Mitä astrologia väittää
Astrologian mukaan Auringon, Kuun ja planeettojen asemat syntymähetkellä vaikuttavat ihmisen luonteeseen ja elämänkulkuun. Oppi syntyi Mesopotamiassa yli kaksituhatta vuotta sitten, kun taivaankappaleita pidettiin jumalina ja niiden liikkeitä enteinä. Kreikkalaiset järjestivät sen horoskooppiastrologiaksi, jossa syntymäkartta jaetaan kahteentoista eläinradan merkkiin ja huoneeseen. Lehtien horoskoopit perustuvat pelkkään aurinkomerkkiin, mutta ammattiastrologi laskee koko kartan.
Nykyinen tähtitiede ja astrologia erosivat toisistaan 1600-luvulla. Kepler laski vielä horoskooppeja elääkseen, mutta sen jälkeen taivaanmekaniikka on edennyt ilman astrologiaa, eikä astrologia ole tuottanut yhtään ennustetta, joka olisi pitänyt paikkansa paremmin kuin arvaus.
Miksi se ei toimi
Mikään tunnettu voima ei välitä planeettojen vaikutusta vastasyntyneeseen. Synnytyslääkärin vetovoima lapseen on suurempi kuin Marsin, ja sähkömagneettinen säteily planeetoista on mitättömän pieni. Eläinradan merkitkään eivät enää ole siellä, missä astrologia olettaa: Maan akselin hidas vaappuminen eli prekessio on siirtänyt tähdistöjä noin yhden merkin verran sen jälkeen, kun merkit määriteltiin. Länsimainen astrologia käyttää siis kahden vuosituhannen takaista taivasta.
Ratkaisevinta on kuitenkin testaus. Fyysikko Shawn Carlsonin vuonna 1985 Nature-lehdessä julkaisemassa kaksoissokkokokeessa astrologit saivat yhdistää syntymäkarttoja persoonallisuustesteihin. He onnistuivat täsmälleen arvausten tasolla, vaikka olivat itse hyväksyneet koejärjestelyn etukäteen. Laajat tilastot syntymäajoista ja ammateista, avioeroista tai luonteenpiirteistä eivät ole löytäneet eläinradan merkkien välille eroja, joita astrologia ennustaa.
Miksi horoskooppi tuntuu osuvan
Horoskooppien luonnehdinnat ovat niin yleisiä, että ne sopivat lähes kaikkiin: "olet toisinaan epävarma, vaikka näytät ulospäin vahvalta". Psykologi Bertram Forer osoitti jo 1948, että opiskelijat pitivät kaikille samaa, horoskooppilehdestä koottua kuvausta hämmästyttävän osuvana kuvauksena juuri itsestään. Tätä kutsutaan Barnum- tai Forer-efektiksi. Lisäksi muistamme osumat ja unohdamme hutit, ja astrologin vastaanotolla toimii sama tulkinnanvaraisuus kuin meedion luona: asiakas täydentää epämääräisen lauseen omilla tiedoillaan.
Astrologia on viihteenä vaaratonta, mutta päätöksiä sen perusteella on tehty hallitusten tasolla asti. Skeptikon kysymys on yksinkertainen: jos astrologia toimisi, se olisi helppo osoittaa, ja sitä olisi yritetty jo lukemattomia kertoja.