Onko GM-ruoka vaarallista?

Uskomuksia, moraalikysymyksiä, luonnollisuutta…

KUN TUTKIJAT siirsivät soijaan geenitekniikalla parapähkinästä valkuaisen, siirtyi samalla parapähkinän allergiaa aiheuttava ominaisuus. Prosessi pysähtyi siihen. Jotkut suhtautuvat asiaan huolestuneesti. Tutkijat toteavat, että kontrolli piti. Koska siirretään vain yhtä geeniä, on suhteellisen helppo tutkia, onko se allergiaa aiheuttava.

Ennemminkin pitäisi pohtia, minkäkaisia gm-tekniikan riskit ovat verrattuna perinteisen kasvinjalostuksen riskeihin. Riskit ovat samat. Myös kasvinjalostuksen tuottamilla uusilla lajikkeilla voi olla vaikutuksia ihmisen terveydelle. Esimerkiksi kiwi-hedelmälle ovat monet allergisia.

Peruna on myrkyllinen kasvi. Perunanjalostaja joutuu koko ajan mittaamaan tuotteistaan alkaloidien määrän. Tiedetään tapauksia, joissa perunalajikkeita on joudutte vetämään takaisin markkinoilta, koska ne ovat osoittautuneet liian myrkyllisiksi. Perunaan on jopa kuoltu. Tällaisia ongelmia gm-markkinoilla ei ole ollut lainkaan.

Moni väittää, että geenimuuntelu on vaarallista, koska sen avulla on mahdollista risteyttää lajeja, jotka eivät normaalisti ole luonnossa tekemisissä keskenään – ympäristövaikutuksia ei siis tunneta riittävästi. Tämä väite koskee myös paljon muitakin kuin gm-kasveja.

Esimerkiksi pensasmustikan jalostuksessa on risteytetty pohjoisamerikkalaisia pensasmustikoita suomalaisten Vaccinium-suvun marjojen kanssa (mustikka, juolukka, puolukka). Suomen oloihin soveltuvat lajikkeet ovat peräisin juolukan kanssa tehdyistä risteytyksistä. Tämä on yhdistelmä, jota ei koskaan ole luonnossa tapahtunut, eikä tule tapahtumaan.

Kukaan ei kysy, onko ”perinteisesti” jalostetetuissa marjoissa uusia aineenvaihduntatuotteita tai onko mahdollista, että amerikkalaisia geenejä siirtyy Suomen luontoon.

Euroopassa geenitekniikkaa hyödynnetään viljelyssä todella vähän. Tämä johtuu siitä, että asiaan suhtaudutaan ylivarovaisesti. EU on sitoutunut kalliiseen lupamenettelyyn ja hankalaan lainsäädäntöön.

Vaikka EU sanoo muodostavansa määräyksensä ja lakinsa rationaaliseen ajatteluun pohjautuen, geenitekniikan kohdalla se puhuu uskomuksista, moraalikysymyksistä ja ”luonnollisuudesta”.

Risto K. Järvinen

kasvinjalostustieteen Professori Teemu Teeri Helsingin Yliopistosta.