Turkulainen Esa

”Varhaisnuoruuteni tavoitteet konkretisoituvat

kouriintuntuvasti: pyrkimyksenä on tutustuttaa

yhä useampi kriittisen ajattelun ja varovaisen

harkinnan kulttuuriin.”

OLEN 19-VUOTIAS TUORE SKEPSIS RY:N JÄSEN. Vuodesta 2008 lähtien olen kirjoitellut Skeptics United -nimistä blogia.

Skeptikon urani alkoi melko nuorena. Olin yläasteelle siirtyessäni kovan luokan salaliittoteoreetikko ja uskoin yliluonnollisuuksiin. Vaihtoehtoisen tiedon syleilyyn minua rohkaisi vilkas mielikuvitus, kirjat ja televisio. Ajatusmaailmaani hallitsivat 9/11-salaliitto, henkimaailma, telekinesia, Bermudan kolmio ja muut kootut klassikot.

Valtavirrasta poikkeaminen ja salattujen tietojen omaaminen tuntui hyvältä, ja koska olin tyypillistä ikäluokkani edustajaa hieman lukeneempi, osasin myös puolustaa näkemyksiäni vaivatta.

Pian yläasteelle siirtymisen jälkeen ajattelutapani alkoi kuitenkin muuttua. Kaikki alkoi eräästä televisiodokumentista, joka käsitteli 9/11-salaliittoteorioita. Dokumentissa esiteltiin salaliittoteorian jokin osa ensin varsin vakuuttavasti, ja juuri kun olin ehtinyt sisäistää teorian kaatumattomuuden, se kaadettiin perin yksinkertaisilla selityksillä.

En tiedä antaisiko dokumentti minulle nykyisin yhtä paljon pureskeltavaa, mutta yksi katselukerta riitti. Havainto siitä, että jokin väite voi olla täynnä ilmaa, ja vakuuttaa minut siitä huolimatta perinpohjaisesti, herätti. Mistä tiedän, että asiat, mihin uskon, pitävät todella paikkansa?

KRIITTINEN AJATTELIJA JA ASIALLINEN ARGUMENTOIJA

LÄHDEKRITIIKKI ja tiedon filo-

puolella hieman taitojani kokansantajuistettuun tieteeseen. uteliaisuuden avittamina usein kun-

kun mahdollisuus oli, internetin

MINUA ALKOI KIEHTOA sofia aiheina. Filosofian keilleena siirryin pian Jalkani kantoivat nan kirjastolle sekä aina, ihmemaahan.

Lopulta törmäsin hieman jo suosiota keränneeseen englanninkieliseen tiede- ja skeptismipodcastiin, joka paljasti minulle viimein hopeatarjottimella sen tavoitteen, johon olin tietämättäni pyrkinyt: kriittisen ajattelun vaaliminen.

Nyt netin paranormaaleilla keskustelupalstoilla pyöriminen tuotti aivan uuden kokemuksen. Osasin tuskin nimetä ainuttakaan ajatusvirhettä, mutta anekdootin ja aidon todisteen erottaminen toisistaan oli hyvä alku mm. suositun suomalaisen Paranormaali Blogin keskustelufoorumeilla seikkaillessa. Harjoitin kriittisen ajattelijan ja asiallisen argumentoijan sarkaani verkossa, ja siinä missä kätteni jälki ei aina ollut niin puhdasta kuin tieteelliseltä skeptikolta tulisi odottaa, olivat lukuisat väittelyyn ja tiedonetsintään käytetyt tunnit ja päivät itsessään arvokkaita.

Maailmankuvani muutos ei kuitenkaan koskaan ollut niin vaivaton kuin ylläoleva aikajanatarkastelu antaa olettaa. Jokainen meistä taitaa olla hieman taipuvainen omien aatteidensa suojelemiseen ja ennen kaikkea ajatusvirheisiin. Kesti kauan ennen kuin suostuin luopumaan suurimmasta osasta jo totuudeksi olettamiani asioita. ”Totuuden” vaihtaminen toiseen piti aina tehdä hammasta purren.

