Kirjat

Jukka Nieminen (toim.): Suomen mysteerit. Salakirjat, 2012.

Oliko Aleksis Kivellä haamukirjoittaja? Muodostavatko Pietari Brahen

perustamat suomalaiset kaupungit tähtikuvion? ”Nämä ja monet muut

arvoitukset tulevat viimein päivänvaloon tässä korkealaatuisessa teoksessa”,

kertoo Jukka Niemisen suurimmaksi osaksi kirjoittaman kirjan takakansi.

Korkealaatuinen, sellainen Niemisen kirja ei valitettavasti ole.

SUOMEN MYSTEERIT on kieltämättä komea teos: kovat keltaiset kannet ja valtava määrä näyttävää neliväristä kuvitusta. Kuvituksesta vastaa paljon ”Jukkis” itse. Hämmennystä herättää, että jutussa, joka kertoo ”eräästä mielenkiintoisesta huhusta, että Gallen-Kallela oli vapaamuurari”, on käytetty Gallen-Kallelan kuvaa freskosta ”Tuonelan joella”, mutta jutun alussa kerrotaan, että kuva on Jukkiksen.

Kirja ei vakuuta lukijaa, koska välillä jutun kirjoittaja voi olla ”Jukkis”, välillä ”Jukka Nieminen”. Jutussa, jossa väitetään, että jääkausi on maailman suurin valhe, kerrotaan jutun tekijästä kirjaimellisesti näin: ”Teksti, Kuvat Jukkis & Jukka Nieminen”. Jutun pääkuvassa, jota Jukkis tuskin on ottanut, on nuori Spede Pasanen, joka jutun mukaan teki elokuvan jääkauden mahdottomasta hypoteesistä.

”Sitkeän huhun mukaan ennen ensi-iltaa MTV:n ohjelmapäällikkö sai vastaanottaa vakavailmeisiä vieraita Geologianlaitokselta, ja keskustelun seurauksena elokuva päätettiin hyllyttää. Siitä ei ole kuultu sen koommin, eikä kukaan tiedä mitä sille tapahtui tai missä se on. Sitä ei ole kukaan tiettävästi nähnyt, vain se on varmaa että se aikanaan tehtiin, leikattiin ja laitettiin esityskuntoon. Oli kyseessä ammattigeologien arvovalta, jota elokuva liiaksi uhkasi.”

Huhuja Gallen-Kallelasta, huhuja hyllytetystä elokuvasta, lähes 200 sivua huhuja.

Välillä kirjan kuvitus menee mauttomaksi. Kun Jukkis kertoo, että kouluampumiset johtuivat selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjälääkkeiden – SSRI – käytöstä (eikä esimerkiksi masennuksesta, jonka takia lääkkeitä on tappajille määrätty), jutun sivuilla on veriroiskeita ja kuvat Pekka Eric Auvisesta ja Matti Saaresta osoittamassa lukijaa käsiaseella. ”Hyvin näkyy lääkitys rauhoittavan”, kertoo kuvateksti.

JUKKIS HAASTATTELEE JUKKA NIEMISTÄ

KIRJA EI VAKUUTA LUKIJAA, koska pahimmillaan tekijän pasmat ovat täysin sekaisin. ”Oudot kirkkomitat” -jutussa Jukkis kirjoittaa itsestään kolmannessa persoonassa: ”Kyseessä on Suomen muinaishistorian merkittävin löydös. – Kyse on kirkoista, jotka ovat aina rakennettu tarkalleen 33,3 km välein toisistaan – eikä kukaan tiedä miksi. Antaa ilmiön löytäjän, kirjailija Jukkis Niemisen johdattaa meidät sisään tähän outoon geometriseen verkostoon joka on kaikkialla ympärillämme.”

Vaatimaton Jukkis kirjoittaa itsestään edelleen: ”Nieminen haluaa kuvauttaa itsensä kuitenkin Eurajoella, koulun takana olevalla vanhalla niityllä.” Seuraavalla aukeamalla tämä Jukkiksen Jukka Niemisestä ottama kuva sitten on. Kuvassa kirjailija Nieminen tutkii taikaheilurilla, missä kohtaa kirkon alttari on aikanaan sijainnut. ”Niityllä lienee ollut seutukunnan varhaisin kirkonpaikka, josta ei ole jäänyt edes perimätietoa.”

