Mistä ja miten COVID-19-pandemia sai alkunsa?
Skeptikkoina törmäämme usein siihen, ettei moniin mielenkiintoisiin kysymyksiin löydy varmoja ja helposti ymmärrettäviä vastauksia. Realiteettien edessä ja kokemuksen kautta olemme oppineet sovittamaan maailmankuvamme epätäydellisen tiedon kanssa.
Usein joudumme myös tilanteisiin, joissa niin sanottu ”hyväksytty” mielipide, vaikkapa sosiaalisen paineen takia, ei olekaan omasta mielestämme se parhaiten perusteltu näkemys. Tämmöisinä hetkinä on erityisen tärkeää säilyttää hyvä keskusteluyhteys sekä luoda ilmapiiriä, jossa erilaisia näkemyksiä voidaan tarkastella avoimesti ja rakentavasti.
Hyvänä, ja vaikeusasteeltaan erittäin haastavana, skeptikon harjoituksena toimii koko maailmaa horjuttanut koronaviruspandemia ja sen alkuperään liittyvät kysymykset. Lähtikö kaikki liikkeelle luonnollisesta virusten evoluutioon liittyvistä tapahtumista vai kenties laboratoriovuodosta? Science-lehden verkkosivuilla tätä kysymystä on kuvailtu yhdeksi aikamme kuumimmista kiistankappaleista tieteessä.
Aihe on äärimmäisen kiinnostava ja monimutkainen, mutta täynnä helposti harhateille johtavia tiedonjyväsiä ja houkuttelevia väitteitä suuntaan jos toiseen. Skeptikkoina tehtävämme on keskittyä objektiivisesti ja avoimin mielin itse asiaan, tiedostaen rehellisesti myös oman asiantuntemuksemme ja perehtyneisyytemme sen hetkiset rajat.
Arvostetut skeptikot Carl Sagan ja James Randi käyttivät tähänkin yhteyteen sopivaa mietelausetta: ”Keep your mind open, but not so open that your brains fall out”.
Yksi virus sekoitti koko maailman
Aiemmin ihmisille tuntematon SARS-CoV-2 (severe acute respiratory syndrome coronavirus 2) aiheutti COVID-19-taudin, puhekielessä koronan, joka levisi maailmanlaajuiseksi pandemiaksi ja aiheutti valtavaa tuhoa ihmiskunnalle.
WHO:lle on tähän mennessä raportoitu yli seitsemän miljoonaa kuolemaa, mutta ylikuolleisuuden perusteella pandemian todellinen kuolonuhrien määrä on arviolta yli 20 miljoonaa henkeä. Taloudellisiksi tappioiksi on arvioitu 11–16 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Sosiaaliset ja muut yhteiskunnalliset seuraukset ovat olleet mittavia ja jatkuvat edelleen.
Yhden ihmissilmälle näkymättömän viruksen aiheuttamaa tuhoa on vaikea edes käsittää. Tästä syystä kaikki sen syntyhistoriaan liittyvä tutkimus on tärkeää sekä moraalisesta näkökulmasta että tieteellisen ymmärryksen lisäämiseksi, jotta ensi kerralla vastaavaan pandemiaan osataan varautua paremmin.
Luonnollinen tapahtuma vai laboratoriovahinko?
Vuoden 2021 heinäkuussa Maailman terveysjärjestön (WHO) johtaja perusti tieteellisen työryhmän nimeltä SAGO (Scientific Advisory Group for the Origins of Novel Pathogens), jonka toinen päätehtävistä oli arvioida COVID-19-pandemian alkusyitä. Eri alojen asiantuntijoista koostuva kansainvälinen 27 hengen työryhmä julkaisi uusimman raporttinsa 27.6.2025.
Raportti nosti esiin neljä hypoteesia SARS-CoV-2-viruksen alkuperästä ja keskittyi pääosin kahden olennaisimman hypoteesin arvioimiseen:
1) Luonnollisesta zoonoottisesta lähteestä peräisin olevan viruksen siirtyminen ihmisiin suoraan villieläimestä, tai jonkin välittäjäeläimen kautta.
