sinusta tulee oman pääsi valtias”. Kirjaa markkinoidaan Brownin ihmemiehen maineeseen vedoten, vaikka sen sisältö kehottaa lukemattomin esimerkein välttämään hyväuskoisuutta.

Kirja on lopulta eräänlainen puolustuspuheenvuoro tieteellisen ja skeptisen ajattelun tärkeydestä huuhaan moninaisilla osa-alueilla.