Epäusko lisääntyy – vähitellen

Tieteen tiedotus ry:n Tiedebarometri 2010 -tutkimuksessa selvitettiin mm. kuuden vailla tiedeyhteisön tunnustusta olevan pseudotiedeopin uskottavuutta. Lähes joka toinen kansalainen (47 %) yhtyi näkemykseen, jonka mukaan ”ns. kansanparantajat omaavat tietoja ja taitoja, joita lääketieteellä ei ole”. asian kiisti noin kolme kymmenestä (29 %). Kansalaisten kunniaksi on luettava se, että usko kansanparannukseen on hieman vähentynyt viime tutkimuksesta vuodelta 2007.

Väite ”vaikka homeopatialla ei ole lääketieteen tunnustusta, on se tehokas tapa hoitaa sairauksia”, herätti vastaajissa ennen muuta epätietoisuutta (39 % vailla kantaa). Näkemyksen hyväksyviä oli hieman enemmän (32 %) kuin sen kiistäviä (29 %). Toisin sanoen: vaikka väitettä ei uskota, ei siitä osata sanoutua irtikään. Epäileviä löydettiin kuitenkin nyt hieman aiempaa enemmän. Homeopatian tehoon uskoo huomattavasti suurempi osa naisista (40 %) kuin miehistä (21 %).

Luontaislääkkeisiin suhtautumista mittaava väittämä ”luontaislääkkeet ovat monissa tapauksissa parempia kuin lääkärien määräämät apteekkilääkkeet” tuotti astetta kriittisemmän tuloksen. Noin joka viides (21 %) uskoi luontaislääkkeiden tehoon, lähes joka toinen (47 %) ei. alan massiiviset markkinat huomioon ottaen skeptisyyttä voi pitää jopa suurena. Tulos oli asiallisesti sama kuin kolme vuotta sitten. Vaikka tieto on ehkä tylsä, se on merkittävä sikäli, että se vahvistaa viime kerralla tehtyä havaintoa asenteissa tapahtuneesta epätavallisen suuresta siirtymästä.

Näkemyksen ”vaikka lehdissä julkaistavat horoskoopit ovat lähinnä viihdettä, on olemassa myös luotettavia, syvälliseen astrologiseen tietoon perustuvia horoskooppeja” paikkansapitävyyttä ei kielletty mitenkään ykskantaan. Joka kuudes (17 %) allekirjoitti väitteen ja myös epäröivälle kannalle jäi melko moni (21 %). Jäljelle jäävää enemmistöä (62 %) voi pitää suurena tai pienenä, tulkinnasta riippuen. Tulos ei olennaisesti muuttunut edellisestä, joskin kaikki horoskoopit huuhaaksi näkeviä on kaksi prosenttiyksikköä aiempaa enemmän.

Myös ufoihin uskomista luotaava väite herätti selvästi enemmän torjuvia kuin hyväksyviä reaktioita. Kuudesosa (16 %) katsoo että ”vaikka ufo-havaintoja ei ole kyetty tieteen keinoin todentamaan, on selvää että vierailuja ulkoavaruudesta maahan on tapahtunut”. Joka toinen (50 %) sanoutuu irti ajatuksesta kolmanneksen (33 %) jäädessä epäröimään. Vertailu aiempaan kertoo kantojen pysyneen ennallaan.

Väite ”telepatia on todellinen ilmiö, vaikka sitä ei ole voitu tieteen keinoin todentaa” jakaa kansalaiset kolmeen yhtä suureen osaan. Vajaa kolmannes (30 %) hyväksyy, kolmannes (34 %) epäröi ja runsas kolmannes kieltää (36 %). Naiset pitävät ilmiötä reaalisena huomattavasti miehiä useammin. Telepatiaa totena pitäviä löydettiin nyt hieman aiempaa vähemmän. Viime tutkimuksessa havaittu vastaava hammastus huomioiden asennekehitys viittaa epäuskon vähittäiseen lisääntymiseen.

Sama voidaan esittää yhteenvedonomaisena kirjauksena koko kvasitiedeblokin tuloksista. Joskin vain osa mittareista ilmentää eksplisiittistä skeptisyyden kasvua, minkään tiedustellun opin uskottavuus ei ole lisääntynyt. Koska samankaltaisiin johtopäätöksiin päädyttiin myös viime mittauksessa, suomalaisten asennoitumisen kyseisiin tieteen kilpailijoihin voidaan katsoa vähäisesti viilentyneen.

Lähde: Http://tinyurl.com/5w2wfgu