2) Laboratoriovahinko, johon on voinut liittyä altistuminen virukselle kenttätutkimuksen aikana tai laboratorion biosuojauskäytäntöjen pettäminen.
Viruksen tarkoituksellista manipulaatiota SAGO ei pidä todennäköisenä, eikä myöskään hypoteesia siitä, että virus olisi saapunut kylmäketjun mukana muualta Kiinaan. WHO:n johtaja painottaa, että kaikki kohtuulliset hypoteesit tulee tutkia perusteellisesti, ja se pysyy avoimena uudelle tiedolle.
Zoonoottinen hypoteesi: Luonnollinen siirtymä eläimestä ihmiseen
SAGO:n raportin keskeisin havainto on se, että suurin osa saatavilla olevasta tieteellisestä tutkimuksesta tukee hypoteesia, jonka mukaan SARS-CoV-2 siirtyi ihmisiin eläimistä, mahdollisesti lepakoista tai jonkin välittäjäeläimen kautta. Tätä kutsutaan zoonoosiksi (kreikasta, ”zōon” = eläin ja ”nosos” = tauti).
Zoonoosi-hypoteesia tukee myös koronavirusten historia. Ennen SARS-CoV-2:sta kaikkien viime vuosikymmeninä ihmisistä löydettyjen koronavirusten uskotaan olleen peräisin lepakoista tai jyrsijöistä, ja siirtyneen ihmisiin jonkin välittäjäeläimen kautta (esim. SARS vuonna 2003 ja MERS vuonna 2012).
SARS-CoV-2:n toistaiseksi lähin tunnettu sukulaisvirus on löydetty lepakoista Laosissa vuonna 2020. SAGO:n mukaan tämä viruskanta on kuitenkin liian etäinen (96,8%) ollakseen suora lähde COVID-19-pandemialle, eikä viruksen läheistä esiastetta kantavaa välittäjäeläintä ole vieläkään löytynyt.
Vertailun vuoksi, SARS:n ja MERS:n välittäjäeläinten kantamat virukset olivat genomiltaan 99,8%–99,9% samankaltaiset kuin ihmisen kantama virus.
Keski-Kiinassa, yli 12 miljoonan asukkaan Wuhan-nimisessä kaupungissa, sijaitseva Huananin tukkutori (Huanan Seafood Wholesale Market) oli keskeisessä roolissa pandemian aiheuttaneen viruksen leviämisessä laajemmalle Kiinaan, ja lopulta ympäri maailmaa. Huananin torilla myytiin myös eläviä villieläimiä ahtaissa häkeissä ja epähygienisissa oloissa.
SAGO:n mukaan tällä hetkellä vakuuttavin todiste mahdollisesta eläimistä ihmisiin tapahtuneesta siirtymästä tulee riippumattomasta metagenomisesta data-analyysista. Se vahvisti, että Huananin torin myyntipisteistä löytyi DNA-jälkiä useista SARS-CoV-2:lle alttiista eläinlajeista, kuten supikoirasta ja naamiopalmusivetistä, jotka soveltuvat viruksen välittäjäeläimiksi.
Lisäksi samoista pisteistä, joista näiden eläinten DNA:ta löytyi, otettiin ympäristönäytteitä, jotka sisälsivät runsaasti SARS-CoV-2-sekvenssejä. Tämä osoittaa, että kyseisiä eläimiä oli torilla, ja ne saattoivat toimia tartunnan lähteenä ihmisille.
Jotta asia ei olisi taaskaan liian suoraviivainen, niin jokainen Huananin torin eläimistä otettu näyte osoittautui kuitenkin negatiiviseksi SARS-CoV-2:n suhteen. Toisaalta, juuri niistä eläimistä otettiin vain rajallisesti näytteitä, joiden tiedetään olevan alttiita tartunnalle ja soveltuvan välittäjäeläimiksi. Sattumaako?
SAGO:n mukaan ei ole mahdollista määrittää varmuudella, tapahtuivatko ensimmäiset tartunnat ihmisiin Huananin torilla vai ei. Tori kuitenkin mahdollisti siellä kiertäneen viruksen leviämisen laajemmin maailmalle.
