Cass-raportti: Suomalaiset sukupuoliristiriidan hoitokäytännöt maailman parhaita
Markku Javanainen
Hilary Cass sai selvityksensä aikana vihapostia ja uhkailuja, ja häntä ohjeistettiin olemaan käyttämättä julkista joukkoliikennettä
Kuva: Risto K. Järvinen
”Terveydenhuollossa on harvoja aloja, joissa ammattilaiset pelkäävät niin paljon keskustella avoimesti näkemyksistään, ja joissa ihmisiä parjataan sosiaalisessa mediassa ja joissa nimittely muistuttaa pahinta kiusaamista.”

Näin kirjoittaa transhoidoista Hilary Cass, joka johti lasten ja nuorten sukupuolidysforian hoitoja arvioivaa Englannin terveysviranomaisen (NHSE) asettamaa selvitysryhmää. Neljä vuotta kestäneen selvitystyön loppuraportti ilmestyi 10.4.2024 (Cass review, 388 sivua) (1).

Cass jatkaa raportin esipuheessa:

”Kestää usein vuosia ennen kuin vahvat positiiviset tutkimustulokset otetaan käyttöön hoitotyössä. Tähän on monia syitä. Yksi on se, että lääkärit voivat olla varovaisia uusien löydösten käyttöönotossa. - - Sukupuolihoidon alalla lapsille tapahtui aivan päinvastoin. Perustuen yhden hollantilaisen tutkimuksen ehdotukseen, että murrosikää estävät lääkkeet voivat parantaa psykologista hyvinvointia kapeasti määritellylle ryhmälle sukupuoliristiriitaa kokevia lapsia, levitettiin tällainen käytäntö nopeasti muihin maihin. Tämä johti pian suurempaan valmiuteen aloittaa maskulinisoivien / feminisoivien hormonien käyttö teini-iän puolivälissä ja tämän tavan laajentamiseen suuremmalle ryhmälle nuoria, jotka eivät olisi täyttäneet alkuperäisen hollantilaisen tutkimuksen hoitokriteerejä. Jotkut ammattilaiset luopuivat tavanomaisista kliinisistä lähestymistavoista kokonaisvaltaiseen arviointiin.”

Raporttiin liittyen on julkaistu kahdeksan systemaattista selvitystä arvovaltaisessa British Medical Journalissa (BMJ). (2)

BMJ:n päätoimittaja kirjoitti raportista ja Cassista seuraavasti:

”Hänen johtopäätöksensä on huolestuttava kaikille, jotka aidosti välittävät lasten hyvinvoinnista: sukupuolilääketiede on ’rakennettu hataralle pohjalle’. Samassa kirjoituksessa arvostellaan voimakkaasti myös transtutkijoiden järjestön WPATH:in näyttöön perustumattomia suosituksia, joita on käytetty kliinisten ohjeiden perustana. Ne vaikuttivat myöhempien kansainvälisten ohjeiden kehittämiseen." (3)

NHSE ilmoitti noudattavansa Cass-raportin periaatteita Englannissa ja arvioi raportin olevan kansainvälisesti erittäin tärkeä ja merkityksellinen. (4)

Raportin ensimmäinen konkreettinen suositus on jo Englannissa voimassa: murrosiän estävien hormonien antaminen on lopetettu muulloin kuin erityisissä tapauksissa transhoitojen seurantatutkimusten yhteydessä. Myös Skotlannissa ”blokkerihoitojen” antaminen keskeytettiin. (5)

NHS ilmoitti myös aloittavansa vastaavan selvityksen aikuisten transhoidoista. Hilary Cass kertoi, ettei hän tule johtamaan tätä tutkimusta. Hän on saanut selvityksen aikana vihapostia ja uhkailuja, ja häntä on ohjeistettu olemaan käyttämättä julkista joukkoliikennettä. (6)

Parlamentissa Labour-puolueen edustaja Dawn Butler levitti transaktivistien disinformaatiota siitä, että Cass olisi jättänyt sata tutkimusta pois raportista vääristelläkseen tuloksia. Cass selitti hänelle, että tutkijat lukivat ne kaikki, mutta vain osa täytti luotettavuuden kriteerit edes osittain, ja nämä olivat mukana tutkimuksessa. (7)

Samojen tutkimusten heikosta laadusta kirjoitettiin myös BMJ:n päätoimittajan kirjoituksessa: sadasta vain kaksi täytti tiukat tieteelliset kriteerit.

