”Olemme menossa kohti kylmää sotaa”
Risto K. Järvinen
”Meitä Suomessa ehkä pelottaa nyt, mutta me olemme täällä edelleen, kun maailma 5-10 vuoden päästä on hakenut uuden tasapainotilan.”
Kuva: Risto K. Järvinen
Euroopan hybridiosaamiskeskuksen osastojohtaja Jukka Savolainen luennoi Skepsiksen yleisötilaisuudessa toukokuussa Helsingin keskustakirjasto Oodissa otsikolla ”hybridiuhkat ja niiden torjuminen”. Hän kertoi, että juuri kun aikanaan luulimme, että kaikki maailmassa ovat sivistyneitä ja perustavat päätöksensä faktoihin, huomasimme että ei se mennytkään niin. Internet, jonka piti tuoda kaikki tieto jokaisen saataville ja siten sivistää koko ihmiskunta, ei ratkaissutkaan hommaa, vaan pikemminkin vaikeutti sitä.
”Nyt olemme nähneet, että maailmaa todellakin voidaan muuttaa vaikuttamalla ihmisiin uskomusten kautta ja esittämällä mitä kummallisimpia väitteitä.”
Hybridivaikuttaminen on Savolaisen mukaan koordinoitua ja synkronoitua toimintaa, joka kohdistuu tietoisesti valtioiden ja instituutioiden systeemisiin haavoittuvuuksiin useilla eri tavoilla. Se on toimintaa, joka hyödyntää havaitsemis- ja syyllisyyskynnyksiä sodan ja rauhan, sisäisen ja ulkoisen, sotilaallisen ja siviilin, julkisen ja yksityisen välisillä rajoilla. Tavoitteena on vaikuttaa päätöksentekoon, edistää agentin strategisia tavoitteita ja samalla heikentää ja/tai vahingoittaa kohdetta. Lisäksi tavoitteena on muokata kansalaismielipiteitä, koska sitä kautta päätöksentekoon voidaan vaikuttaa tehokkaasti.
”Tavoitteena on sekoittaa vallan kolmijako eli saada ihmisille tunne, että oma maa on liukumassa fasismiin, eikä demokratiaa ja oikeusvaltiota enää ole. Tällaisen jälkeen uskomme hiukan paremmin, mitä Kiinan ja Venäjän johto esittävät.”
Muita tavoitteita ovat yhteiskunnallinen polarisaatio ja epävakaus, jonka aikaansaamiseksi käytetään disinformaatiota ja jo tunnistettujen jakolinjojen hyödyntämistä. Talouteen pyritään vaikuttamaan kaikin keinoin strategisten hyötyjen saamiseksi. Kybervalmiuksia hyödynnetään massatietojen keräämiseen ja sotilaallisen yhteistyön lujittamiseen strategisen hyödyn saamiseksi. Tähtäimessä on hyödykkeiden, riippuvuuksien ja infrastruktuurin instrumentalisointi (energia, raaka-aineet, muuttoliike jne.).
”Yksi hybridivaikuttamisen muoto on ollut länsivastaisten kertomusten levittäminen autoritaarisen vaikutuksen vahvistamiseksi. Wagner-joukot mm. kertovat Afrikassa, kuinka kamalia länsimaalaiset ovat olleet ja kuinka moraalittomia he ovat tällä hetkellä. Tällainen uppoaa siellä todella hyvin.”
Haktivismi tarkoittaa kyberhyökkäystä poliittisella motiivilla. Terminä se tarkoittaa tietoverkossa tapahtuvaa aktivismia eli toimintaa, jolla halutaan saada aikaan huomiota tai muutosta johonkin tiettyyn asiaan. Termi muodostuu sanoista hakkeri ja aktivisti. Haktivismia on esimerkiksi www-palveluun murtautuminen ja sen sotkeminen.
