So what?

Yhdeksänkymmentä prosenttia tutkimuksista osuu alueelle Nothing new, Nothing true, So what? Näin väitti dosentti Pauli Puolakkainen HYKSistä Valtakunnallisilla Lääkäripäivillä tammikuussa Helsingissä. Luentoa seuraamassa oli Skepsiksen hallituksen nuorisojäsen, viime vuonna ylioppilaslakin saanut Denis Galkin.

Dosentti Puolakkainen luennoi aiheesta, miten kirjoittaa hyvä tieteellinen artikkeli. Tarkemmin ilmaistuna hän puhui siitä, kirja.

Onnistuminen on Puolakkaisen mukaan pitkälti kiinni aloituksesta. Oman motivaation on oltava kunnossa – ilman rautaista tahtoa ei hommaa tule saamaan kunnialla loppuun. On voitava pysyä sovitussa aikataulussa sekä osattava ottaa vastaan rakentavaa kritiikkiä.

Onnistuneen artikkelin edellytyksiä ovat lisäksi tutkimusalan syvällinen tunteminen ja mitattavissa oleva hypoteesi – joka on tärkeä asia myös meidän skeptikoiden toimintaa ajatellen. Lisäksi onnistumisen edellytyksenä ovat asianmukaiset menetelmät – toinen asia, jonka perään skeptikot aina kyselevät.

• Aloittaessasi artikkelin tekemistä muista kysyä muiden mielipidettä siitä, onko se varmasti kirjoittamisen arvoinen. Kiinnostaako aihe ketään? Yhdeksänkymmentä prosenttia aiheista Puolakkainen antoi perusohjeita artikkelia kirjoittaville.

• Konsultoi ajoissa, sillä tuskin haluat ensin tehdä jotakin ja sitten tehdä sen uudestaan.

• Keskity osatavoitteisiin, sillä jos ajattelet pitkässä projektissa vain loppupäämäärää, pääsi ei ehkä kestä.

• Mikäli kirjoitatte artikkelin ryhmässä, sopikaa kirjallisesti siitä, mitä kukin projektissa tekee. Muuten joudutte jossain vaiheessa tilanteeseen, jossa kukaan ei oikein tiedä, mitä kenenkin piti tarkalleen ottaen tehdä.

kuinka tehdä hyvä väitöskun on mitä on, Puolakkainen sanoi.

Tokion Metrokartta

Artikkelin on myös oltava helposti luettavissa.

• Keep it simple. Tekstin lukeminen ei saa tuntua siltä kuin katsoisi Tokion metrokarttaa.

Puolakkainen kertoi, että lehti, jossa artikkelin haluaa julkaista, antaa usein omia kirjoittamiseen liittyviä ohjeitaan. Lehti myös pitää ohjeistaan kiinni, joten ne kannattaa tutkia tarkkaan.

• Artikkeli kannattaa myös luetuttaa muilla ihmisillä ennen kuin sen lähettää lehteen arvioitavaksi.

Artikkeli koostuu monista osista, joten on tärkeää, että jokainen osa viilataan erikseen kuntoon. Puolakkainen jakoi artikkelin kuuteen osaan: abstraktiin, johdantoon, menetelmiin, tuloksiin, pohdintaan sekä kirjallisuusviitteisiin.

Abstrakti kertoo äärimmäisen lyhyesti kaiken oleellisimman artikkelista – suurin osa ihmisistä lukee vain sen. Johdannon ensisijainen tarkoitus on johdattaa lukija artikkeliin sisään mielenkiintoisella tavalla. Menetelmien kuvaus on tärkeää, mikäli haluaa artikkelin olevan uskottava. Tuloksista täytyy mainita tärkeimmät ensin.

Pohdintaosiossa pitää olla varovainen. Omia tuloksiaan pitää varoa hehkuttamasta liikaa.

• Älä missään vaiheessa usko tehneesi jotain maailmaa mullistavaa. Vastaväittäjät tulevat muuten ampumaan sinut nopeasti alas.

Kirjallisuusviitteiden kohdalla Puolakkainen kehotti referoimaan alkuperäistekstejä oikein, eli lukemaan ne! Missään nimessä tekstejä ei saa kopioida suoraan ja väittää niitä omikseen. Tällainen teko paljastuu helposti.

Vältä Liikaa Hehkutusta

Denis Galkin