Suomen transhoitojen tutkimukset, käytännöt ja palveluvalikoimasuositukset (Palko) mainitaan Cassin raportissa useita kertoja poikkeuksellisen positiivisessa valossa vertailtaessa eri maita, yksi esimerkki:

”Havainnot herättävät kysymyksiä nykyisten saatavilla olevien ohjeiden laadusta. Useimmat maat eivät ole noudattaneet kansainvälisiä ohjeiden kehittämisstandardeja, minkä vuoksi tutkimusryhmä voi suositella käyttöön vain kahta ohjetta – Suomessa vuonna 2020 julkaistua ohjetta ja Ruotsissa vuonna 2022 julkaistua ohjetta.”

Huomattakoon vielä, että suomalaiset suositukset on julkaistu ennen ruotsalaisia.

Suomi on ollut edelläkävijä kehitettäessä luotettavimpaan tutkimukseen perustuvia transhoitoja. Suomessa on tehty luotettavin tutkimus (Ruuska, Tuisku, Holttinen, Kaltiala) itsemurhista liittyen transhoitoihin hakeutuviin nuoriin. Tulos: Kliininen sukupuolidysforia ei näytä ennustavan kokonaiskuolleisuutta eikä itsemurhakuolleisuutta, kun otetaan huomioon psykiatrisen hoidon historia.
Suomessa keskeinen transhoitoja ja -tutkimusta kehittänyt henkilö on Riittakerttu Kaltiala, joka viime vuonna esitelmöi sukupuoli-identiteettiin liittyvistä asioista Skepsiksen tilaisuudessa. Skepsis on ollut tilanteen tasalla tässäkin kiistakysymyksessä.

Kaltialalle myönnettiin maaliskuussa 2024 Tampereen lääkäripäivillä arkkiatri Risto Pelkosen Pikkutikka-palkinto. Se myönnetään hyvälle lääkärille, joka on merkittävästi edistänyt lääkärin työn tiedollista, taidollista ja ihmisläheistä osaamista sekä osoittanut työssään toisesta välittämistä ja erilaisuuden hyväksymistä. tässä keskustelussa. (9)

Varsin hyvän käsityksen Cass-raportin kiinnostavimmista kohdista saa SEGM:n yhteenvedosta. (10)

Tieteen itsekorjaavuus näyttää toimivan tässäkin asiassa, vaikka muutaman vuosikymmenen viipeellä.

Viitteet:

(1) https://cass.independent-review.uk/home/publications/final-report/
(2) https://adc.bmj.com/pages/gender-identity-service-series
(3) https://www.bmj.com/lookup/doi/10.1136/bmj.q814
(4) https://tinyurl.com/3wywzt48
(5) https://www.bbc.co.uk/news/uk-scotland-68844119.amp
(6) https://tinyurl.com/473pjzy2
(7) https://tinyurl.com/53yt6kft
(8) https://mentalhealth.bmj.com/content/ebmental/27/1/e300940.full.pdf
(9) https://tinyurl.com/Kaltiala-Pikkutikka-palkinto
(10) https://segm.org/Final-Cass-Report-2024-NHS-Response-Summary

Kuva: Riittakerttu Kaltiala esitelmöi Skepsikselle vuoden 2023 toukokuussa. Vuoden 2024 maaliskuussa hänelle myönnettiin arkkiatri Risto Pelkosen arvostettu Pikkutikka-palkinto. Se myönnetään hyvälle lääkärille, joka on merkittävästi edistänyt lääkärin työn tiedollista, taidollista ja ihmisläheistä osaamista sekä osoittanut työssään toisesta välittämistä ja erilaisuuden hyväksymistä.