Tehoiskuja ja kampanjoita huijareita vastaan

Kuluttajavirasto kiinnitti helmikuun ajan kuluttajien huomiota erilaisiin huijauksiin ja petoskuvioihin. Kuluttajaviraston Internetsivuilla julkaistiin kuun aikana tiedoteita, joissa kuluttajia ohjeistetaan tunnistamaan epäilyttävät tarjoukset ja suojautumaan niiltä. Kansainvälinen markkinointia valvovien viranomaisten verkosto ICPEN taas järjesti 21.-22.helmikuuta tehoiskun roskapostia eli spammia vastaan.

Kuluttajaviraston mukaan huijauksissa kuluttajia houkutellaan maksamaan tavaroista tai palveluista, joita ei ole olemassa tai jotka eivät toimi. ”Jos tarjous näyttää liian hyviltä ollakseen totta, se myös harvoin on totta.”

Seuraavassa Kuluttajaviraston tiedotteista poimittuja vinkkejä:

MIKSI HUIJARIT ONNISTUVAT?

• Huijauksiin liittyvät mainokset, kirjeet, nettisivut ja puhelinkeskustelut on suunniteltu ja toteutettu huolellisesti, jolloin ne vaikuttavat aidoilta.

• Kuluttajiin vedotaan tarjoamalla heille houkutuksia, joita heidän on vaikea vastustaa. Kuluttaja haluaa esimerkiksi mielellään uskoa, että hän on voittanut ulkomailla järjestetyssä lottoarvonnassa.

MITEN SUOJAUTUA HUIJAUKSILTA?

• Opettele sanomaan ei. Suuria ostospäätöksiä ei kannata tehdä harkitsematta.

• Jos sinua painostetaan tekemään päätös heti, ota aikalisä. Voit aina suostua ehdotukseen myöhemminkin.

• Älä luovuta pankkitili- tai luottokorttitietojasi, jos et ole täysin varma vastaanottajan luotettavuudesta ja maksamisen turvallisuudesta. - Älä maksa ennakkomaksuja. - Kysy lisätietoja. Muista kuitenkin, että esimerkiksi huijaussähköpostiin vastaaminen voi johtaa roskapostitulvaan.

• Jos sinulle kaupataan hyväntekeväisyyden nimissä tuotteita, vaadi myyjältä tieto siitä, kuinka suuri osa myyntituotoista menee hyväntekeväisyyteen.

ESIMERKKEJÄ HUIJAUKSISTA

• Kuluttaja saa sähköpostiviestin, jossa hänen kerrotaan voittaneen ulkomaisessa lotossa miljoonia euroja. Viestissä selvitetään perinpohjaisesti, miksi voitto voi osua kohdalle, vaikka kuluttaja ei olisi osallistunutkaan arpajaisiin. Ennen kuin kuluttaja saa voittosumman, hänen on kuitenkin maksettava 550 euron lunastusmaksu.

Kyseessä on erittäin todennäköisesti huijaus. Sähköpostiin ei kannata vastata. Vastaamalla osoitat, että sähköpostiosoitteesi on aito ja että olet kiinnostunut asiasta.

• Kuluttaja saa valelaskun. Se näyttää oikealta laskulta, mutta siinä peritään maksua tuotteesta tai palvelusta, jota asiakas ei ole tilannut.

Huijaus perustuu siihen, että osa kuluttajista saattaa epähuomiossa maksaa aiheettomia laskuja. Ennen kuin maksat laskun, tarkasta, että olet todella tilannut tuotteen tai palvelun.

Epäilyttävään markkinointiin törmännyt kuluttaja voi ottaa yhteyttä Kuluttajavirastoon. Sen sijaan selkeästi rikollisesta toiminnasta kannattaa ilmoittaa paikalliselle poliisille. Huijausten taustalla on kuitenkin usein kansainvälisiä liigoja, jolloin menetettyjä rahoja voi olla hankalaa saada takaisin.

Harhaanjohtavasta tai petollisesta Internetmarkkinoinnista voi tehdä ilmoituksen www. econsumer.gov -sivuston yhteydessä olevaan tietopankkiin. Tietopankin avulla 19 eri maan valvontaviranomaiset saavat tietoja rajat ylittävistä sähköisen kaupan huijariyrityksistä, huijaustavoista sekä yleisimmistä valituksenaiheista ja pystyvät puuttumaan ongelmiin nopeasti.