YHDISTYNEET NETTISKEPTIKOT

SKEPTICS UNITED -BLOGI SAI ALKUNSA, kun kaksi skeptikoksi itsensä tunnistavaa erään foorumin nuorta jäsentä kohtasivat ja huomasivat, että Suomessa verkon skeptikkoedustus on kovin harvalukuinen. Marraskuussa 2008 perustettiin yhteistuumin blogi, joka nimettiin englanninkieliseksi lähinnä sattuman ja vieraskielisyyden antaman mahtipontisen vaikutelman takia. Blogin slogan ”Yhdistyneet nettiskeptikot” syntyi vasta vuosia myöhemmin erään lukijan tekemän blogin nimen vapaan suomennoksen pohjalta.

Skeptics Unitedin teknisestä ylläpidosta vastasi silloin ja vastaa nykyäänkin toinen sen perustajista, Toni Honkonen. Alun perin tarkoituksena oli, että kumpikin tehtailee itsenäisesti blogiin merkintöjä, mutta pian roolit jakautuivat niin, että minusta tuli sisällöntuottaja ja Toni sai kontolleen blogin verkossa pitämisen.

Vaikka blogia itsessään on muutettu useaan otteeseen (ulkonäkö on vaihtunut varmasti ainakin neljästi ja serveripalveluntarjoaja kolmesti), sen sisältö on muuttunut yllättävän vähän alkuajoista, jolloin tarjoilimme enemmän tiedettä mm. ”Viikon tiedeuutisten” muodossa. Käytin blogiin juuri sen verran aikaa ja vaivaa kuin omistautunut 14–15 -vuotias poika kykenee vapaa-ajallaan käyttämään.

Nykyisellään elämään on tullut ylimääräisiä kiireitä näin aikuistumisen portaalla, ja juttujen painopiste saattaakin kiireisinä aikoina siirtyä analyyttisesta enemmän huumoriin ja satiiriin. Blogimerkinnät käsittelevät usein jotakin ajankohtaista Suomeen tai ulkomaihin liittyvää yhteiskunnallista puheenaihetta, joka liittyy blogin teemaan. Saatan esimerkiksi silloin tällöin nälväistä kristillisdemokraatteja heidän teokraattisista periaatteistaan tai syventyä tarkemmin esimerkiksi Valkeen toimintaan, mikäli he paistattelevat sillä hetkellä median suosiossa.

Priimaesimerkkejä ajankohtaisiin aiheisiin pureutuvista analyyttisista kirjoituksista on Päivi Räsäsen (lakien noudattamista koskevaa) möläytystä käsittelevä merkintä sekä kolmen vuoden takainen, silloisen sikainfluenssakohun myyttejä murtanut merkintä. Kumpikin rikkoi omalla vuorollaan blogin kävijäennätykset, ensin sikainfluenssamerkintä miltei 900 päiväkävijällään, ja sitten juttu Päivi Räsäsen aatteista yli 1000 päivittäisellä kävijällään.

Sikainfluenssakirjoittelu toi ensimmäistä kertaa tunteen, että blogi on oikealla asialla, sillä sain selvityksestäni paljon kiitosta huolestuneilta ja kohun keskellä hämmentyneiltä ihmisiltä. Lisäksi minut ”tunnistettiin” Suojelupoliisin kätyriksi eräällä salaliittoblogilla. Se oli tietysti tärkeintä.

HENKILÖKOHTAINEN TUTKIVA JOURNALISTISI

HASSUTTELUN JA ANALYYSIEN LISÄKSI blogiin on vuosien varrella mahtunut myös arkipäivän myytinmurtamista, kuten sosiaalisessa mediassa leviävien huhujen ja uutisankkojen metsästämistä, sekä erinäisten resurssien tarjoamista skeptikkoyleisölle.

Vuosi sitten julkaisin pitkään työstämäni ”listan podcasteista, joita sinun tulee kuunnella”. Käytännössä yritin etsiä listalle skeptikko-/uskonto-/tiedeteemaisia podcasteja maailmalta. Listalle tuli loppujen lopuksi huikeat 144 podcastia, joiden kielet vaihtelivat englannista saksaan, ruotsiin ja suomeen.