Kirja alkaa näin kääntyä huumorin puolelle. Mitään tietoa kirkonpaikasta ei ole, mutta sen on täytynyt olla juuri taikaheilurin kertomassa paikassa, koska siitä sattuu olemaan 33,3 km Kokemäen Marian sakastiin. Tosin kirkko olisi voinut olla missä tahansa muuallakin 33,3 km:n päässä Kokemäeltä, sillä mitään perimätietoa siitä ei siis ole.

Samassa jutussa Jukkis kertoo itseään haastattelevalle itselleen: ”On tietenkin todettava, että useimat meistä ’huuhareista’ näkevät merkityksiä mitä ihmeellisemmissä yhteyksissä. – Toisaalta sen vastapainoksi on sitten toinen ääripää, eli kyvyttömyys tunnistaa toistuvia, säännöllisiä ilmiöitä. Vaikka sama ilmiö toistuu kerta toisensa jälkeen ja muodostaa tunnistettavan säännön, näille puusilmille kaikki on vain huuhailua ja numerologiaa.”

KIRJOITTAJA ONKIN OVELA HUMORISTI?

JUKKA NIEMINEN tunnetaan maailman nopeimpana kirjoittajana – hän ilmeisesti kirjoittaa nopeammin kuin koko Dostojevskin tuotannon yhdessä viikonlopussa läpi kahlannut Paavo Väyrynen lukee. Nopeus valitettavasti näkyy tuotetun tekstin laadussa. Lähes joka juttu sisältää pahoja kirjoitusvirheitä. Jos Suomen mysteerit on oikoluettu, se on tehty lukihäiriöisten alkoholistien kesäfestivaaleilla.

Kirja ei vakuuta lukijaa myöskään juttujensa tasolla. Tai vakuuttaa, jos Jukkis onkin ovela humoristi, joka on päättänyt hauskuttaa suomalaiset lukijansa hengiltä. Juttu ”Oliko Aleksis Kiveä olemassakaan?” sai ainakin minut nauramaan vedet silmissä.

Jukkiksen mukaan on helppo nähdä, että seitsemän veljeksen nimien etukirjaimista Aapo, Lauri ja Eero muodostuu sana ALE, ja vaikkapa toisin: Simeoni, Timo ja Eero muodostavat sanan STE; nämä siis viittaavat Kiven oikeaan ristimänimeen Alexis Stenvall. Jep. Mutta mikä merkitys on niiden veljesten etukirjaimilla, joita ei käytetty? Miksi Kivi olisi tyytynyt näin helppoon ratkaisuun?

Nykyajan anagrammikoneilla selviää helposti, että kaikki veljesten etunimet muodostavat paljon tarkempia viestejä kuin ALE ja STE. Veljesten nimistä muodostuu pelottavan tarkkoja lauseita. ”Palojoen autoimmuuniteoria hieromassa.” Tai: ”Muurareita pohjoismaalaiseen tuomioon.” Luulisi, että Jukkiksen kannattaisi aloittaa uusi tutkimus näistä sangen epäilyttävistä osumista.

Kummallista Jukkiksen jutussa on se, miksi Aleksis Kivi olisi koodannut itsensä veljesten nimikirjaimiin, koska koko jutun pointti on väittää, että Kivi ei kirjoittanut Seitsemää veljestä lainkaan. Kirjan kirjoitti ”hyvällä lykyllä” Fredrik Cygnaeus, jonka suojatti Aleksis Kivi oli.

Paras todiste tästä saa järjettömyydessään lukijan nauramaan rajusti: ”Mikä on totuus, sitähän emme tiedä, mutta varmaa on vain, että Kiven Seitsemässä veljeksessä on kuin onkin myös Cygnaeuksen oma signeeraus mukana – joskin piilotettu niin syvälle kirjan rakenteisiin, että sitä ei ole kunnolla vieläkään löydetty.”

MANNERHEIM ENNUSTAJALLA

SEPPO HEINOLAN kirjoittama juttu ”Mystinen Mannerheim” on kirjan jutuista herättänyt eniten keskustelua Skepsiksen keskustelupalstalla netissä. Varsinkin Mannerheimiin liittyvät ”tärkeät neloset”, jotka näyttävät liittyvän kaikkeen Marskin tekemisiin – tyyliin Mannerheim syntyi 4. päivä kesäkuuta 1867 ja haudattiin 4. päivänä heinäkuuta 1951. Mannerheim kuoli 27. tammikuuta 1951, mutta tämä vähäpitoinen asia on jätetty tässä yhteydessä mainitsematta, koska se ei liity lukuun 4.