Kuluttajaviraston kampanja oli osa kansainvälistä projektia, jonka taustalla on kansainvälinen markkinointia valvovien viranomaisten yhteistyöverkosto ICPEN. Suomea järjestössä edustaa kuluttaja-asiamies. ICPEN-verkostosta ja harhaanjohtavasta tai petollisesta markkinoinnista saa lisätietoja osoitteista www.icpen.org ja www. kuluttajavirasto.fi.

SIJOITUSHUIJAUKSET

Huijaukset perustuvat usein ihmisten toiveisiin nopeasta ja helposta rikastumisesta tai elämänlaadun ja ulkonäön kohentamisesta. Näiden tarpeiden täyttämiseksi huijarit tarjoavat erilaisia sijoituspalveluja, osakkeita ja ihmetuotteita.

Tyypillisessä sijoitushuijauksessa ulkomainen huijari soittaa uhrille puhelimella ja esittäytyy esimerkiksi sijoitusneuvojaksi, arvopaperinvälittäjäksi tai salkunhoitajaksi. Hän tarjoaa asiakkaalle osake-, kiinnelaina- tai kiinteistösijoituksia, optioiden kauppaa tai valuuttakauppaa ja lupaa rahoille korkeita tuottoja. Asiakkaalle yritetään suostuttelun ja painostuksen avulla saada tunne siitä, että hän ei voi kieltäytyä tarjouksesta.

Jos saat odottamattoman yhteydenoton, joka tulee tuntemattomalta taholta, usein ulkomailta ja jossa rahoillesi tarjotaan keskitasoa parempaa tuottoa ja jossa sinua rohkaistaan vaihtamaan rahaa toiseksi valuutaksi, kyseessä saattaa olla huijaus.

Älä anna painostaa itseäsi tekemään päätöstä puhelimessa, vaan hanki ensin tietoa asiasta. Tutki tarjottua sijoitusmahdollisuutta huolellisesti ja keskustele asiasta perheesi kanssa. Kysy tarvittaessa neuvoa asiantuntijalta.

Huijarit markkinoivat sijoituksia myös Internetissä. Sivustot on suunniteltu ja toteutettu huolellisesti, jolloin ne näyttävät aidoilta. Uskottavalta vaikuttavan huijauksen paljastaminen edellyttääkin vaivannäköä. Sinun pitäisi jaksaa kysyä tarkentavia kysymyksiä ja harkita tarkkaan, ennen kuin päätät, miten asiassa kannattaa toimia.

Sähköpostin kautta saattaa tulla viesti, jossa kerrotaan mahdollisuudesta tehdä hyviä osakekauppoja. Viestissä voidaan myös vihjaista, että tiettyjen osakkeiden arvo tulee lähiaikoina nousemaan. Kun samanlainen viesti lähetetään miljoonille ihmisille ja heistä osa innostuu ostamaan osakkeita, äkillinen osakkeiden kysyntä nostaa osakkeiden hintaa. Ostobuumin aikana huijarit myyvät aikaisemmin hankkimansa osakkeet ja saavat niistä sievoiset voitot. Osakkeiden uudet omistajat jäävät sen sijaan tappiolle, koska maksavat osakkeistaan enemmän kuin niiden arvo on.

Jos tuntematon ihminen lähettää sinulle sähköpostissa neuvoja osakemarkkinoista tai tietyn yhtiön osakkeista, kyseessä on todennäköisesti huijaus. Mieti, miksi nopean ja helpon rahanansaitsemiskeinon keksinyt henkilö kertoisi siitä juuri sinulle.

Erityisen hälyttävää on, jos viestissä luvataan arvonnousua ja viitataan tunnettuihin yhteistyötahoihin. Selvitä, pitävätkö viittaukset paikkaansa, onko sijoituksilla vakuutta, kuka sijoituksia hallinnoi ja kuuluvatko sijoitukset jonkin erityisviranomaisen valvontaan. Muista, että vaikka kyseessä olisi tunnettu yhtiö, se ei takaa sitä, että osakkeista annettu tieto olisi oikeaa. Jos saamasi sähköposti näyttää olevan peräisin joltakin tunnetulta yritykseltä, ota yhteyttä lähettäjään ja varmista, että viesti on aito, ennen kuin sijoitat rahojasi.

