Tietoisku ilmastonmuutoksesta

ILMATIETEELLISEN LAITOKSEN TUTKIJA SVANTE HENRIKSSON KERTOI POHJOIS-SUOMEN SKEPTIKOIDEN OULUSSA JÄRJESTÄMÄSSÄ TILAISUUDESSA ILMASTONMUUTOKSEN VIIMEISESTÄ TUTKIMUSTIEDOSTA. SEURAAVASSA YHTEENVETO TIETOISKUSTA.

Teksti Juha Vuorio

MITÄ ILMASTONMUUTOKSESTA TIEDETÄÄN?

Vuoden 1900 jälkeen maapallon ilmasto on lämmennyt 0,7-0,8 astetta, tästä suurin osa on tapahtunut viimeisen 30 vuoden aikana. Suomen keskimääräinen lämpötila on puolestaan kasvanut enemmän kuin muun maapallon keskimäärin. Tämän muutoksen voidaan arvioida olevan pääosin ihmisen toiminnan aiheuttamaa.

KUINKA VARMOJA ENNUSTEET OVAT?

tunnetaan varsin

lisääntyneet sijaan ilmakehän paljonkin epävar- Kasvihuonekaasujen vaikutus hyvin, samaten kasvihuonekaasujen päästöt ihmisen toimesta. Sen pienhiukkasten vaikutuksissa on muuksia.

PIENHIUKKASET

Viime aikojen tulokset näyttävät osoittavan, että pienhiukkaset ja pilvet ovat kompensoineet aikaisempia arvioita enemmän kasvihuonekaasujen lämmittävää vaikutusta. Svante Henriksson tekee parhaillaan väitöskirjaa juuri pienhiukkasten ilmastovaikutuksista.

Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, niin ilmastoa mm. viilentävien rikkihiukkasten lisäksi on ilmastoa mm. lämmittäviä nokihiukkasia. Huomattavaa kuitenkin on, hässä satoja ten pysyvyys viilentävä että kun hiilidioksidi lämmittää ilmakevuosia yötä päivää, niin pienhiukkason yleensä muutamia vuorokausia, ja vaikutus on vain päivisin.

SATEET

Pienhiukkaset muuttavat sateiden jakaumaa. Ilmastomallien mukaan useampaan paikkaan maapallolla tulee nykyistä kuivempaa kuin kosteampaa.

MERET

Merillä on vaikutusta ilmastoon useilla eri tavoilla. Tähän asti meret ovat imeneet itseensä jopa 40 prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Ilmaston lämmetessä tämä prosessi hidastuu. Meret ovat myös välttämätön osapuoli jopa vuosikymmenen kestäviin erilaisiin oskillaatioihin, joista El Nino lienee tunnetuin.

MITÄ ILMASTOENNUSTEET SANOVAT?

IPCC eli hallitustenvälinen ilmastopaneeli on arvioinut ilmaston muutosta eri päästöskenaarioilla. Tällä hetkellä ihmiskunta on edennyt suurimman päästöskenaarion mukaisesti (A1F1). Tämä johtaa IPCC:n ennusteissa 2,4-6,4 asteen lämpötilan nousuun.

Ennusteiden mukaan pohjoisilla napa-alueilla. kellä on noin 4-7 astetta sellä jääkaudella.

lämpötilan nousu on suurinta Vertailun vuoksi tällä hetlämpimämpää kuin edelli-

IPCC:N ”SKANDAALIT”

Esimerkiksi IPCC:n viimeisen raportin ”Vaikutukset ja haavoittuvuus” -osassa Himalajan jäätikön sulamismaininta (suurin osa sulaa noin vuoteen 2035 mennessä) ja Hollannin prosentuaalinen osuus merenpinnan alapuolella (55 prosenttia) ovat molemmat lukuina päin honkia. Miten on mahdollista, että selvästi vääriä lukuarvoja pääsee tällaiseen raporttiin?

Henrikssonin mukaan näissä tapauksissa ei noudatettu IPCC:n omia sääntöjä tietojen tarkistuksissa. Näistä selvistä virheistä huolimatta kokonaisuus osoittaa edelleen, että jäätiköiden sulaminen, kuivuus ja merenpinnan nousu ovat vakavasti uhkaavia ilmastonmuutoksen seuraamuksia.

IPCC:n toimintatapoihin on ehdotettu rakentavasti parannuksia.

ITÄ-ANGLIAN YLIOPISTON TIETOMURTO

Tietomurto tehtiin syksyllä 2009. Se toi julkisuuteen tutkijoiden sähköposteja. Phil Joneksen (UEA) ja Michael Mannin (NASA/GISS) viesteistä esiintuodut sanamuodot herättivät epäilyksiä tieteellisesti epäkorrekteista menettelyistä.

Tapausta tutkineiden komiteoiden mukaan ei ilmennyt todisteita epäkorrekteista menettelyistä yhdessäkään selvityksessä. Sanat ”trick” ja ”hide the decline” olivat tutkijoiden slangia, eikä väärinkäytöksiä voitu osoittaa olevan taustalla.

On valitettavaa, että Itä-Anglian keräämä maailmanlaajuinen ilmastodata oli maksullista. Nyt se on saatavisa ilmaiseksi muiden tutkijoiden käyttöön. Tähän asti tehdyissä tarkistuksissa on tultu samoihin johtopäätöksiin kuin mihin Itä-Anglian yliopiston tutkijat olivat päätyneet.

Svante Henriksson tekee parhaillaan väitöskirjaa pienhiukkasten ilmastovaikutuksista.

ILMASTONMUOKKAUS

Ilmastonmuokkaus (geoengineering) tarkoittaa menetelmiä, joilla vähennetään ilmaston lämpenemistä tyypillisesti joko lisäämällä auringonvalon heijastavuutta tai vähentämällä ilmakehän kasvihuonekaasuja.

Henriksson piti hyvänä, että asiaa tutkitaan, mutta näki huonona puolena sen, että tällaisen toiminnan seuraamuksia ei luultavasti pystytä varmuudella ennustamaan. Erityisesti muutokset veden kiertokulkuun ovat vaikeita arvioitavia. Lisäksi tulee eettisiä kysymyksiä siitä, kuka päättää tällaisista koko maapalloa koskevista asioista.

Kokonaisuutena tietoisku ja varmaankin useille kuulijoille uudet yksityiskohdat oli onnistunut paketti. Ehkä asiaa enemmän seurannut kuulija olisi odottanut joistain aihepiireistä laajempaakin esitystä. Yleisöä paikalla Oulun pääkirjastossa oli reilut 30 henkeä