Mainostamme itseämme myös ”henkilökohtaisena tutkivana journalistinasi”, mikä on kahdensuuntainen palvelu: se auttaa meitä ja lukijoitamme. Jos lukijallamme on jokin erityinen asia tai teema, mitä hän haluaa käsiteltävän blogissa, kannattaa meihin ottaa yhteyttä. Kaikilla ei ole resursseja tai aikaa lähteä kaivelemaan totuutta tai historiaa myyttien, vedätysten tai tarinoiden takaa, mutta me voimme tehdä sen lukijan puolesta. Mikäli jokin punainen lanka on löydettävissä, esiintyy ehdotettu aihe pian blogissa lähdeviitteineen. Tämä helpottaa myös meitä, sillä sisällöntuotanto kokee usein ajan ja mielikuvituksen puutteen takia kuivia kausia.

Nyt, viiden vuoden aktiivisen toiminnan kunniaksi, Skeptics Unitedilla on vakaa aikomus porskuttaa yhä vain eteenpäin. Haaveena on pystyä omistamaan enemmän aikaa blogille ja siten jalkautua uusille aluevaltauksille. Suunnitteilla on jo useampi isompi sisällöntuotantoon liittyvä urakka ja sen kautta lukijakunnan laajentaminen.

Varhaisnuoruuteni tavoitteet konkretisoituvat blogissa hyvin kouriintuntuvasti: pyrkimyksenä on tutustuttaa yhä useampi kriittisen ajattelun ja varovaisen harkinnan kulttuuriin. Samalla ei kuitenkaan unohdeta jo olemassa olevaa (tai tulevaisuuden) skeptikkoyleisöä, jotka haluavat viihtyä tai tulla yllätetyksi blogin parissa.

http://skepticsunited.arkku.net

Eppäillä soppii!

SAVON SKEPTIKOT kokoontuivat Kuopiossa muikkuravintola Sammon luodinreikätaulun ääressä avaruusilmailun pioneerin Silvo Sokan maailmaa kuohuttaneen rakettilennon vuosipäivänä 7. lokakuuta ja perustivat paikalla ”Eppäillä soppii” -nimisen täysin rekisteröimättömän yhdistyksen.

Pöydän ääressä kokoontui kuusi epäilijää kunnioittamaan Silvo Sokan huimaa lentoa, ja varmasti enemmänkin olisi väkeä paikalle vaivaantunut, jos vain pöytään olisi mahtunut.

Avaruusilmailun pioneeri Silvo Sokka siis lensi kertomansa mukaan itse tekemällään raketilla 7. lokakuuta 1948 reilussa kolmessa minuutissa Kuopiosta Suonenjoelle. Arvovaltainen Helsingin Sanomat, joka osasi antaa Silvon lennolle sille kuuluvan arvon, kuuli tapauksen tiimoilta puolustusvoimain edustajaa seuraavasti:

”Puhuteltavamme muuan korkea-arvoinen sotilashenkilö oli sitä mieltä, että poika on nero ja yhteiskunnan olisi tehtävä kaikkensa pojan auttamiseksi eteenpäin. Hän piti pojan suoritusta täysin mahdollisena huolimatta siitä, että siihen Helsingissä oli suhtauduttu epäuskoisesti. - Niinhän on tavallisesti suurten keksintöjen laita, oli hänen lakooninen huomautuksensa.”

Tietoon ei ole tullut, etteikö kyseessä voisi olla sama puolustusvoimain edustaja, joka soitti saman vuoden aprillipäivänä Yleisradion ohjelmapäivystykseen sen jälkeen, kun radio oli kertonut suomalaisesta nerosta, joka oli keksinyt mustaa valoa kehittävän, eli siis pimeyttä ympärilleen synnyttävän lampun.

”Mitä helvettiä, miksi tämä maanpuolustuksen kannalta tärkeä keksintö on päästetty julkisuuteen”, oli eversti huutanut tuohtuneena.

Aulis Koivistoinen