Hengellisyys on tullut myös koululääketieteeseen

Skepsis Lähetti Hallituksensa ”nuorisojäsenen” Denis Galkinin Tutustumaan Lääkäripäiviin. Seuraavassa Hänen Huomioitaan Päiviltä.

Ehkä eniten tuottavan tieteen vuosittainen tapahtuma, Lääkäripäivät, järjestettiin Helsingin messukeskuksessa viime joulukuussa. Päivät jakautuivat kahteen osaan: lääkeyhtiöiden markkinointiin sekä luentoihin, jotka koskivat lääketieteen saavutuksia ja kouluttivat lääkäreitä uudella tiedolla.

Lisäksi lääkäripäivät heijastivat ihmisen nykyistä maailmankatsomusta - hengelli- Kävin paikan päällä syömässä lääkeesittelypullaa sekä kuuntelemassa joitain mielenkiintoisia luentoja. Lääkäripäivät osoittautuivat olevan pitkälti PR-tapahtuma lääkeyhtiöille. Päivillä ei juurikaan tehdä muuta kuin mainostetaan omia tuotteita sekä osaamista. Kyseiseen toimintaan laitetaan erittäin suuret määrät rahaa; millään muilla messuilla en ole nähnyt niin kallista markkinointia.

Esittelyosastot jakautuivat kahteen osaan, ns. normaaliosastoon, jonne pääsivät kaikki paikallaolijat, sekä ”reseptilääkeosastoon”, jonne pääsivät vain lääkärit ja lääketieteen opiskelijat. Itse pääsin kaikkialle vapaasti PRESS-kortilla.

Kuten jo mainitsin, päivillä näkemäni mainonta edusti yllättävää hengellisyyttä - tasapainoa yritetään markkinoida nyt myös koululääketieteeseen. Erään osaston näytöllä pyöri esimerkiksi jatkuvasti video, jossa nainen itämaisissa vaatteissa liikkui ”tasapainoisesti” miekan kanssa. Tarkoituksena oli todennäköisesti esittää syys on tullut nyt myös lääketieteeseen.

Lääke-esittelypullaa

markkinoitu lääke itämaisen viisauden mukaisena: ”Pitää parantaa ihminen, eikä sairaus.”

Vaikka luentoja oli paljon, monet niistä olivat niin lääketieteellisiä, että oli pakko olla lääkäri tai vähintäänkin alan opiskelija ymmärtääkseen niiden sisällön sekä hyötyäkseen niistä. Joukosta löytyi kuitenkin myös yksi Skepsiksen alaan sopiva luento, jonka nimi oli: ”Miten potilaat ymmärtävät sairauksien riskit ja seulonnat? Yksipuolisesta informaatiosta selkeään viestintään.” Luennon järjesti Helsingin seudun Duodecimseura.

Luento alkoi mielenkiintoisesti, eli äänestyksillä. Messukeskuksessa on hyvä äänestyssysteemi, joka toteutetaan infrapunaosoittimilla. Niitä käyttäen kaikki pääsevät antamaan äänensä nopeasti. Osa kysymyksistä ei liittynyt minun elämääni mitenkään, mutta eräät olivat hyvin mielenkiintoisia.

Esimerkiksi kysymyksestä ”kuinka monta tieteellistä artikkelia luet kuukaudessa” selvisi, että suurin osa äänestäneistä luki yli kymmenen artikkelia kuukaudessa. Kuitenkin yli puolet vastanneista myönsi, etteivät he osaa arvioida hyvin artikkeleiden paikkansapitävyyttä.

Luennolta jäi lehtiööni seuraavanlaisia muistiinpanoja:

• Tutkimuksen lukemisen jälkeen pitää pysähtyä miettimään, onko tutkimus kun-

Infrapunaäänestyksiä

Sisäistä Kritiikkiä

nollinen. Täytyy siis mm. päätellä, onko tutkimus hyvin tehty ja verrata sen tekotapaa muihin vastaaviin tutkimuksiin. Aina on kuitenkin katsottava lopputulokseen: miten hoito auttaa verrattuna siihen, ettei hoitoa annettaisi.

• Hoidon pitää olla rahallisesti kannattava. Esimerkiksi massahoitojen hintaa ihmisten on vaikea hahmottaa; 5 € hintainen annos per henkilö maksaa lopuksi paljon enemmän, kun lääkittävänä on suuri massa.

• Tärkeää on harkita tulosten soveltuvuutta, esimerkiksi aikuisilla tehdyn tutkimuksen soveltuvuutta lapsiin.

• Tutkimuksen tulokset on esitettävä selkeästi, eikä pelkkinä kaavioina, joista lukija joutuu itse päättelemään tuloksen.

• Potilaan pitäisi saada tarpeeksi tietoa hoidoista ja tämän jälkeen hänen pitäisi myös itse saada päättää, mikä hoito sopii hänelle parhaiten.

• Lääkärit kertovat huonosti eri hoitojen negatiivisista puolista. Kun tutkimuksissa on vertailtu potilaiden ja lääkäreiden raportoimia hoitojen sivuvaikutuksia, potilaat ovat ilmoittanet niitä selkeästi enemmän kuin lääkärit.

Mielenkiintoista oli, että tutkimuksien mukaan lääkärit eivät ole kovinkaan hyvin perillä siitä, miten hyvin eri hoidot todellisuudessa tehoavat. Kuitenkin, kun eräässä tutkimuksessa selvitettiin sitä, kuinka paljon lääkärit vaativat hoidolta ennen kuin he sitä suosittelevat, ilmeni että lääkärit vaativat sen verran paljon, ettei niin tehokkaita hoitoja ole edes olemassa. Tämän takia tutkimusten lopputulokset saatetaan ilmoittaa epäselkeästi ja jopa ylioptimistisesti.

Kaikkea ei tarvitse kertoa

• Lääketutkimuksissa valitaan yleensä sellaisia tutkittavia, joilta odotetaan saatavan paras mahdollinen tulos. Tutkimuksiin ei siis valita ihmisiä satunnaisesti, vaan ainoastaan ne, joilla on esimerkiksi suuri riski saada lääkkeestä jokin haitta.

• Eurooppalaisen oikeusperiaatteen mukaan on parempi vapauttaa 99 syylista kuin tuomita yksi syytön. Nykyinen lääkäriperiaate on, ettei ketään saa jättää ilman hoitoa. On siis parempi leimata sata tervettä sairaaksi ja lääkitä kaikki sekä toivoa, että edes yksi potilas hyötyisi hoidosta.

Vasta luennon lopussa herättiin ajattelemaan sitä, mikä määrä on riittävää, muttei liikaa tietoa. Kolmannes äänestäneistä oli sitä mieltä, ettei tutkittavalle tarvitse kertoa kaikkea.

Nainen Itämaisissa Vaatteissa Liikkuu ”tasapainoisesti” Miekan Kanssa. Hengellisyyttä Yritetään Markkinoida Nyt Myös Koululääketieteeseen.

Denis Galkin