Huanan Seafood Wholesale Market suljettiin pysyvästi keskiyöllä 1.1.2020.
Laboratoriovahinko: Mahdollisuus, jota ei voida sulkea pois
Vuoden 2024 kysely kartoitti virologien ja epidemiologien näkemyksiä koronapandemian alkusyistä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan todennäköisyys kolmelle eri skenaariolle.
Pandemia sai alkunsa: Luonnollisesta zoonoosista, tutkimustyöhön liittyvästä vahingosta tai jostain muusta syystä. Keskimäärin tutkijat antoivat zoonoosille 77% todennäköisyyden, vahingolle 21% todennäköisyyden ja ”muu syy” -vaihtoehdolle 2%.
Lisäksi 37% tutkijoista vastasi, että asia on ”hyvin tutkittu, mutta lisätutkimusta tarvitaan jonkin verran”. 51% mielestä tutkimusta tarvitaan lisää koska ”tutkimuksessa on edelleen isoja aukkoja”. Vain 12% katsoi, ettei tutkimusta enää tarvita. Kyselyssä oli omat ongelmansa, mutta suuntaa-antava se kaikesta päätellen oli.
Wuhanissa, vain noin 10 kilometrin etäisyydellä aikaisemmin mainitusta Huananin torista, sijaitsee yksi maailman merkittävimmistä koronaviruksiin keskittyvistä tutkimuslaitoksista, Wuhan Institute of Virology. Laitoksessa suoritettiin kokeita mm. koronapandemian aiheuttaneen viruksen lähimmillä tunnetuilla sukulaisviruksilla.
Tämä ja monet muut seikat ovat herättäneet ajatuksia, että pandemian olisi voinut aiheuttaa jonkinlainen laboratoriossa tapahtunut vahinko.
SAGO painottaa raportissaan, että laboratoriovuotoja on tapahtunut aikaisemminkin ja ne ovat edelleen maailmanlaajuinen huolenaihe. Kuitenkaan mitään todisteita laboratorioon liittyvästä vahingosta ei ole SAGO:n tiedossa.
WHO:n johtokunta on useaan otteeseen pyytänyt Kiinan hallitukselta lisää dataa harjoitetun tutkimustyön luonteesta ja olosuhteista, bioturvallisuusmenettelyistä ennen ensimmäisiä COVID-tapauksia sekä terveystietoja ja haastatteluja Wuhanin virologisen instituutin ja paikallisen CDC:n laboratorion henkilökunnalta, ja paljon muuta olennaista tietoa. Pyyntöihin ei ole suostuttu.
Datan ja dokumenttien sijaan Wuhanin virologisen instituutin edustajat ovat antaneet suullisia vakuutuksia siitä, että asianmukaisia menettelyjä on noudatettu.
Laboratoriovahingon mahdollisuutta ei SAGO:n mukaan voida sulkea pois, mutta sitä ei myöskään voida todistaa ennen kuin lisäinformaatiota saadaan. Laboratoriotapahtumaan liittyvä hypoteesi pysyy pöydällä.
Yhdysvaltojen tiedusteluyhteisön sisällä asia on jakautunut
USA:n tiedusteluyhteisön vuonna 2023 valmistuneen raportin mukaan National Intelligence Council ja neljä nimeltä mainitsematonta virastoa arvioivat matalalla luottamuksella, että ensimmäinen ihmistartunta sai todennäköisimmin alkunsa luonnollisesta altistumisesta eläimelle.
Sen sijaan FBI, CIA (päivitys vuonna 2025) ja DOE (energiaministeriö) arvioivat, että todennäköisin syy ihmistartunnalle on laboratorioon liittyvä tapahtuma. FBI arvioi sen kohtalaisella luottamuksella, CIA ja DOE matalalla luottamuksella. Yksi virasto ilmoitti, ettei pysty antamaan arviota ollenkaan.
