Pelon maantiede

Yli 35 Vuotta Kysymyksiä

JOTAIN KERTOO NYKYAJASTA sekin, että Skepsiksen on yleisöluennoissaan Helsingin keskustakirjasto Oodissa täytynyt viime aikoina miettiä turvallisuusasioita, joista huolensa etukäteen ovat ilmaisseet luennoitsijat. Nyt tiedämme, että Oodissa on vartijat läsnä kirjaston auki ollessa ja he huolehtivat yleisestä turvallisuudesta, mutta eivät valitettavasti voi antaa vartijoita turvaamaan yksittäisiä tilaisuuksia, vaikka ovatkin aina tietoisia menossa olevista tapahtumista. Tiedämme myös, että Oodin turvallisemman tilan periaatteissa on meitä potentiaalisesti auttava kohta: ”Lupaus: Henkilökunta on täällä sinua varten. Me olemme vastuussa Oodin turvallisuudesta — kerro meille, jos jokin herättää huolta.”

Toukokuun alussa sain erikoisen puhelun. Se tuli numerosta, joka ei ollut kännykkäni yhteystiedoissa. Yleensä en vastaa tällaisiin soittoihin, mutta nyt jostain syystä päätin koskettaa vihreää luurin kuvaa. Hämmästyin, kun luurin toisessa päässä kertoi olevansa Jessikka Aro, tunnettu toimittaja, joka oli kirjoittanut kirjan Putinin trollit vuonna 2019. Hän kertoi, että arvostaa Skepsistä todella paljon ja siksi haluaa henkilökohtaisesti kutsua minut uuden kirjansa Putinin maailmansota julkistamistilaisuuteen 75.2024.. Paitsi, että tällainen henkilökohtainen kutsu oli ennennäkemätön, ennennäkemättömiä olivat myös julkistamistilaisuuden turvajärjestelyt.

Kutsu oli henkilökohtainen. Sitä ei saanut levittää ulkopuolisille, ei myöskään tietoa tapahtumasta. Turvallisuussyistä tilaisuuteen osallistuvien henkilöllisyys tarkistettiin ovella. Ennen kuin pääsin G18-talon juhlasaliin Yrjönkadulla Helsingissä, vakavailmeiset portsarit tutkivat hartaasti, olenko kutsuvieraslistalla, ja kun olin, halusivat nähdä passini. Juhlasalissa Jessikka Aro kertoi heti aluksi, että turvallisuussyistä kenenkään ei tule postata tilaisuudesta someen mitään ennen kuin tapahtuma on ohi.

Olin odottanut jonkinlaista intiimiä tilaisuutta, johon juuri minut oli tiukan seulan jälkeen valittu, mutta juhlasali oli päinvastoin täynnä väkeä, osa julkisuudesta tuttuja. Samanlainen tilaisuus oli pidetty jo aamupäivällä, luultavasti ”loppuunmyytynä” sekin. Aro kertoi avauspuheenvuorossaan, että oli joutunut turvautumaan terapiaan kirjaa kirjoittaessaan. Tunsin myötätuntoa häntä kohtaan. Muut puhujat olivat Mateusz Kochanowski, Marek Pyza, Grzegorz Januszko ja Em Seikkanen.

Pääpuheenaihe oli kirjassa kuvattu Venäjällä tapahtunut Smolenskin lentoturma 2010, jossa kuoli Puolan presidentti Lech Kaczyński ja useita muita korkea-arvoisia puolalaisviranomaisia. Virallisesti onnettomuus johtui lentäjän virheestä. Aron mukaan Venäjä, siis Vladimir Putin tuhosi koneen pommeilla, jotka oli asennettu siihen Venäjällä huollon yhteydessä. Vallitseva käsitys tapahtumista perustuu Aron väitteiden mukaan Venäjän hallinnon syöttämään propagandaan, jota Puolan silloinen hallitus levitti, ja jonka muu kansainvälinen yleisö nielaisi sellaisenaan. Tulkinnan mukaan operaatio on osa Venäjän hybridisotaa.

Liikutuin, kun Kochanowski kertoi kyyneleitä niellen Smolenskin onnettomuuden puutteellisesta venäläisestä tutkinnasta ja isänsä kuolemasta kyseisessä terrori-iskussa. Puolalainen toimittaja Pyza kertoi raportoineensa turmasta paikan päällä ja kokeneensa useita kummallisia kieltoja venäläisiltä yrittäessään kuvata tapahtumaa. Kyyneleitä jouduin pidättämään tosissani, kun Januszko kertoi tyttärestään Nataliasta, joka kuoli lentoturmassa 22-vuotiaana ja jonka Venäjältä tulleessa arkussa oli muiden ihmisten ruumiinosia. Kaikki puhujat todistivat vahvasti sen puolesta, että syyllinen on Putin.

Samanaikaisesti alitajuntani kuitenkin hälytti, että meininkihän on kuin jonkin uskonlahkon tunteisiin vetoavassa käännytystilaisuudessa. Poistuin paikalta hämmentyneenä. Jälkeenpäin, kun mietin tapahtumaa ja pläräsin Aron kirjaa, aloin epäillä, että arvostettu toimittaja on saattanut itse langeta salaliittoteoriaan Venäjän syyllisyydestä. Muutkin tiedotusvälineet alkoivat alkuinnostuksen jälkeen ajatella samansuuntaisesti. ”Puolan johtavan sanomalehden päätoimittaja arvostelee Jessikka Aron kirjan väitteitä ja lähteitä” (HS 14.5.). ”Suomalaisesta tietokirjasta tuli vaaliase Puolassa” (Demokraatti 19.5.). ”Asiantuntijat arvostelevat Jessikka Aron kirjan väitteitä Smolenskin lentoturmasta” (Suomen Kuvalehti 24.5.).

Faktabaari on vuonna 2014 perustettu faktantarkistuspalvelu faktapohjaisen julkisen keskustelun ja digitaalisen informaatiolukutaidon puolesta. Faktabaari on poliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin osallistava verkkomedia. Se ei toimi minkään poliittisen tai yhteiskunnallisen liikkeen eduksi eikä mitään vastaan. Siksi luotan Faktabaariin eniten.

Myös Faktabaari luki Jessikka Aron kirjan ja tutki väitteet, joiden mukaan vuoden 2010 Smolenskin lentoturman syynä oli Venäjän pommi-isku, jota Puolan hallitus peitteli. Kaksi Puolassa suoritettua onnettomuustutkintaa ja yhdysvaltalaisen laboratorion tutkimukset osoittavat Faktabaarin mukaan kuitenkin selkeästi, että maan presidenttiä ja sotilasjohtoa kuljettanut kone tuhoutui osuttuaan sumussa laskeutuessaan puihin, ei räjähdysten takia.

Tuli vähän huijattu olo.