THL:n tieteenvastaiset selittelyt

Esimerkiksi sähköbusseissa käytetyt litiumtitanaattikennot (LTO) kestävät suuria latausvirtoja ja toistakymmentä tuhatta lataus-purkusykliä. Vastaavasti kennojännite ja energiatiheys ovat alhaisemmat kuin litiummangaanioksidi- (LMO) ja nikkelimagnaanikobolttioksidi (NMC) -akuilla.

Lähteet [1] 42% Of Brits Are Confused – Think Electric Cars Can’t Go In A Car Wash. Inside EV:s, 3.8.2018. https://insideevs. com/brits-confused-electric-cars-cant-car-wash/ [2] Brits fear electric cars can’t be used in the rain or driven through puddles. The Sun. 27.12.2018. https://www.thesun. co.uk/news/8066246/electric-cars-rain-puddles-battery-survey/ [3] Here’s Proof That 4WD Is Useless On Snow Compared To Winter Tyres. CarThrottle, 2018. https://www.carthrottle. com/post/heres-proof-that-4wd-is-useless-on-snow-comparedto-winter-tyres/ [4] Häh, eikö neliveto korvaakaan talvirenkaita? Suomessa kuvattu video hämmästyttää maailmalla. MTV Uutiset, 22.11.2018. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hah-eiko-neliveto-korvaakaan-talvirenkaita-suomessa-kuvattu-video-hammastyttaa-maailmalla/7174390#gs.zYJuJCAW [5] Talvirenkaat ratkaisevat myös nelivedolla. Kauppalehti, 8.3.2016. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/talvirenkaatratkaisevat-myos-nelivedolla/0de66d99-6827-3896-9f41-dc- 351c8f4ef0 [6] Nissan Suomi, verkkosivut. Viitattu 10.3.2019. https:// www.nissan.fi/ajoneuvot/henkiloautot/leaf/toimintamatka. html [7] Arveluttaako sähköauton akun kestävyys ja uuden hinta? IS selvitti – vastaus saattaa yllättää. Ilta-Sanomat. 11.11.2017. https://www.is.fi/autot/art-2000005442836.html [8] Nissan Leaf refurbished batteries offered for older electric cars, in Japan. Green Car Reports. 2.4.2018. https://www. greencarreports.com/news/1116042_nissan-leaf-refurbishedbatteries-offered-for-older-electric-cars-in-japan [9] Ajoneuvovalmistajat eivät mainosta tätä verkkosivuillaan, kyseessä on ”alalla yleisesti tiedossa oleva asia”, jonka minulle kertoi ensimmäistä kertaa Daimlerin suunnitteluinsinööri tehdasvierailulla vuonna 2011. Mm. VTT:n johtava tutkija, moottoritekniikan asiantuntija Juhani Laurikko toteaa Helsingin Sanomissa, että auton moottorin pitäisi kestää Laurikon mukaan noin 200 000 – 300 000 kilometriä, minkä jälkeen sillä on kärjistäen sanoen lupa hajota. (Miksi autojen moottorit kestävät nykyään vähemmän kilometrejä? Koska autonvalmistajat pyrkivät ”riittävään, mutta eivät liian hyvään” moottoriin. HS 8.6.2017. https://www.hs.fi/autot/art- 2000005243858.html) [10] Asiantuntija: Autoja ei enää suunnitella 20 vuoden käyttöä varten – nämä viat voivat tulla kalliiksi. Vantaan Sanomat 12.2.2017. https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/485605asiantuntija-autoja-ei-enaa-suunnitella-20-vuoden-kayttoa-varten-nama-viat-voivat [11] Pyhimys-Volvon ja sen omistajan ystävyys kesti yli 5 000 000 kilometriä, kunnes toinen uupui matkalla. Helsingin Sanomat 30.11.2018. https://www.hs.fi/autot/art- 2000005917108.html [12] Fan Yang, Yuanyuan Xie, Yelin Deng & Chris Yuan: Predictive modeling of battery degradation and greenhouse gas emissions from U.S. state-level electric vehicle operation. Nature Communications 2018. Open access: https://www. nature.com/articles/s41467-018-04826-0 . Jos aihe kiinnostaa mutta artikkeli on raskaslukuinen: olen pyrkinyt tiivistämään siitä olennaisimmat asiat elokuun 2018 Tuulilasi-lehteen, johon voi tutustua esimerkiksi kirjastossa.

KUN AIKOINAAN OPISKELIN sosiologiaa, oli kerettiläistä ajatella, että ihmisen käyttäytymistä ohjaisi biologia. Vallalla oli ns. ”tyhjä taulu” -koulukunta.

Ajatuksena on, että ihminen on syntyessään kuin tyhjä taulu. Mitään henkistä ei ole valmiina, vaan lapsen kasvaessa ympäristö alkaa ”piirtää” tauluun kaikenlaista. Se, millainen ihmisestä eli taulusta tulee, riippuu tämän ajatuksen mukaan täysin siitä, millaiseen ympäristöön ihminen sattuu syntymään.

Tästä seuraa, että kaikki erot esimerkiksi miesten ja naisten välillä johtuvat tavoista ja tottumuksista – eli kulttuurista. Kun kulttuuria muutetaan, muuttuu myös se, mitä on olla mies tai nainen. Muutoksia voi tehdä mielin määrin. Mitään biologista ei ole.

Valtava määrä näyttöä sotii tyhjää taulua vastaan. Miesten ja naisten välillä on universaaleja eroja, jotka toteutuvat käytännöllisesti katsoen kaikissa lajeissa. Yksi on jälkeläisiin panostettu aika.