”Tulevaisuudessa tulee todennäköisesti tapahtumaan sellaisia kyberiskuja, jotka poistavat tietoja. Silloin vain ne tiedot, jotka ovat irti netistä jossain tallennusvälineellä, päästään palauttamaan. Laittakaa oman firman ja oman perheen jutut siihen kuntoon, että jotenkin saatte palautettua sekä käyttöjärjestelmät että asiakastiedot!”
Globaali tilanne on Savolaisen mukaan nyt sellainen, että ”Kiinasta on tullut maailman tehdas”. Maa on käyttänyt varojaan viisaasti, emmekä me täällä lännessä huomanneet sitä 20 vuoteen. Kiinalaisilla on ollut valtava investointiohjelma ”globaalissa etelässä”. Vuonna 2000 163 maan pääkauppakumppani oli USA ja 32 Kiinan. Vuonna 2019 luvut olivat 58 ja 137 Kiinan eduksi.
”Tämä on vaarallista, koska Afrikan väestö yli tuplaantuu seuraavan 77 vuoden aikana. Länsimaiden väestö pysyy suunnilleen samana.”
Jos Kiina onnistuu investoinneillaan ja vaikuttamisellaan ottamaan taloudellisen ja poliittisen hegemonian, länsimaat marginalisoituvat taloudellisesti ja poliittisesti. Siitä seuraa sotilaallisen aseman menetys ja täystuho.
”Nyt kamppailemme siitä, tuleeko Afrikasta Kiinan vetämä ja kommunistipuolueen johtama poliittinen ja taloudellinen hegemonia-alue vai tulee se myös olemaan länsimaiden markkina-alue ja kumppani.”
Vladimir Putin on tietynlaisen venäläisen tarkastelukulman mukaan ollut menestyvä Venäjän johtaja. Tämä perustuu Savolaisen mukaan nimenomaan talouteen. Silloin, kun Neuvostoliitossa kommunismi oli romahtanut, maassa todettiin, että heillä on surkea infrastruktuuri, mutta he istuvat valtavien luonnonvarojen päällä. He tiesivät, että heidän täytyy modernisoitua, mutta jos he avaavat kansantaloutensa länsimaisille investoijille, nämä ostavat kaikki tärkeät palat pois, jonka jälkeen heistä kehittyy banaanitasavalta. Voitot eivät jää omaan maahan, vaan siirtyvät ulkomaisille omistajille. Talouselämän rakenteet eivät kehity.
Tämä ymmärrettiin Moskovassa hyvin. Kun ei ollut rahaa, niin päätettiin yksityistää. Valtion omaisuudet jaettiin henkilöille, joista tuli oligarkkeja. Putin tuli mukaan, ja oligarkit laitettiin nopeasti kuriin. He ymmärsivät, että saavat olla miljardöörejä ja saavat käydä bisnestä omistuksillaan, mutta eivät saa myydä mitään ulkomaalaisille. Niille, jotka yrittivät näin tehdä, kävi huonosti, esimerkkinä Mihail Hodorkovski.
Nyt ollaan tilanteessa, jossa Venäjä on lähinnä raaka-aineen tuottaja. Raaka-aineiden lähteet ja tuotantovälineet ovat venäläisten hallussa. Maa ei myy korkean jalostusarvon tavaroita juuri kenellekään, kaikki voitot menevät heille itselleen.
”Heillä menee siis paljon paremmin kuin olisi voinut mennä.”
Putin on valinnut kurisysteemin ja edustanut intressejä, jotka halusivat, että luodaan yhteiskuntaan kuri ja stabiliteetti. Kun siihen liitetään mahtava armeija, toisen maailmansodan muistot, ortodoksikirkko ja konservatiivinen poliittinen viestintä, jossa korostetaan mm. sitä, että länsimaat ovat todella korruptioituneita ja seksuaalisesti vääristyneitä, viesti uppoaa Venäjällä aika moneen.
Sekä Putinilla että Kiinan presidentti Xi Jinpingillä on sellainen systeemi omien valtavien massojensa hallitsemiseen, johon ei sovellu demokratiakokeilu yhtään. Se merkitsisi kummallekin heistä täyttä hallinnon menetystä, hyppyä tuntemattomaan.