Kaikki arvioon osallistuneet tiedusteluyhteisön virastot päätyivät siihen, että virusta ei ole kehitetty biologiseksi aseeksi. Melkein kaikki arvioivat, että virus ei ole geneettisen muokkauksen tulos.
WHO on pyytänyt pääsyä USA:n tiedusteluvirastojen käyttämiin lähdemateriaaleihin, mutta ilman tulosta.
Loppusanat
Suosittelen tutustumista SAGO:n uusimpaan raporttiin ja aihetta ympäröivään laajempaan keskusteluun. Vyyhti sisältää johtavien tutkijoiden vuodettuja sähköpostikeskusteluja, lennokkaita salaliittoja, SAGO:sta erimielisyyksien takia eronneita tutkijoita, opettavaista tieteellistä materiaalia, mielenkiintoisia debatteja ja paljon muuta.
Lopuksi vielä viimeinen juonenkäänne: Kiinan hallitus katsoo – jyrkästi vastoin SAGO:n raportin pääsanomaa – että asia on virallisesti loppuunkäsitelty, ja tartunnan alkuperäinen lähde on ulkomailta peräisin olevat, kylmäketjun kautta Kiinaan kuljetetut tuotteet. Tämän väitteen tueksi Kiina ei ole antanut SAGO:lle yhtäkään uutta todistusaineistoa arvioitavaksi.
Virheitä tapahtuu ja se kuuluu tieteelliseen prosessiin. Mutta epärehellisyydellä ja peittelyllä ei saa olla tieteessä pienintäkään sijaa.
Lähteet:
https://cdn.who.int/media/docs/default-source/documents/epp/sago/independent-assessment-of-the-origins-of-sars-cov-2-by-sago.pdf
https://cdn.who.int/media/docs/default-source/documents/epp/sago/independent-assessment-of-the-origins-of-sars-cov-2-by-sago.pdf
https://gcri.org/papers/00069_covid-origin.pdf
Lisämateriaalia:
Professori Kristian Andersen ja muut keskeiset tutkijat kommentoivat laboratoriovahinkoon ja pandemian alkuperään liittyviä kysymyksiä:
https://youtu.be/3JdzZGhQAPE
Matt Ridleyn ja Stephen Goldsteinin välinen debatti laboratoriovahingosta:
https://www.youtube.com/live/KVj1awTgb1s
Usein joudumme myös tilanteisiin, joissa niin sanottu ”hyväksytty” mielipide, vaikkapa sosiaalisen paineen takia, ei olekaan omasta mielestämme se parhaiten perusteltu näkemys. Tämmöisinä hetkinä on erityisen tärkeää säilyttää hyvä keskusteluyhteys sekä luoda ilmapiiriä, jossa erilaisia näkemyksiä voidaan tarkastella avoimesti ja rakentavasti.
Hyvänä, ja vaikeusasteeltaan erittäin haastavana, skeptikon harjoituksena toimii koko maailmaa horjuttanut koronaviruspandemia ja sen alkuperään liittyvät kysymykset. Lähtikö kaikki liikkeelle luonnollisesta virusten evoluutioon liittyvistä tapahtumista vai kenties laboratoriovuodosta? Science-lehden verkkosivuilla tätä kysymystä on kuvailtu yhdeksi aikamme kuumimmista kiistankappaleista tieteessä.
Aihe on äärimmäisen kiinnostava ja monimutkainen, mutta täynnä helposti harhateille johtavia tiedonjyväsiä ja houkuttelevia väitteitä suuntaan jos toiseen. Skeptikkoina tehtävämme on keskittyä objektiivisesti ja avoimin mielin itse asiaan, tiedostaen rehellisesti myös oman asiantuntemuksemme ja perehtyneisyytemme sen hetkiset rajat.
Arvostetut skeptikot Carl Sagan ja James Randi käyttivät tähänkin yhteyteen sopivaa mietelausetta: ”Keep your mind open, but not so open that your brains fall out”.
Yksi virus sekoitti koko maailman
Aiemmin ihmisille tuntematon SARS-CoV-2 (severe acute respiratory syndrome coronavirus 2) aiheutti COVID-19-taudin, puhekielessä koronan, joka levisi maailmanlaajuiseksi pandemiaksi ja aiheutti valtavaa tuhoa ihmiskunnalle.
