Huuhaa ja todellisuus sääennusteissa

Meteorologi Asko Hutila esittelee skeptikoille ilmatieteen laitosta.

kepsiksen kevätretki suuntautui tänä vuonna ilmatieteen laitokselle Kumpulan kampukselle Helsinkiin. Vieraat vastaanotti meteorologi Asko Hutila ja erikoistutkija Tarja Savunen. Hutila esitteli laitoksen toimintaa ja sään ennustamista. tutkija Reijo Hyvönen luennoi tuulivoimasta.

Asko Hutila kertoi, että sää on kiinnostanut ihmisiä ammoisista ajoista lähtien. Syynä siihen on se, että ihminen on ollut aina riippuvainen säästä. ennen tämä riippuvuus on ollut nykyistä suurempaa. ihminen on myös halunnut aina ennustaa säätä.

ennen sään ennustaminen perustui erilaisiin uskomuksiin, ja niiden perusteena oli astrologia, kuten muussakin ennustamisessa. Myös erilaisia merkkipäiviä käytettiin sään ennustamisessa hyväksi.

taivaankappaleiden liikkeitä on käytetty hyväksi sääennusteissa, ja on etsitty tiettyjä jaksoja, joita sää noudattaa. tärkein jakso on ollut nk. metonin jakso eli 19 vuoden jakso, jolloin kuun vaiheet sattuvat samalle päivälle. Sen mukaan almanakassa oli sääennusteita aina 1800-luvulle saakka.

• Koska tällaista jaksollisuutta säässä ei ole, eivät ennusteet pitäneet paikkaansa, ja syntyikin sanonta ”valehtelee kuin almanakka”. Kyllä kansa tietää Monet nk. kansanennusteet ovat kulkeutuneet Suomeen muista maista, parhaimmillaan aina ilmatieteen laitoksessa toimitaan Asko Hutilan mukaan sen pohjalta, että ilmasto on lämpiämässä.

Millä aikataululla, siitä on monia näkemyksiä. lähi-idästä saakka, joten senkään vuoksi ne eivät pidä paikkaansa. Sen sijaan sellaisissa kansanennusteissa, jotka koskevat lähihetkien säätä kuten aamu- ja iltaruskot, on meteorologista pohjaa, sillä esimerkiksi pilvien ja tuulen käyttäytymisen perusteella voi tehdä johtopäätöksiä lähihetkien säästä. Myös eläimet ja kasvit reagoivat usein esimerkiksi ilmanpaineen ja kosteuden muutoksiin herkemmin kuin ihminen.

• Pääskyjen lentäminen matalalla kertoo tulevasta sateesta, koska hyönteiset laskeutuvat alas sadetta pitelemään.

lyhyen ajan kansanennusteet ovat enemmän diagnoosia kuin prognoosia. Ne perustuvat luonnontuntemukseen ja ovat usein sopusoinnussa tieteellisen näkemyksen kanssa. usein kansanennusteet ovat kuitenkin pitkän ajan ennusteita, sillä lyhyille ennustuksille ei löydy markkinarakoa, koska ne hoitaa virallinen taho.

Pitkän ajan ennusteet menevät yleensä vikaan, sillä ilmatieteen laitoksen mukaan sääennusteet ovat luotettavia säätyypin osalta 6-10 vrk, lämpötilan osalta 4-7 vrk, matalapaineiden ja sadealueiden reittien osalta 3-5 vrk, tuulien osalta 2-3 vrk, sademäärien ja sateen olomuotojen ja tarkkojen reittien osalta 0-2 vrk.

Arvauksiin perustuvat pitkän ajan kansanennusteet menevät siis usein vikaan. Kansanennustajat kyllä löytävät selityksiä epäonnistuneille ennustuksilleen: tykit, lentokoneet, satelliitit, radioaallot, ydinkokeet ja sammakko, joka oli kohmeessa. Kansan sympatiat ovat silti ennustajiensa puolella, sillä ”meteorologit ovat herroja, jotka eivät tiedä mitään oikeista asioista”.

Ennusteet Parantuneet Huimasti

Hutila kertoi, että ilmakehä on monimutkainen systeemi, ja sään ennustaminen on haasteellinen tehtävä varsinkin meidän leveysasteillamme, jossa säänvaihtelut ovat suuria. Nykyisin sään ennustaminen perustuu numeerisiin malleihin, joita lasketaan tehokkailla supertietokoneilla. Mallien paranemisesta huolimatta täydellisiin ennusteisiin ei ole päästy, ja näin tuskin tapahtuu tulevaisuudessakaan.

Meteorologin tehtävä on nykyisin vertailla ja arvioida eri mallien ja malliajojen antamia ennusteita ja tehdä niistä omat johtopäätöksensä ja tulkintansa. Meteorologien laatimat sääennusteet ovat parantuneet huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Numeerisilla malleilla pystytään ennustamaan säätä jossain määrin noin kymmeneen vuorokauteen saakka, mutta viime aikoina numeerisilla malleilla on tehty kokeilumielessä myös nk. kuukausiennusteita ja kausiennusteita. tähän mennessä tulokset ovat olleet lupaavia, joskin kehitystyötä vielä tarvitaan, ennen kuin näitä ennusteita voidaan julkaista laajemmin.

täydellisiin sääennustuksiin ei Hutilan mukaan päästä ehkä koskaan.

Risto K. Järvinen

Artikkeli Perustuu Vierailuun Ilmatieteen Laitoksella Sekä Asko Hutilan Luentoon Tieteiden Talolla Lokakuussa 2007.