Mannerheim-jutussa on lainaus Mannerheimin käynnistä ennustajalla vuonna 1917 Odessassa, Ukrainassa (vuosiluku piti googlata – kirjassa sitä ei kerrottu). Mannerhein kirjoittaa muistelmissaan näin:

”Omasta tulevaisuudestani selvänäkijällä oli merkillistä kerrottavaa. Tekisin pian pitkän matkan, ja sen jälkeen ottaisin vastaan korkeimman päällikkyyden, kuin mitä minulla siihen asti oli ollut hoidettavana, ja johtaisin armeijan voittoon. Minun osakseni tulisi suuria kunnianosoituksia, mutta sen jälkeen luopuisin vapaaehtoisesti korkealta paikaltani. Pian lähtisin kuitenkin taas länteen kahteen suureen maahan suorittamaan tärkeitä tehtäviä,

Kirjat

jotka onnistuisivat hyvin. Tältä matkalta palaisin entistä korkeampaan asemaan, mutta nytkin olisi raskas toimeni lyhytaikainen. Vuosi myöhemmin kohoaisin vielä kerran hyvin korkeaan asemaan.”

Jälkeenpäin on tulkittu, että ennustukset pitivät hyvin paikkansa. Mannerheim itse ei ollut niistä jäljeenpäin kovinkaan innostunut:

”Minun oli hyvin vaikea pysyä vakavana. Vastaukset näyttivät vaativan ennustajalta suuria ponnistuksia; hän oli hurmostilassa, puhui käheällä äänellä ja hänen käsivartensa riippuivat velttoina. Kun lady Mariel kysyi, mitä olin kuullut, kerroin lyhyesti selvänäkijän ennustuksen, vaikka – kaikki kunnioitus hänen suojatilleen! – en voinut pitää sitä muuna kuin mielikuvituksellisena hölynpölynä.”

KULTTIKAMAA

SUOMEN MYSTEERIT on uskomatonta hölynpölyä. Sen mukaan Aku Ankka ehkä keksittiin Suomessa, koska Jalmari Finne käsikirjoitti ja Ola Fogelberg piirsi lokakuussa 1917 Suomen Kuvalehdessä alkanutta Janne Ankkasta, jonka ehkä Walt Disney näki.

Kirjan mukaan näyttää myös siltä (jutun kirjoittajaa ei ole muistettu mainita), että Kustaa Vaasa antoi Helsingille nimen tietäen että siinä olevat kirjaimet L ja S saavat ylpeät suomalaiset alistumaan herransa tahtoon. Juoni onnistui. ”Nykyiset suomalaiset ovat olleet Kustaa Vaasan päivistä alistuneita ja passiivista väkeä, verraten kunniakkaaseen menneisyyteensä.”

Pietari Brahe perusti itäiseen Suomeen kuusi kaupunkia: Kajaanin, Lieksan, Kuopion, Savonlinnan, Lappeenrannan ja Sortavalan, jotka kirjan mukaan mystisesti muodostavat Kefeidien tähtikuvion, joka on saanut nimensä Keefaksesta, joka uudessa testamentissa mainitaan apostoli Pietarin salanimenä, ja koska Brahe oli nimeltään myös Pietari, voi näitä kuutta kaupunkia täydellä syyllä pitää Pietari Brahen jättimäisenä nimikirjoituksena. Jep.

Suomen mysteerit on viihdyttävä kirja, sikahauska. Kirja saa epäilemään, että Jukkis onkin intellektuelli liikemies, joka kirjoittaa tahallaan kulttikamaksi nousevaa kökköä.

En sano, etteikö sopassa voisi olla sattumiakin. Ehkä kaksi kertaa sydämeensä ampunut Eugen Schauman ei tappanut Bobrikovia, ehkä Suomessa liikkuu sarjamurhaaja, joka hukuttaa ravintolasta palaavia miehiä pimeinä iltoina, ehkä rationaalisen ajattelun aika on todellakin nyt ohi.

Kulttikamaa mysteerikirja alkaa kuitenkin ilmeisesti olla. Eivät ihmiset teosta sen vuoksi osta, että se olisi hyvä ja uskottava, vaan saman syyn vuoksi, miksi he käyvät Matti Nykäsen laulukeikoilla ja tuijottavat Johanna Tukiaisen ns. glamour-tanssia: piruilumielessä.