WHO:lle on tähän mennessä raportoitu yli seitsemän miljoonaa kuolemaa, mutta ylikuolleisuuden perusteella pandemian todellinen kuolonuhrien määrä on arviolta yli 20 miljoonaa henkeä. Taloudellisiksi tappioiksi on arvioitu 11–16 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Sosiaaliset ja muut yhteiskunnalliset seuraukset ovat olleet mittavia ja jatkuvat edelleen.
Yhden ihmissilmälle näkymättömän viruksen aiheuttamaa tuhoa on vaikea edes käsittää. Tästä syystä kaikki sen syntyhistoriaan liittyvä tutkimus on tärkeää sekä moraalisesta näkökulmasta että tieteellisen ymmärryksen lisäämiseksi, jotta ensi kerralla vastaavaan pandemiaan osataan varautua paremmin.
Luonnollinen tapahtuma vai laboratoriovahinko?
Vuoden 2021 heinäkuussa Maailman terveysjärjestön (WHO) johtaja perusti tieteellisen työryhmän nimeltä SAGO (Scientific Advisory Group for the Origins of Novel Pathogens), jonka toinen päätehtävistä oli arvioida COVID-19-pandemian alkusyitä. Eri alojen asiantuntijoista koostuva kansainvälinen 27 hengen työryhmä julkaisi uusimman raporttinsa 27.6.2025.
Raportti nosti esiin neljä hypoteesia SARS-CoV-2-viruksen alkuperästä ja keskittyi pääosin kahden olennaisimman hypoteesin arvioimiseen:
1) Luonnollisesta zoonoottisesta lähteestä peräisin olevan viruksen siirtyminen ihmisiin suoraan villieläimestä, tai jonkin välittäjäeläimen kautta.
2) Laboratoriovahinko, johon on voinut liittyä altistuminen virukselle kenttätutkimuksen aikana tai laboratorion biosuojauskäytäntöjen pettäminen.
Viruksen tarkoituksellista manipulaatiota SAGO ei pidä todennäköisenä, eikä myöskään hypoteesia siitä, että virus olisi saapunut kylmäketjun mukana muualta Kiinaan. WHO:n johtaja painottaa, että kaikki kohtuulliset hypoteesit tulee tutkia perusteellisesti, ja se pysyy avoimena uudelle tiedolle.
Zoonoottinen hypoteesi: Luonnollinen siirtymä eläimestä ihmiseen
SAGO:n raportin keskeisin havainto on se, että suurin osa saatavilla olevasta tieteellisestä tutkimuksesta tukee hypoteesia, jonka mukaan SARS-CoV-2 siirtyi ihmisiin eläimistä, mahdollisesti lepakoista tai jonkin välittäjäeläimen kautta. Tätä kutsutaan zoonoosiksi (kreikasta, ”zōon” = eläin ja ”nosos” = tauti).
Zoonoosi-hypoteesia tukee myös koronavirusten historia. Ennen SARS-CoV-2:sta kaikkien viime vuosikymmeninä ihmisistä löydettyjen koronavirusten uskotaan olleen peräisin lepakoista tai jyrsijöistä, ja siirtyneen ihmisiin jonkin välittäjäeläimen kautta (esim. SARS vuonna 2003 ja MERS vuonna 2012).
SARS-CoV-2:n toistaiseksi lähin tunnettu sukulaisvirus on löydetty lepakoista Laosissa vuonna 2020. SAGO:n mukaan tämä viruskanta on kuitenkin liian etäinen (96,8%) ollakseen suora lähde COVID-19-pandemialle, eikä viruksen läheistä esiastetta kantavaa välittäjäeläintä ole vieläkään löytynyt.
Vertailun vuoksi, SARS:n ja MERS:n välittäjäeläinten kantamat virukset olivat genomiltaan 99,8%–99,9% samankaltaiset kuin ihmisen kantama virus.
