daniel C. Dennett: Lumous Murtuu* – Uskonto Luonnonilmiönä (suom. kimmo Pietiläinen; Terra Cognita *2007)

Kirjat

Daniel C. Dennett

Uskonto luonnonilmiönä

Tuftsin yliopiston filosofian professorin Daniel C. Dennettin vasta suomeksi ilmestynyt teos on erittäin tärkeä monessakin mielessä. Uskonnot ovat toistaiseksi saaneet erivapauden skeptisen asennoitumisen suhteen, pitkälti liiallisen hienotunteisuuden ja saavuttamansa yhteiskunnallisen vallan vuoksi. Uskontoja on myös pidetty ”korkeampina” ilmiöinä kuin silkkaa taikauskoa. Kuitenkin on selvää, että joukkotuhoaseiden aikakaudella uskontoihin perustuvien näkemysten aiheuttamat konfliktit voivat johtaa silmittömään tuhoon. Dennettin kirja on siis enemmän kuin tervetullut – se on suorastaan välttämätön.

Dennett on liikkeellä monitieteisellä ohjelmalla, jolloin luonnontieteilijöiden ohella humanisteille ja sosiaalitieteilijöillekin riittää työsarkaa uskontojen kaivelemisessa. Tekijä on myös innokas meemiteorian kannattaja, ja meemeillä onkin keskeinen rooli teoksessa. Meemihän on biologi Richard Dawkinsin vuonna 1976 teoksessaan The Selfish Gene (Geenin itsekkyys, 2. laitos, suom. K. Pietiläinen; Art House 1993) lanseeraama kulttuurinen vastine geenille – itsekäs kopioituja.

Kirjailija ei tietenkään kiellä uskontojen hyviä puolia, vaan päinvastoin korostaa katedraalien, moskeijoiden ja sävellysten kauneutta, joista saamme uskontoa kiitää. Samoin joillekin yksilöille uskonto suo elämän tarkoituksen ja kenties jopa pelastuksen. Kuitenkin on selvää, että vaikka uskonnosta olisi kuinka paljon iloa ja hyötyä, se ei ratkaise sen sanoman totuutta. Selvää on, että uskonnot ovat myös haitaksi – niin yksilöllisellä kuin yhteiskunnallis-valtiollisella tasolla.

Dennettin teos on äärimmäisen hieno tutkimusohjelman luonnos, ja toivoa sopii, että hänen ehdotukseensa suhtaudutaan vakavasti: että koko tiedeyhteisö ryhtyy uskontoja innolla dekonstruoimaan.

Jussi K. Niemelä