Sukupuolista se, jolle lisääntyminen on suurempi kustannus, panostaa enemmän jälkeläisten hoitoon. Ihmisissä kyseessä on nainen. Naiset toimivat kaikissa kulttuureissa tässä suhteessa niin kuin muutkin nisäkkäät.

Olisi ristiriitaista selittää muiden lajien käytöstä biologialla, mutta tehdä ihmisen kohdalla jostain syystä poikkeus.

Psykologiasta tiedetään, että miehet ovat keskimäärin kiinnostuneempia asioista, naiset ihmisistä. Kiinnostusten erilaistumisen tiedetään olevan yhteydessä kohdunaikaisiin sukupuolihormoneihin. (Berenbaum, Beltz 2015.) Asiat-ihmiset-jako on vain yksi monista miesten ja naisten välisistä keskimääräisistä psykologisista eroista.

Aivotutkimuksesta tiedetään, että ns. ”seksuaalisesti dimorfinen” tumake on miehillä suurempi, naisilla pienempi. Rotilla koiraiden ja naaraiden seksuaalinen käyttäytyminen voidaan kääntää täysin päinvastoin manipuloimalla tumakkeen kokoa. Miesten ja naisten aivot toimivat systemaattisesti eri tavoin myös mantelitumakkeen osalta. (Heilig 2019.) Sukupuolten erilaistuminen aivoissa alkaa jo sikiöaikana (Thomason & al. 2019).

artikkelin Kirjoittaja työskentelee Sähköalan Lehtorina metropolia Ammattikorkeakoulussa.

Olkoon siinä, en halua tukkia koko lehteä evidenssillä. Tyhjä taulu -ajatus ei ole perusteltavissa mitenkään, ja käsittääkseni jopa sosiologiassa on luovuttu siitä harhasta.

Siksi on kummallista, että sana ei ole kiirinyt THL:lle saakka. Heidän tasa-arvoa käsittelevällä sivustollaan käydään läpi syitä miesten ja naisten välisille eroille, mutta ei mainita biologiaa ollenkaan. THL:n näkemys edustaa tyhjää taulua puhtaimmillaan. Miten se on mahdollista? He kertoivat, että tietopohja tulee sukupuolentutkimuksesta ja että ”biologiset selitykset saattaisivat yksinkertaistaa monimutkaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä liikaa”.

Tämä on ihmeellinen ajatuksenjuoksu. Jos kerran yhteiskunnallinen ilmiö on monimutkainen, miksi ilmiön ymmärtämisen kannalta olisi parasta jättää jokin osa selityksistä pois? Juuri se, että jättää ilmiötä selittäviä osatekijöitä pois, on asian yksinkertaistamista.

THL perusteli biologian puuttumista myös näin: ”Tieteen tutkimus, tieteen filosofia ja tieteen kritiikki voivat olla tästä näkökulmasta avaavia: mitä voidaan tietää, millaisin menetelmin ja millaisella selitysvoimalla.”

Biologian selitysvoima ja menetelmät eivät ole riittäviä? Outoa, jos katsotaan, millaisin perustein väittämiä sivuille muuten hyväksytään.

Sivuilla muun muassa sanotaan: ”Tutkimuksissa on havaittu, että rekrytoinneissa käytetään yhä ’hyvä veli’ -verkostoja.”

Mitä ovat tutkimukset jotka osoittavat, että ”yhä käytetään hyvä veli -verkostoja”? Sähköpostin välityksellä minulle lueteltiin muutamia.

Yksi on Tuija Koivusen laadullinen haastattelututkimus ”Sukupuolten tasa-arvo yritysten ylimmän johdon rekrytoinneissa”.

Tutkimuksesta löytyy yksi maininta hyvä veli -verkostoista. Se on kuitenkin yhteydessä, jossa haastateltava sanoo, että niin ei enää nykyisin toimita.

”Niin vähän on [aiemmin] mietitty sitä, että ketäs me nyt tunnetaan ja voisko se tulla. Et tavallaan helposti lähdetty vähän niin kuin hyvä veli -verkostosta liikkeelle. Nyt mä sanoisin, että kun me ollaan katottu tätä tilannetta, niin tää on ehkä vähän ammattimaistunut.”

Miten tästä voi tehdä johtopäätöksen, että hyvä veli -verkostot edelleen vaikuttavat? Kyseessä on yhden ihmisen haastattelu, joka kaiken lisäksi sanoo täysin päinvastoin.

Toinen THL:n viittaama tutkimus on Anna-Maija Lämsän ”Naiset ja johtajuus”. Siinä ei mainita hyvä veli -verkostoja ollenkaan. Sama koskee kolmatta eli Naisurat-hankkeen loppuraporttia: nolla mainintaa hyvä veli -verkostoista.

Kerrataanpa tämä nyt vielä. THL:n mukaan ”hyvä veli -verkostoja käytetään yhä”, ja tämän väitteen tueksi annetaan tutkimuksia, joissa ei puhuta hyvä veli -verkostoista mitään. Shokki-emoji!

Tutkimuksissa kyllä osoitetaan, että naiset kokevat, että heitä syrjitään. Se on sinänsä arvokasta tietoa, mutta se ei ole näyttöä hyvä veli -verkostoista tai syrjinnästä vaan naisten omista kokemuksista.

Naisia on vähemmän yritysten johtoryhmissä. Siitä on näyttöä, ja se pitää selittää jotenkin.

Selityksissä biologiaa ei kuitenkaan sivuuteta siksi, että se yksinkertaistaisi ilmiötä. Biologia sivuutetaan siksi, että sen tarjoama näyttö ei ole yhtensopivaa sukupuolentutkimuksessa nielaistun ”naisia sorretaan aina” -ideologian kanssa.