uheenjohtajan

Haasteiden haasteet

SKEPSIKSEN HAASTE (ks. sivu 41) lupaa 10 000 € puhtaana käteen sille, joka tuottaa valvotuissa olosuhteissa paranormaalin ilmiön. Haaste luotiin vuonna 1989, ja sen esikuvana oli James Randin nykyisin yli miljoonan dollarin ”paranormal challenge” (www.randi.org), jonka esitestinä Skepsiksen haaste voi toimia.

Vuosien varrella on hakijoita ilmaantunut melko tasaiseen tahtiin. Haasteen säännöt aikoinaan kirjoitettiin Randin haasteesta mallia ottaen mahdollisimman yksinkertaisiksi ja selkeiksi, osin tarkoituksena tulkinnanvaraisuuden välttäminen onnistuneessa kokeessa. Nämä säännöt ovat kuitenkin osoittautuneet varsin suureksi haasteeksi monille halukkaille.

Pyydämme haasteeseen vastaajia lähettämään Skepsiksen hallitukselle vapaamuotoisen kirjeen, jossa selostetaan, millaisesta paranormaalista ilmiöstä tai kyvystä on kyse ja jossa on mukana myös toisen ihmisen vakuutus siitä, että vastaaja on osoittanut nuo ilmiöt tai kyvyt. Joillekin vastaajille on tämä osuus jostakin syystä osoittautunut ylivoimaiseksi: he ovat toistuvasti yrittäneet lähestyä meitä muita kanavia pitkin tai ottaneet yhteyttä muihin tahoihin kuin Skepsiksen hallitukseen.

Eräille halukkaille on säännöistä huolimatta jäänyt jonkinlaista epäselvyyttä siitä, kuka on haasteen ja sen säännöt asettanut: he ovat yrittäneet sanella omat sääntönsä ja testaustapansa. Keskustelu on yleensä tyrehtynyt siinä vaiheessa kun he ilmoittavat jo voittaneensa rahat ilman testausta.

Kaikkein hankalin osuus tuntuu lu koejärjestelyistä, joilla oletettu ilmiö esille. Monilla haasteeseen vastaajilla olevan neuvotte-

tai kyky saadaan tuntuu olevan hieman epämääräiset käsitykset oletettujen kykyjensä ominaisuuksista, jolloin mahdollisuudet ja rajat eivät oikein ole selvillä. Tällöin toimivien koejärjestelyiden löytäminen on vähintäänkin haastavaa.

Esimerkiksi sopii jo aikaisemminkin testattu psyykikko (Psyykikko epäonnistui Skepsiksen haasteessa, Skeptikko 1/2012), joka kertoo ammattimaisesti antavansa niin henkisiin kuin fyysisiin vaivoihin auttavia ”energiahoitoja”. Hän olisi aluksi halunnut koittaa suoraan mitata hoitonsa vaikutusta potilaan verenpaineeseen tai subjektiivisiin kiputiloihin – varsin vaikea ja suggestioaltis lähestymistapa. Kun kävin läpi hänen selostustaan kyvyistään, parhaalta ratkaisulta tuntui, että lähestyisimme testaamista hieman epäsuorasti sen taustaoletuksen kautta, että elollisilla olennoilla on olemassa ”energiakenttä”, josta voi jäädä jälki myös elottomiin kohteisiin.

Pitkähköjen neuvottelujen jälkeen päädyimme siis yrittämään koehenkilöiden ja heidän normaalisti mukanaan kantamiensa avainten sovittamista yhteen. Valitettavasti tämä osoittautui psyykikolle järjestetyssä esitestissä odottamattoman vaikeaksi ja aikaa vieväksi, eikä positiivista tulosta saatu aikaan.

Tieteenhistorian kerralla mullistava tulos olisi tietenkin toistettava koejärjestely, jolla saadaan siirrettyä jokin paranormaali ilmiö tutkittavan tieteen piiriin. Olemme kuitenkin toistaiseksi joutuneet tyytymään vain onnistuneeseen koejärjestelyyn: sellaiseen, jossa sekä haasteeseen vastaaja että Skepsis voivat olla samaa mieltä, että sen avulla kuvailtu paranormaali ilmiö olisi pitänyt olla mahdollista saada näkyville.

Jäämme odottamaan, haasteiden haasteista huolimatta.