Huijarit tavoittelevat myös erilaisten sijoitusseminaarien kautta potentiaalisia sijoittajia, jotka haluavat säästää rahaa esimerkiksi päästäkseen aikaisemmin eläkkeelle. Heitä houkutellaan laittamaan rahaa riskialttiisiin suunnitelmiin, kuten ottamaan suuria lainoja tai antamaan rahaa lainaksi riittämättömiä vakuuksia vastaan. Kaikki seminaareissa annetut sijoitusneuvot eivät välttämättä ole laittomia tai hyödyttömiä. Ne kannattaa kuitenkin tutkia tarkkaan ennen sopimuksen tekoa. Hälytyskellojen pitäisi soida erityisesti silloin, jos sijoitus veisi kaikki säästöt.

Älä anna painostaa itseäsi tekemään hätiköityä päätöstä. Jos sinulle annetaan vain vähän miettimisaikaa, kyseessä saattaa olla huijaus. Aidossa tarjouksessa annettaisiin todennäköisesti tarpeeksi aikaa hankkia neuvoja asiantuntijalta.

Jos harkitset sijoittamista, tarkista Rahoitustarkastuksen varoituslista epäilyttävistä palveluntarjoajista sekä muut neuvot palveluntarjoajan valintaan. Rahoitustarkastuksen säästäjille ja sijoittajille suunnatut sivut löytyvät osoitteesta http://www.rahoitustarkastus.fi/Fin/Saastajalle _ja_sijoittajalle/etusivu.htm.

IHMETUOTTEET

Ihmetuotteilla tarkoitetaan tuotteita, joiden ominaisuuksista annetaan katteettomia lupauksia.

Tyypillisiä ihmetuotteita ovat esimerkiksi erilaiset laihdutustuotteet.

Jos tuotteen markkinoinnissa annetaan kuluttajien virheellisesti ymmärtää, että tuote edistäisi heidän terveyttään tai hyvinvointiaan, kyseessä on lainvastainen markkinointi. Kuluttajansuojalain mukaan markkinoijan on pystyttävä luotettavasti osoittamaan, että markkinoinnissa esitetyt tosiasiaväitteet tuotteen ominaisuuksista ja vaikutuksista pitävät paikkansa. Esimerkiksi väite tuotteen laihduttavasta vaikutuksesta on todistettava puolueettomien ja tieteellisesti luotettavien tutkimustulosten avulla.

Esimerkkejä

• Kuluttaja-asiamies puuttui AbTronic -kuntolaitteen markkinointiin elokuussa 2003. Laite lähettää pieniä sähkösykäyksiä, jotka saavat lihaksen supistumaan. Markkinoinnissa muun muassa väitettiin, että laitteen avulla saavuttaa paremmat tulokset kuin normaalissa kuntoharjoittelussa. Yrityksellä ei kuitenkaan ollut esittää selvityksiä, jotka olisivat todistaneet markkinointiväitteet oikeiksi.

• Kuluttaja-asiamies sai vuonna 2002 useita ilmoituksia kuluttajilta, jotka olivat saaneet henkilökohtaisesti omalla nimellään markkinointikirjeen Marie France -nimiseltä ennustajalta. Kirjeessään Marie France kertoi muun muassa saavansa tulevaisuuteen katsomalla selville numerot, joilla voisi voittaa yhden syyskuun 2002 lottoarvontojen päävoitoista. Numerot saadakseen kuluttajan piti maksaa Marie Francelle Sveitsiin etukäteen 25 euroa. Kuluttaja-asiamies varoitti kuluttajia uskomasta tarjouksiin, jotka kuulostavat liian hyviltä ollakseen totta.