Keski-Kiinassa, yli 12 miljoonan asukkaan Wuhan-nimisessä kaupungissa, sijaitseva Huananin tukkutori (Huanan Seafood Wholesale Market) oli keskeisessä roolissa pandemian aiheuttaneen viruksen leviämisessä laajemmalle Kiinaan, ja lopulta ympäri maailmaa. Huananin torilla myytiin myös eläviä villieläimiä ahtaissa häkeissä ja epähygienisissa oloissa.
SAGO:n mukaan tällä hetkellä vakuuttavin todiste mahdollisesta eläimistä ihmisiin tapahtuneesta siirtymästä tulee riippumattomasta metagenomisesta data-analyysista. Se vahvisti, että Huananin torin myyntipisteistä löytyi DNA-jälkiä useista SARS-CoV-2:lle alttiista eläinlajeista, kuten supikoirasta ja naamiopalmusivetistä, jotka soveltuvat viruksen välittäjäeläimiksi.
Lisäksi samoista pisteistä, joista näiden eläinten DNA:ta löytyi, otettiin ympäristönäytteitä, jotka sisälsivät runsaasti SARS-CoV-2-sekvenssejä. Tämä osoittaa, että kyseisiä eläimiä oli torilla, ja ne saattoivat toimia tartunnan lähteenä ihmisille.
Jotta asia ei olisi taaskaan liian suoraviivainen, niin jokainen Huananin torin eläimistä otettu näyte osoittautui kuitenkin negatiiviseksi SARS-CoV-2:n suhteen. Toisaalta, juuri niistä eläimistä otettiin vain rajallisesti näytteitä, joiden tiedetään olevan alttiita tartunnalle ja soveltuvan välittäjäeläimiksi. Sattumaako?
SAGO:n mukaan ei ole mahdollista määrittää varmuudella, tapahtuivatko ensimmäiset tartunnat ihmisiin Huananin torilla vai ei. Tori kuitenkin mahdollisti siellä kiertäneen viruksen leviämisen laajemmin maailmalle.
Huanan Seafood Wholesale Market suljettiin pysyvästi keskiyöllä 1.1.2020.
Laboratoriovahinko: Mahdollisuus, jota ei voida sulkea pois
Vuoden 2024 kysely kartoitti virologien ja epidemiologien näkemyksiä koronapandemian alkusyistä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan todennäköisyys kolmelle eri skenaariolle.
Pandemia sai alkunsa: Luonnollisesta zoonoosista, tutkimustyöhön liittyvästä vahingosta tai jostain muusta syystä. Keskimäärin tutkijat antoivat zoonoosille 77% todennäköisyyden, vahingolle 21% todennäköisyyden ja ”muu syy” -vaihtoehdolle 2%.
Lisäksi 37% tutkijoista vastasi, että asia on ”hyvin tutkittu, mutta lisätutkimusta tarvitaan jonkin verran”. 51% mielestä tutkimusta tarvitaan lisää koska ”tutkimuksessa on edelleen isoja aukkoja”. Vain 12% katsoi, ettei tutkimusta enää tarvita. Kyselyssä oli omat ongelmansa, mutta suuntaa-antava se kaikesta päätellen oli.
Wuhanissa, vain noin 10 kilometrin etäisyydellä aikaisemmin mainitusta Huananin torista, sijaitsee yksi maailman merkittävimmistä koronaviruksiin keskittyvistä tutkimuslaitoksista, Wuhan Institute of Virology. Laitoksessa suoritettiin kokeita mm. koronapandemian aiheuttaneen viruksen lähimmillä tunnetuilla sukulaisviruksilla.
Tämä ja monet muut seikat ovat herättäneet ajatuksia, että pandemian olisi voinut aiheuttaa jonkinlainen laboratoriossa tapahtunut vahinko.
SAGO painottaa raportissaan, että laboratoriovuotoja on tapahtunut aikaisemminkin ja ne ovat edelleen maailmanlaajuinen huolenaihe. Kuitenkaan mitään todisteita laboratorioon liittyvästä vahingosta ei ole SAGO:n tiedossa.
