Tulevaisuuden lukemisen keinot
Tulevaa on yritetty lukea kaikesta: tähdistä, kämmenen viivoista, tarot-korteista, kahvinporoista, unista, numeroista ja eläinten sisälmyksistä. Yhteistä menetelmille on, ettei yksikään niistä ole osoittanut ennustavansa paremmin kuin arvaus, ja että kaikki ne toimivat samalla tavalla: tulkinta on niin väljä, että se sopii moneen lopputulokseen, ja osumat muistetaan paremmin kuin hutit.
Nostradamus on esimerkki jälkikäteistulkinnasta. Hänen 1500-luvun nelisäkeensä ovat niin monitulkintaisia, että niistä on "löydetty" Hitler, Napoleon, Kennedyn murha ja syyskuun 11. päivän iskut, mutta aina vasta tapahtuman jälkeen. Yhtään tulevaa tapahtumaa ei ole osattu nimetä säkeiden perusteella etukäteen. Maailmanloppua on ennustettu kirjatusti satoja kertoja; tunnetuimmat lähimenneisyydessä olivat vuosi 2000, Harold Campingin 21. toukokuuta 2011 ja mayakalenterin 21. joulukuuta 2012.
Miksi ennustaja vaikuttaa osuvan
Ennustajan vastaanotolla toimii cold reading: yleiset lausumat, joita asiakas täsmentää itse, ja ennustajan kyky lukea reaktioita. "Edessäsi on muutos, johon liittyy epävarmuutta" sopii jokaiseen elämäntilanteeseen. Ennustukset ovat myös usein itsensä toteuttavia: joka kuulee tapaavansa tärkeän ihmisen, kiinnittää huomionsa uusiin tuttavuuksiin. Psyykikot, jotka tarjoutuvat auttamaan poliisia kadonneiden etsinnässä, eivät ole yhdessäkään dokumentoidussa tapauksessa antaneet tietoa, joka olisi johtanut löytöön; heidän "näkynsä" ovat yleisiä (vettä, puita, numero seitsemän) ja ne sovitetaan löytöpaikkaan jälkikäteen.
Testit
Ennustamista on helppo testata, ja niin on tehtykin. Lehtien astrologien ja selvännäkijöiden vuoden alussa julkaisemat ennustukset on käyty vuoden lopussa läpi monessa maassa, Suomessakin: tarkat ennustukset menevät pieleen ja osuvat vain itsestäänselvyydet ("kuuluisa henkilö kuolee"). Tarot-korttien lukijat eivät sokkokokeissa erota oikeaa asiakasta väärästä, eivätkä kädestäkatsojat luonnehdi kämmentä sen omistajaa paremmin kuin muiden.
Tulevaisuutta voi toki ennakoida: säätä, väestönkasvua, taloutta ja vaaleja ennustetaan tilastollisilla malleilla, joiden osumat ja virheet mitataan. Ero ennustajaan on juuri siinä, että mallin erehdykset lasketaan eikä niitä selitetä pois.