”Demokratia ei saa nostaa päätään heidän omissa maissaan ja sitten se pyritään tuhoamaan myös naapurivaltioissa.”
Tästä voimakkaina esimerkkeinä ovat Valko-Venäjä ja Ukraina, jotka eivät Venäjän kannalta katsottuna saa nousta menestyviksi demokratioiksi. Globaalisti onkin menossa jatkuva kampanja, missä demokratian uskottavuutta yritetään viedä.
”Juuri tämän takia me länsimaat olemme erilaisten hybridivaikuttamisyritysten kohteena. Olemme menossa vauhdilla kylmän sodan kaltaiseen tilanteeseen, jossa kamppailemme Venäjän ja Kiinan blokkia vastaan.”
Savolainen kuitenkin uskoo, että rauhanomainen rinnakkaiselo jatkuu maailmassa, vaikka pieniä alueellisia sotia voi syttyäkin. Ihmiskunta on hänen mukaansa oppinut hoitamaan kaksi hommaa: emme päästä sotia maailmansodiksi, emmekä vajoa maailmanlaajuiseen lamaan.
Savolaisen mukaan meillä suomalaisilla menee kaikesta huolimatta paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Meidän piti aikanaan päästä irti Venäjästä ja me tehtiin se. Koimme sortokaudet, yleislakon ja saimme 1907 pitää maailman edistyneimmät parlamenttivaalit, joissa naisilla oli äänioikeus ja vaalikelpoisuus. 1917 teimme rohkeita päätöksiä, kun yhteiskunta oli menossa kaaokseen, sitten irtauduimme Saksan tuella Venäjästä – aika uhkarohkea manööveri, mutta onnistui. Toisen maailmansodan jälkeen alkoivat vaaran vuodet. Kun paljastui, että meillä on ainakin 30 000 sotilaan aseet kätkössä, Suomessa ei käynnistynyt kommunistien masinoima vallankaappaus, jollaisia tapahtui kautta Itä-Euroopan muuten. Paljon parjatulla suomettumisen kaudella kuitenkin otettiin kaikki länsi-integraation askeleet silloin, kun ne oli otettavissa: Pohjoismaiden neuvosto, YK, EFTA, OECD, EEC, EU ja nyt NATO.
”Me olemme siellä, missä meidän kuuluukin olla.”
Nykykehitys on vain esi-isiemme työn jatkamista. Meitä ehkä pelottaa nyt, mutta heillä on ollut paljon vaikeampaa kuin meillä. Meidän täytyy vain pitää huolta siitä, että puolustuksemme NATO:n ja USA:n liiton myötä nostetaan korkealle tasolle, jottei Venäjällä synny laskelmaa, että tänne kannattaisi hyökätä.
”He kyllä haluaisivat Suomen ilmatilan haltuunsa, mutta me emme voi antaa sitä.”
Savolainen sanoo, että meidän täytyy tsempata ja ylläpitää siviiliyhteiskunnan resilienssiä, kunnes 5-10 vuoden päästä pahin turbulenssivaihe on ohi, kun maailma on hakenut jonkinlaisen uuden tasapainotilan. Me olemme täällä silloin edelleen!
”Olkaamme kunnolla ja kunnioittakaamme toisiamme, vedotkaamme järkeen! Nuorisolle haluaisin lähettää viestin, että sanokaa toisillenne, että olet arvokas ihminen, koska olet demokratian kansalainen. Se tekee sinusta keskimäärin fiksumman kuin muut maapallon asukkaat.”
Jukka Savolainen on aiemmin työskennellyt mm. Rajavartiolaitoksen esikunnassa, EU:n pääsihteeristön oikeus- ja sisäasioiden pääosastolla ja Länsi-Suomen merivartiostossa komentajana. Vuonna 2023 hän oli ehdolla eduskuntaan Kokoomuksen listalla Varsinais-Suomessa, mutta ei tullut valituksi.