• Swiss Trade Oy markkinoi Speedslim-, Olive 3- ja Hollywood Diet -laihdutustuotteita muun muassa seuraavasti: ”Syö niin paljon kuin haluat - viikon jälkeen olet laihtunut 5 kiloa”, ”Speedslimin kanssa on mahdotonta syödä enemmän kuin elimistö polttaa!”, ”Rasva palaa tunti tunnilta, sentti sentiltä”.

seltä tutkimustuloksia, esitetyt väitteet ole toimittanut

Kuluttaja-asiamies pyysi yritykjoihin markkinoinnissa perustuivat. Yritys ei kuitenkaan niitä määräaikaan mennessä.

MISTÄ APUA?

Jos epäilet, että sinua on huijattu tai olet törmännyt epäilyttävään markkinointiin, toimi näin:

• Harhaanjohtavasta tai petollisesta markkinoinnista voit tehdä ilmoituksen Kuluttajavirastoon tai www.econsumer.gov -sivuston yhteydessä olevaan tietopankkiin.

• Rahoitusmarkkinoita koskevissa tapauksissa voit ottaa yhteyttä Rahoitustarkastukseen, menettelytavat@rahoitustarkastus. fi.

• Elintarvikkeiden markkinointia koskevassa asiassa voit olla yhteydessä Elintarvikevirastoon.

• Lääkkeiden markkinoinnista voit kysyä Lääkelaitoksesta.

• Jos uskot, että olet joutunut rikoksen uhriksi, voit ottaa yhteyttä suoraan poliisiin.

KANSAINVÄLINEN TEHOISKU ROSKAPOSTIA VASTAAN

Kansainvälinen markkinointia valvovien viranomaisten verkosto ICPEN järjesti 21.-22. helmikuuta tehoiskun roskapostia eli spammia vastaan. Tehoiskussa tarkasteltiin roskasähköpostien sisältöä ja niiden taustalla olevia tahoja.

Huijareille roskaposti on kätevä väline, jonka avulla he voivat houkutella kuluttajia mukaan epämääräiseen toimintaan, kuten pyramidimarkkinointiin sekä erilaisiin arvontoihin.

ICPEN valitsee vuosittain Internet-markkinointiin liittyvän aihealueen ja järjestää siihen liittyvän ”siivouspäivän” (Sweep Day). Sweeppien tarkoituksena on puuttua Internetissä tapahtuviin petoksiin ja muistuttaa yrityksiä siitä, että viranomaiset valvovat myös verkossa tapahtuvaa toimintaa.

Suomesta ICPENin toimintaan osallistuu kuluttaja-asiamies. Kuluttaja-asiamiehen tarkastelemasta roskapostista suurin osa oli erilaisten lääkkeiden, esimerkiksi viagran, valiumin ja kipulääkkeiden markkinointia. Toinen tyypillinen ryhmä olivat ns. nigerialaiskirjeet. Niissä viestin saajalle luvataan suuria rahasummia, kunhan hän ensin siirtää viestin lähettäjälle ”nimellisen” määrän rahaa juoksevia kuluja tai veroja varten. Yleisiä olivat myös ilmoitukset erilaisista arvonnoista ja arvontavoitois-ta sekä tietokoneiden ja niihin liittyvien ohjelmistojen markkinointi.

Esimerkkejä

• Kuluttajille tyrkytetään sähköpostin kautta erilaisia tarjouksia ja arpajais- ja muita voittoja, joiden tarkoituksena on kuitenkin ainoastaan houkutella heidät luovuttamaan henkilö- tai luottokorttitietonsa vääriin käsiin. Tällaisia huijaussähköposteja kutsutaan nimellä ”phising”. Ne voivat näyttää uskottavilta, koska niissä käytetään usein todellisten ja tunnettujen yritysten, esimerkiksi Visan, yhteystietoja.

• Tuntematon ihminen kertoo vaikeuksistaan kotimaassaan ja pyytää lähettämään pienen summan rahaa, jotta hän saisi siirrettyä rahaa itselleen. Palkkioksi luvataan paljon rahaa.

MITEN VÄLTTYÄ ROSKAPOSTILTA JA SEN VAAROILTA

Kiinnitä huomiota kaikkeen sähköpostiin

• jonka lähettäjä on tuntematon tai ei ole selvästi tunnistettavissa - joka ei ole erityisesti osoitettu sinulle - joka lupaa jotain erityisen hyvää tai outoa, kuten lottovoittoa, äkkirikastumista, halpoja lainoja tai ihmelääkkeitä.