WHO:n johtokunta on useaan otteeseen pyytänyt Kiinan hallitukselta lisää dataa harjoitetun tutkimustyön luonteesta ja olosuhteista, bioturvallisuusmenettelyistä ennen ensimmäisiä COVID-tapauksia sekä terveystietoja ja haastatteluja Wuhanin virologisen instituutin ja paikallisen CDC:n laboratorion henkilökunnalta, ja paljon muuta olennaista tietoa. Pyyntöihin ei ole suostuttu.
Datan ja dokumenttien sijaan Wuhanin virologisen instituutin edustajat ovat antaneet suullisia vakuutuksia siitä, että asianmukaisia menettelyjä on noudatettu.
Laboratoriovahingon mahdollisuutta ei SAGO:n mukaan voida sulkea pois, mutta sitä ei myöskään voida todistaa ennen kuin lisäinformaatiota saadaan. Laboratoriotapahtumaan liittyvä hypoteesi pysyy pöydällä.
Yhdysvaltojen tiedusteluyhteisön sisällä asia on jakautunut
USA:n tiedusteluyhteisön vuonna 2023 valmistuneen raportin mukaan National Intelligence Council ja neljä nimeltä mainitsematonta virastoa arvioivat matalalla luottamuksella, että ensimmäinen ihmistartunta sai todennäköisimmin alkunsa luonnollisesta altistumisesta eläimelle.
Sen sijaan FBI, CIA (päivitys vuonna 2025) ja DOE (energiaministeriö) arvioivat, että todennäköisin syy ihmistartunnalle on laboratorioon liittyvä tapahtuma. FBI arvioi sen kohtalaisella luottamuksella, CIA ja DOE matalalla luottamuksella. Yksi virasto ilmoitti, ettei pysty antamaan arviota ollenkaan.
Kaikki arvioon osallistuneet tiedusteluyhteisön virastot päätyivät siihen, että virusta ei ole kehitetty biologiseksi aseeksi. Melkein kaikki arvioivat, että virus ei ole geneettisen muokkauksen tulos.
WHO on pyytänyt pääsyä USA:n tiedusteluvirastojen käyttämiin lähdemateriaaleihin, mutta ilman tulosta.
Loppusanat
Suosittelen tutustumista SAGO:n uusimpaan raporttiin ja aihetta ympäröivään laajempaan keskusteluun. Vyyhti sisältää johtavien tutkijoiden vuodettuja sähköpostikeskusteluja, lennokkaita salaliittoja, SAGO:sta erimielisyyksien takia eronneita tutkijoita, opettavaista tieteellistä materiaalia, mielenkiintoisia debatteja ja paljon muuta.
Lopuksi vielä viimeinen juonenkäänne: Kiinan hallitus katsoo – jyrkästi vastoin SAGO:n raportin pääsanomaa – että asia on virallisesti loppuunkäsitelty, ja tartunnan alkuperäinen lähde on ulkomailta peräisin olevat, kylmäketjun kautta Kiinaan kuljetetut tuotteet. Tämän väitteen tueksi Kiina ei ole antanut SAGO:lle yhtäkään uutta todistusaineistoa arvioitavaksi.
Virheitä tapahtuu ja se kuuluu tieteelliseen prosessiin. Mutta epärehellisyydellä ja peittelyllä ei saa olla tieteessä pienintäkään sijaa.
Lähteet:
https://cdn.who.int/media/docs/default-source/documents/epp/sago/independent-assessment-of-the-origins-of-sars-cov-2-by-sago.pdf
https://cdn.who.int/media/docs/default-source/documents/epp/sago/independent-assessment-of-the-origins-of-sars-cov-2-by-sago.pdf
https://gcri.org/papers/00069_covid-origin.pdf
Lisämateriaalia:
Professori Kristian Andersen ja muut keskeiset tutkijat kommentoivat laboratoriovahinkoon ja pandemian alkuperään liittyviä kysymyksiä:
https://youtu.be/3JdzZGhQAPE
Matt Ridleyn ja Stephen Goldsteinin välinen debatti laboratoriovahingosta:
https://www.youtube.com/live/KVj1awTgb1s