Valkee taistelee

PITKÄ PIMEYS SAAPUI JÄLLEEN SUOMEEN. Samalla palasi valontarve, kun märkä maa ja tehottomat katuvalot masentavat kansaamme. Näkeminen on vaikeaa. Tai joskus näkeminen on mahdotonta, jos valo osoitetaan korviin. Valkee Oy:n terapiamenetelmäksi markkinoitu korvavalolaite päivitettiin tyylikkäämpään kuoreen. Parannellun version toimintaperiaate ei muuttunut. Varsinainen uutuus piili siinä, miten Sveitsissä tutkittiin päähän kohdistetun valon terveysvaikutuksia. Vertailtavana oli yhdelle ryhmälle valoa korvaan. Toinen ryhmä sai valoa silmiinsä. Lumeryhmä sai pimeyttä korviinsa. Heidän sylkinäytteistään mitattiin melatoniinin pitoisuuksia. Arvot paranivat pelkästään silmistä valoa saaneiden ryhmässä. Vain he saivat helpotusta väsymykseen. Kirkaskorvavalo ei vaikuta melatoniinitasoihin ihmisissä.

Miten Valkee vastasi tähän uuteen tutkimukseen? Heiltä oli pyydetty kommenttia tutkimukseen jo kesällä, mutta vastauksena oli hiljaisuus. Lopulta, tutkimuksen tullessa julkisesti heidän oli pakko selittää jotakin. Se tehtiin toteamalla, että sveitsiläinen tutkimus vahvistaa sen, mitä Valkee on aikaisemmin sanonut korvavalojen terveysvaikutuksista: korvavalolaitteen vaikutus ei liity melatoniiniin. Firma on spekuloinut terveyden kokonaisvaltaisen parantamisen toimivan monoamiinien kautta. Tämän takia kriitikoiden iloksi ilmestynyt sveitsiläinen tutkimus ei vaikuta Valkeen marssitahtiin.

Sen sijaan Valkeen hypoteesi korvavalon vaikutusmekanismille keskittyy valoherkkiin opsiineihin. Heillä on tarjota tueksi tutkimus, jossa 51 koehenkilön pääkoppia magneettikuvattiin. Korvavaloa saaneiden aivoissa oli enemmän aktiviteettia kuin aivoissa, jotka eivät saaneet korvavaloa. Pätevä tutkimus oli tästä kuitenkin kaukana. Valkee ei vaivautunut mittaamaan aivoja ennen ja jälkeen valohoitoa. Tai edes kesken valohoitoa, jossa korvavaloja kytkettäisiin päälle ja pois päältä.

Aivoja kuvailtiin eri vuodenaikoina. Lopulta tutkijat saivat kaipaamansa tuloksen. Joissain mittauksissa valohoitoa saaneilla oli enemmän aktiviteettia joillakin aivojen alueilla. Erot olisivat voineet olla olemassa ennen valohoitoja. Kyseistä tutkimusta ei julkaistu vertaisarvioidussa julkaisussa.

Kuin tilaustyönä Valkee julkaisi pari päivää sveitsiläisten aiheuttaman kohun jälkeen oman lehdistötiedotteen. Heillä oli vihdoinkin tarjolla ihan oikeaa tieteellistä tutkimusta kirkaskorvavalon tehosta. Kaksoissokkotutkimusta ei tehty sokeilla kaksosilla. 28 koehenkilön ryhmä jaettiin kahtia. Puolet sai kirkasvaloa korviinsa laboratorioolosuhteissa. Puolet saivat plaseboa samoihin reikiin. Koehenkilöiltä tiedusteltiin ahdistusoireita ennen ja jälkeen valohoitoa. Valkee tiedotti, että aito valo antoi huomattavasti paremman helpotuksen ahdistukseen.

Taloussanomat uutisoi tapahtuneesta käänteestä korvavalon saagassa. Hieman yllättäen mukana uutisessa oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partanen. Hän kommentoi aluksi kehuvaan sävyyn Valkeen uusinta tutkimusta. Tutkimusmenetelmä vaikutti hyvältä. Professorin kulmakarvoja kaareutti ihmettelevään aseentoon Valkeen tapa ilmoittaa mittaustulokset. Niitä ei kerrottu tavalliseen tapaan.

Luvuista ei selviä ryhmien keskiarvoja ja hajontaa ennen ja jälkeen valohoitoa. Valkeen julkaisemassa yhden sivun tekstissä tietoja paljastetaan vain prosenttiyksikkömuutoksina. Partonen arvioi, että poikkeuksellinen esitystapa johtuu yksilöiden välisistä suurista eroista. Joillakin on ollut ahdistusoireiden suuria muutoksia parempaan, toisilla huonompaan suuntaan. Pienen otannan takia yksilön tuloksilla olisi suuri vaikutus keskiarvoon. Valohoitoa saaneen ryhmän parempi keskiarvo selittyisi näin.

On hienoa, että Valkee jaksaa panostaa tieteelliseen tutkimukseen, vaikka tutkimustulokset ovat toistaiseksi kaikkea muuta kuin vakuuttavia. Tarpeeksi kovalla yrityksellä kotimainen firma pystyy puskemaan läpi jopa siitä todistustaakkakivestä. Näillä näkymin Valkeella on kunnolla tehty tutkimus tieteellisessä julkaisussa vain muutaman vuoden kuluttua. Se olisi valaiseva käänne.