20v.

SKEPTIKOT ovat selkeästi ”huuhaata” vastaan: vastustamme perättömiä väitteitä, tieteenä esiintyviä oppeja, joiden todistusaineisto ei täytä tai pyrikään täyttämään tieteelle asetettavia vaatimuksia, puhumattakaan räikeästä ihmisten hyväuskoisuuden hyväksikäytöstä. Mutta minkä puolesta skeptikot sitten taistelevat? Mitä heillä on tarjota tilalle? Onko se tieteen auktoriteetti? Paljonpuhuttu ”tieteellinen maailmankuva”?

Itse en usko Tieteeseen isolla T:llä, en myöskään yhtenäiseen ja täydelliseen ”tieteelliseen maailmankuvaan”. Tieteet muodostavat varsin moninaisen joukon oppeja, joilla on kohteensa mukaan erilaiset tutkimusmenetelmät ja oletukset tutkittavasta todellisuudesta. Sikäli kun niillä on jotain yhteistä, liittyy se jonkinlaiseen järkiperäisyyteen, julkisen perusteltavuuden ja arvioitavuuden mielessä. Nämä kriteerit se jakaa monien muiden ei-tieteellisten ja arkisempien objektiivisuuteen ja totuuteen tähtäävien käytäntöjen kanssa (kuten asiallinen journalismi ja toimiva oikeuslaitos).

Tiede ei pysty tarjoamaan vastauksia elämämme suuriin kysymyksiin. Se ei kerro meille lopullista totuutta. Se ei paljasta meille sitä, minkä René Charin runot, Joseph Cornellin laatikot tai Jean-Luc Godardin elokuvat näyttävät maailmasta. Mutta se on kuitenkin paras tapa löytää vastauksia sellaisiin kysymyksiin kuten toimiiko homeopatia tai onko telepatiaa olemassa. Tieteelle ja muulle järkiperäiselle tiedonhankinnalle ominainen kriittisyys tarjoaa myös parhaat eväät arvioitaessa erilaisten myyttisten UFO-tarinoiden luotettavuutta.

Samalla tavalla kuin en usko runouden paranevan, jos se rajoittuu kertomaan meille tieteen toteamia tosiasioita riimitellen, en myöskään usko tieteellisen maailmankuvan paranevan, jos siihen sekoitetaan runoutta ja myyttejä. Yhtenäistä maailmankuvaa ei tule tavoitella sekoittamalla tiede, taide, uskonto ja muut maailmankuvamme ainekset yhdeksi New Age -mössöksi, vaan antamalla tieteen vastata tieteellisiin kysymyksiin, antamalla taiteen näyttää todellisuus uusin silmin riistämällä meiltä tutut viitekehykset (tieteelliset mukaanlukien) ja antamalla uskonnon huolehtia pyhyyden kokemuksista.

ON SIIS SYYTÄ tutkailla myös kansanedustajien uskomuksia; millaisiin käsityksiin maailmasta he perustavat päätöksensä? Skeptikko päätti selvittää asian ja lähetti kansanedustajille kirjeen, jossa heitä pyydettiin anonyymisti ottamaan kantaa 24 väitteeseen. …

Pienuudestaan huolimatta otos tarjoaa mielenkiintoista osviittaa kansanedustajiemme maailmankuvasta. Taulukon luvut paljastavat esimerkiksi, että astrologiaan uskoi 38%, telepatiaan 43%, selvänäköön 50%, kuolemattomaan sieluun 45%, meedioihin 15%, taikavarpuihin 42%, maasäteilyyn 44%, vaihtoehtohoitojen tehoon 40%, grafologiaan 49%, luomisoppiin 33%, ihmisen auraan 20% ja Jumalaan 60%. … Eniten epäiltiin Uri Gellerin maagisia kykyjä (85%), horoskooppeja (83%), kummituksia (79%), psykokinesiaa (75%), ufoja (62%), meedioita (65%), tähdistäennustamista (56%), jälleensyntymistä (54%) ja astrologiaa (50%). …

Yleisesti ottaen vasemmistoedustajat suhtautuivat kriittisimmin huuhaa-ilmiöihin, vaikka erot olivatkin melko pieniä. Selkeämmin erottuivat keskustan kansanedustajat, jotka muita enemmän uskoivat ns. yliluonnollisiin ilmiöihin. …

Jos epävarmat ja uskovat summataan yhteen, kansanedustajien uskomukset eivät näyttäisi juuri poikkevan äänestäjäkunnan uskomuksista. … Kriittistä asennoitumista erilaisiin huuhaa-ilmiöihin ja tietoa näiden ilmiöiden taustoista eduskunnassa siis tarvittaisiin enemmän kuin tämän kyselyn perusteella näyttäisi siellä olevan. Kansanedustajien toivoisi myös ottavan paremmin selvää uskomuksiensa taustoista, jotta tärkeitä kansalaisia koskevia päätöksiä ei tehtäisi pelkän luulon varassa. Joku saattaisi alkaa epäillä, että monet muutkin kansanedustajien tekemät päätökset perustuvat enemmän luuloon kuin tietoon.

VIIME VUONNA yliluonnollisuus sekä esoteerinen ja niin sanottu huuhaa-tieto eivät juuri kiinnostaneet asiakkaita, mut- ” ta nyt ne ovat kaikkein kysytyimpiä”, kertoo Akateemisen kirjakaupan myymälämyynnin johtaja Stig-Björn Nyberg Helsingin Sanomissa 9. helmikuuta. Nyberg epäilee Juhan af Grannin televisiosarjalla olevan jotain tekemistä asian kanssa.

Tavallisista kirjakaupoista erityisesti Akateeminen näyttää olevan innostunut huuhaa-tiedon levittämisestä. Viime syksyn rajatiedon messuille kirjakauppa laati satoja kirjoja käsittävän luettelon erilaisista humpuukiaiheista. Maaliskuun alussa kirjakauppa tempaisee järjestämällä erityisen rajatietoviikon, jolloin tarjolla on tuhti annos erilaista hömppäkirjaa.

Timo Kaitaro

Marketta Ollikainen

Marketta Ollikainen

lainaukset Lehdestä Skeptikko 1/1995. skeptikot Verkossa: www.skepsis.fi/julkaisuja/skeptikkolehti.aspx