Bara Normal kiittää ja kumartaa

Pakinoitsija abduktoitu, huusi ilta-

päivälehden otsikko. Jäljettömiin kadonneen kirjoittajan kuultiin viimeisiksi sanoikseen huutaneen riemastuneelta kuulostaneella äänellä: ufoja, ufoja. Hänen tavanomaiselta paikaltaan löydettiin ainoastaan vihertävänhehkuiset, oudosti savuavat tennarit.

Ufotutkijat pitävät tapausta tähän asti vahvimpana näyttönä abduktiosta. - Joka ufoja kutsuu…, tokaisi eräskin haastateltu. Skeptikot puolestaan epäilevät, lieneekö koko pakinoitsijaa koskaan ollutkaan.

Poliisi pitää tapahtunutta periaatteessa vakavana, muttei tutkinnallisiin syihin vedoten katso voivansa sanoa mitään täsmällisempää. Viranomaistaholta kuitenkin korostetaan, että pakinoitsijan katoamisella voi sinänsä kuitenkin olla pitkällä aikavälillä lähinnä positiivisia seurauksia. Katoamisvaikutusten tarkempaa selvittelyä pidetään lähinnä veronmaksajien varojen haaskauksena.

Pakinoitsijan todetaan vuosien varrella ilkkuneen ufouskovaisille, vaihtoehtohoitojen puolestapuhujille, parapsykologian kannattajille sekä näiden epäilijöille. Pakinoitsijan tuttavapiiristä kerrotaan hänen hymyilleen vinosti myös omalle peilikuvalleen.

Huolimatta lumisesta talvesta kerrotaan pakinoitsijan poteneen viime aikoina pahentunutta luomisen tuskaa. - Eihän noita voi enää edes pilkata, kun ne tekevät sen itse, todetaan hänen useasti sanoneen. - Niin suurta humpuukia ei vinksahtanutkaan mielikuvitus osaa keksiä, ettei jossain maailmankolkassa saman tien joku väittäisi vielä suurempaa hullutusta todeksi.

On kuitenkin syytä epäillä onko pakinoitsijan viimeaikaisilla näkemyksillä mitään tekemistä itse abduktion kanssa. Abduktiosta yleensä kaikenlaista tietävät tahot nimittäin sanovat, että pakinoitsija jatkaa maailmankaikkeuden tapahtumien kommentointia joko viidennessä tahi kahdeksannessa ulottuvuudessa. Hänen kerrottaankin jo telepaattisessa viestissä ilmoittaneen, että humanoidienkin keskuudessa on tosi vinksahtanutta väkeä. Osa jopa kiistää ihmisten olemassaolon.

Asioiden todellisesta tolasta on tältä osin kuitenkin pääsääntöisesti turhaa ja tarpeetonta saada tarkempaa selvyyttä. Onkin paras tyytyä siihen ajatukseen, että jos voisi, niin Bara Normal kiittäisi Skeptikon lukijoita monivuotisesta taipaleesta, jonka aikana on saanut vetää nämä mukaansa tekohauskojen pikkunäppäryyksien kirjalliseen alamäkeen.

Hän eittämättä myös maltillisesti ylistäisi lukijoitaan siitä täysjärkisyydestä, jota nämä ovat osoittaneet jättäessään pakinoitsijan hourailut omaan arvoonsa.

Marketta Ollikaista ja Risto K. Järvistä hän sen sijaan moittisi lehden palstatilan ja kalliin paperin holtittomasta tuhlauksesta kaikenmaailman pöhköyksiin. Kahdeksan vuoden aikana olisi 32 sivua Skeptikkoa voitu täyttää vaikkapa lasten piirustuksilla.

Näihin kuvattomiin tunnelmiin päättyy kertomuksemme tältä erää. Telepaattiset kanavat kahdeksannessa ulottuvuudessa kannattaa kuitenkin pitää avoinna.

Toimitus kiittää kerimäkeläistä toimittaja Pete Pakarista pakinoistaan, jotka lukijoilta saadun palautteen mukaan ovat olleet lehden suosituinta luettavaa.

• ANSSI SAURA -

Tupla

• KUVA: PETRI HARJU - SKEPTIKKO 1/2005