Tällaiset viestit ovat todennäköisesti roskapostia.

• Älä avaa epäilyttävää postia, vaan poista se ja tyhjennä myös tietokoneesi roskakori.

• Älä vastaa roskapostiviestiin. Älä käytä postissa olevaa ”remove”- tai ”unsubscribe” -painiketta. Se voi johtaa roskapostin lisääntymiseen.

• Anna sähköpostiosoitteesi vain luotettaville tahoille. Harkitse, ennen kuin luovutat osoitteesi esimerkiksi Internetin keskustelupalstoilla.

• Ota käyttöösi roskapostisuodatus. Muista kuitenkin, että suodatus voi poistaa muitakin kuin roskapostiviestejä.

• Harkitse, ennen kuin hyväksyt sähköpostilla saamasi tarjouksen. Mieti, onko viesti mahdollisesti roskapostia.

• Älä lähetä rahaa saadaksesi sinulle luvattuja voittoja tai lahjoja.

• Älä luovuta pankkitili- tai luottokorttitietojasi, jos et ole täysin varma vastaanottajan luotet-tavuudesta ja maksamisen turvallisuudesta.

• Älä maksa ennakkomaksuja.

ROSKAPOSTIN VALVONTA SUOMESSA

Suomessa sähköistä suoramarkkinointia sääntelee sähköisen viestinnän tietosuojalaki. Yksityishenkilölle ei saa pääsääntöisesti lähettää suoramarkkinointimateriaalia tekstiviesteillä tai sähköpostilla, ellei hän ole antanut siihen etukäteen suostumustaan. Yritys voi kuitenkin ilman suostumusta markkinoida samaan tuoteryhmään kuuluvia tai muuten vastaavia tuotteita tai palveluita. Asiakkaalle on kuitenkin annettava mahdollisuus kieltää yhteystietojen käyttö sekä palvelua hankittaessa että jokaisen lähetetyn viestin yhteydessä. Suoramarkkinointisäännösten noudattamista valvoo tietosuojavaltuutettu, jonka www-sivuilta osa alla olevasta tekstistä on lainattu.

Roskaposti eroaa varsinaisesta suoramarkkinoinnista siten, ettei sen lähettäjillä ole tarkoitustakaan noudattaa lakia. Viestit ovat yleensä peräisin ulkomailta ja niiden pyrkimyksenä on kuluttajan huijaaminen.

Sähköisen suoramarkkinoinnin erottelemiseksi roskapostista:

• Selvitä, kuka on viestin lähettäjä tai kenen lukuun niitä lähetetään.

• Laillisesti toimiva elinkeinonharjoittaja ilmoittaa nimensä ja yhteystietonsa sekä osoitelähteen.

• Jos et entuudestaan tunne elinkeinonharjoittajaa, selvitä onko toiminimi rekisteröity Suomessa yhteisö- ja yritystietojärjestelmään.

• Jos lähettäjä on Suomessa toimiva yritys, lähetä sen antamaan osoitteeseen ilmoitus luvattomasta sähköisestä suoramarkkinoinnista. Pyydä yritystä lopettamaan viestien lähettäminen tai hankkimaan sille suostumus tai lupa.

• Jos asia ei etene, ota yhteys tietosuojavaltuutetun toimistoon. Lisätietoja tietosuojavaltuutetusta saa osoitteesta www.tietosuoja.fi.

• Jos sinun nimissäsi lähetetään roskapostia, yritä saada nimissäsi lähetetyn sähköpostiviestin otsikkotiedot (headers) itsellesi. Niistä näkyvät sähköpostin tarkat lähettäjätiedot. Ota yhteyttä palveluntarjoajaan tai CERT-FI-ryhmään (cert@ ficora.fi), joka on Viestintävirastossa toimiva tietoturvaloukkauksiin ja niiden ennaltaehkäisyyn keskittyvä ryhmä.

Paljon hyödyllistä tietoa roskapostista ja muista tietoturvaan liittyvistä kysymyksistä löytyy esimerkiksi osoitteesta http://www.tietoturvaopas. fi sekä tietosuojavaltuutetun roskapostiohjeistä ja viestintäviraston roskapostiohjeista.

Lähde: www.kuluttajavirasto.fi